Tukes selvittää uusien omakotitalojen sähköasennusten turvallisuutta

296-1240881215f3bt

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää tänä syksynä, kuinka hyvin uusien omakoti- ja paritalojen sekä kesämökkien sähköasennukset, käyttöönottotarkastukset ja tarkastuspöytäkirjat täyttävät niille asetetut vaatimukset. Valtakunnallinen selvitys tehdään nyt neljättä kertaa. Edellisten selvitysten mukaan turvallisuusvaatimukset täyttyvät valtaosin hyvin, mutta parantamisen varaa menettelyissä on edelleen.

Sähköurakoitsijan on säädösten mukaan tehtävä uusien pienkohteiden sähkölaitteistoille käyttöönottotarkastus ennen kuin laitteisto otetaan käyttöön, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Pienkohteella tarkoitetaan omakoti- tai paritaloa tai kesämökkiä. Käyttöönottotarkastuksessa sähköurakoitsija varmistaa aistinvaraisesti, mittaamalla ja testaamalla, että sähkölaitteisto on kunnossa ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Käyttöönottotarkastuksesta tehdään pöytäkirja, jonka rakennusvalvonta pyytää nähtäväksi, ennen kuin se myöntää muuttoluvan.

– Käyttöönottotarkastus on ainoa pienkohteilta vaadittava tarkastus, ja siksi se ja käyttöönottotarkastuspöytäkirja ovat niin tärkeitä. Niiden avulla esimerkiksi omakotirakentaja voi varmistua siitä, että sähkölaitteisto on turvallinen ja että se voidaan ottaa käyttöön, kertoo ylitarkastaja Timo Pietilä Tukesin sähkölaitteistot-ryhmästä.

– Rakennuttajille asiat saattavat olla uusia, mutta jokaisen sähköurakoitsijan ammattitaitoon kuuluu tietää, mitä asiakirjoja uudisrakentamiseen liittyy.

Sähköasennusten laatu parantunut
Nyt tehtävässä selvityksessä valtuutetut tarkastajat käyvät läpi noin sata uutta pienkohdetta eri puolilla Suomea. Selvityksessä tutkitaan, onko sähkölaitteisto turvallinen ja standardin mukaan asennettu, onko käyttöönottotarkastus tehty ja käyttöönottotarkastuspöytäkirja asianmukaisesti täytetty sekä onko urakoitsija toimittanut lopulliset sähköpiirustukset ja opastanut sähkölaitteiston käyttöön.

Selvitys tehdään nyt neljättä kertaa. Vuonna 2011 tehdyssä edellisessä selvityksessä kävi ilmi, että valtaosassa (87 %) kohteista asennustyöt olivat hyväksyttävällä tasolla ja sisälsivät enintään yksittäisiä pieniä puutteita. Välitöntä vaaraa aiheuttavia puutteita ei löytynyt. Säädösten mukaiset käyttöönottopöytäkirjat oli tehty lähes kaikissa (91 %) kohteissa. Sähköpiirustukset oli tehty ja luovutettu haltijoille enemmistössä (64 %) kohteista.

– Kolmen edellisen selvityksen perusteella voidaan sanoa, että sähköasennusten teknisessä tasossa ja käyttöönottotarkastusten riittävyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Parantamisen varaa jäi vuoden 2011 perusteella kuitenkin edelleen, Timo Pietilä toteaa.

Selvitystyötä tekevät valtuutetut tarkastajat, jotka tarkastavat kohteita marraskuun loppuun asti. Yhteydenottopyyntöjä on satunnaisotannalla lähetetty rakennuttajille, joiden kohteisiin on tehty muutto- tai lopputarkastus. Selvitykseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta.

Tukes viestii selvityksen tuloksista, kun ne valmistuvat.

Pienkohteen rakentaja, muista nämä sähkötöistä
Sähkötyöt edellyttävät asennusoikeuksia. Varmista ennen töiden aloittamista esimerkiksi Tukesin urakoitsijarekisteristä, että sähköurakoitsijalla on luvat kunnossa.
Tee sähköurakastasi kirjallinen urakkasopimus.
Sähköurakoitsija on velvollinen tekemään asennustyön käyttöönottotarkastuksen ja luovuttamaan tarkastuspöytäkirjan sähkölaitteiston haltijalle.
Jos sähköurakoitsija ei huolehdi tarkastusvelvollisuudestaan, on sähkölaitteiston haltijan itse huolehdittava käyttöönottotarkastuksen teettämisestä.
Asennustyölle on aina mahdollista teettää kolmannen osapuolen varmennustarkastus, vaikka säädökset eivät sitä vaatisikaan. Vapaaehtoinen tarkastus voidaan myös teettää esim. asunnon vaihdon yhteydessä.
Rakennuksen haltija on vastuussa siitä, että sähköpiirustukset ja käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja pysyvät tallessa.

Omakotitalojen palovahingoissa näkyy piikki syksyllä

2016-10-05-12_40_37-omakotitalojen-palovahingoissa-nakyy-piikki-syksylla-if-vahinkovakuutusyhtio

Ifin vahinkotilastojen mukaan omakotitaloissa sattuu syksyisin muita vuodenaikoja enemmän palovahinkoja. Vahinkopiikin taustalla ei ole tulipalojen lisääntyminen vaan nokivahingot, joita syntyy, kun takkoja aletaan lämmittää ensimmäisiä kertoja kesän jälkeen.

Pitkään käyttämättä ollut takka saattaa tehdä tepposet syksyn ensimmäisellä lämmityskerralla. Lämmityskauden alkaessa hormit ovat kylmiä ja niihin on kerääntynyt kosteutta, jolloin takka pölläyttää helposti savut sisälle.

– Takka saattaa aluksi vetää hyvin, mutta hetken lämmityksen jälkeen hormin seinämissä oleva kosteus höyrystyy ja painuu hormissa alaspäin estäen savun kulun. Tuloksena takka puskee savut sisälle, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä kertoo.

Jos savua pääsee sisälle, koti kannattaa tuulettaa huolellisesti. Tavallinen pesuaine ei tepsi seiniin hiipineeseen nokeen, vaan siivouksessa tarvitaan noen puhdistamiseen tarkoitettua sientä. Hankalampien nokivahinkojen siivoaminen kannattaa jättää ammattilaisille.


Näin vältyt savulta kodissa:

  • Hormia kannattaa esilämmittää ennen tulen tekoa. Puhalla nuohousluukusta hiustenkuivaajalla tai kuumailmapuhaltimella lämmintä ilmaa hormiin vähintään viiden minuutin ajan.
  • Vetoa voi parantaa pienentämällä koneellista ilmastointia tai avaamalla ikkunan. Keskuspölynimuria tai liesituuletinta ei kannata laittaa päälle samaan aikaan, kun takkaan sytytetään tulta.
  • Syksyn ensimmäisellä lämmityskerralla takkaan kannattaa laittaa tavallista vähemmän puita.


Jos takka pölläyttää savut sisälle:

  • Älä pyyhi seiniä rätillä ja tavallisella pesuaineella. Ne lähinnä levittävät nokea.
  • Pienien nokijälkien siivoamiseen on olemassa nokisieniä, joilla noen saa pois seinistä ja katosta.
  • Suurempien nokivahinkojen siivoaminen kannattaa jättää ammattilaisille.
  • Kotivakuutus korvaa useimmiten noen ja savun aiheuttamia siivouskuluja.
  • Vakuutus ei kuitenkaan korvaa nokijälkien siivousta, jos takan pelti on unohtunut kiinni.
  • Muista tarkistaa säännöllisesti, että kodin palo- ja häkävaroittimet toimivat.

Omakotiasujia huolettaa talon pitämiseen uppoava raha ja kosteusongelmat

2016-09-19-12_29_41-omakotiasujia-huolettaa-talon-pitamiseen-uppoava-raha-ja-if-vahinkovakuutus

Omakotitalo on monen suomalaisen unelma, mutta todellisuudessa oman talon pitämiseen liittyy myös huolia ja epävarmuutta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain neljä kymmenestä omakotitalon omistajasta tietää, millaista huoltoa talo tarvitsee. Vastatakseen talojen huoltohaasteeseen If alkaa tarjota omakotitaloille kuntopalvelua yhdessä Anticimexin kanssa.

Ifin teettämän kyselytutkimuksen* mukaan talon omistajien yleisimmät huolet liittyvät talon kunnossapitoon menevään rahaan sekä kosteus- ja homevaurioiden pelkoon. Muita yleisiä huolenaiheita ovat talon arvon laskeminen, murtojen pelko ja rajut luonnonilmiöt.

Joka toinen omakotitalon omistaja sanoo, että hän itse tai puoliso osaa tarkistaa talon kosteus- ja homevaurioille alttiit rakenteet. Kosteus- ja homeongelmien riski on todellinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan melkein joka neljännessä suomalaisomakotitalossa on kosteus- ja homevaurioita**.

Kyselytutkimuksen mukaan moni talon omistaja on epävarma, miten taloa pitää huoltaa. Neljä kymmenestä omakotitalon omistajasta kertoo tietävänsä, mitä huoltotoimenpiteitä talolle pitää säännöllisesti tehdä. Noin 15 prosenttia kertoo tietävänsä tarvittavista huoltotoimenpiteistä vain osan tai ei lainkaan.

Ikääntyneet talon omistajat ovat hieman paremmin kartalla talon huoltotarpeista kuin nuorimmat talon omistajat. Toisaalta niin innokkaita kuin ulalla oleviakin talon huoltajia löytyy kaikista ikäryhmistä.
If aloittaa maanlaajuisen omakotitalojen kuntopalvelun

Vakuutusyhtiö If alkaa tarjota asiakkailleen omakotitalojen kuntopalvelua 19. syyskuuta lähtien. Ilmaiseen kuntopalveluun kuuluu rakennusalan ammattilaisen neljän vuoden välein tekemä talotarkastus sekä puhelinneuvonta, josta saa vastauksia talon kunnossapitoon ja korjauksiin liittyviin kysymyksiin.

– Kuntopalvelun tarkoituksena on auttaa omakotitalossa asuvia pitämään huolta talostaan. Kun talon riskipaikat ovat tiedossa, huoltotoimenpiteet on helpompi kohdistaa oikeisiin paikkoihin. Tällöin myös vakavien vahinkojen kuten vuotojen todennäköisyys pienenee. Uskomme, että kuntopalvelu vähentää ennen pitkää omakotitaloissa sattuvia vakavia vahinkoja, omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri Ifistä kertoo.

If toteuttaa omakotitalojen kuntopalvelun yhdessä kumppaninsa Anticimexin kanssa. If ja Anticimex testasivat uutta palvelumallia viime kesänä Turun ja Tampereen alueilla sekä pääkaupunkiseudulla, ja nyt palvelu otetaan käyttöön koko maassa.

– Omakotiasuja arvostaa suuresti rakennusalan ammattilaisen tekemää kokonaisvaltaista talotarkastusta. Pilottiprojekti osoitti myös, että nopea, selkeä ja kaikki rakennuksen osat kattava raportti antaa oikeaa turvaa omistajalle talonsa kunnosta sekä palvelee muistilistana talon kunnossapidon apuna, toteaa Anticimexin toimitusjohtaja Jussi Ylinen.

Tarkastuksessa käydään läpi esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen kunto sekä talon rakenteet ja tekniikka kuten ilmanvaihto ja putkistot.

Kunnon koti -nimellä kulkevan palvelun käyttö on asiakkaille täysin maksutonta. Kuntopalveluun ovat oikeutettuja ne omakotiasujat, jotka ovat vakuuttaneet talonsa Ifin Laaja tai LaajaPlus -turvatason kotivakuutuksella.

*Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 769 omakotitalossa asuvaa suomalaista elokuussa 2016. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland. Lähtöotos muodostettiin suomalaisia edustavaksi iän, asuinpaikan ja sukupuolen suhteen.

** Lähde: hometalkoot.fi

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2016 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla maassa 0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 1,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

kihi_2016_02_2016-09-05_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 590 euroa vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 127 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 507 euroa.

Vuoden 2016 toisella neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat nousivat 6,6 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 24,1 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 050 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2016 toisella neljänneksellä koko maassa 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat 0,4 prosenttia. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2016_02_2016-09-05_tie_001_fi_002

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Huussikysely: vesivessa ei kuulu mökille

kompostikaymala

Suurin osa vastaajista valitsisi ulkohuussiin sijoitetun kompostoivan kuivakäymälän, jos olisi nyt hankkimassa uutta ratkaisua mökilleen (72 %).

Kuivakäymälän avulla leikataan vesilaskua ja lannoitetaan kukkapenkkiä

Huussi pihan perällä on kuuluu kiinteästi suomalaiseen mökkeilyyn. Lähes 90 prosenttia suomalaisista käy mökkioloissa tarpeillaan kuivakäymälässä. Koska useimpiin kuivakäymälöihin ei tarvita vesi- tai sähköliitäntöjä, sellainen on mökkivessaksi luonteva valinta. Useimmiten huussi on erillisessä ulkorakennuksessa, mutta nykyaikaisia kuivakäymälöitä on asennettu jonkin verran myös sisälle mökkeihin. Sisätiloissa suositaan kompostoivia ja pakastavia malleja, jotka eivät haise ja joita on helppo tyhjentää. Joka viides vastaaja on sitä mieltä, että kuivakäymälät sopisivat vessoiksi myös vakituisiin asuntoihin. Tulokset käyvät ilmi Biolanin teettämästä kyselystä, johon vastasi heinäkuussa 1499 suomalaista mökkeilijää.

Biolan kysyi mökkeilijöiltä heidän kokemuksiaan mökkivessoista ja niiden huollosta. Suurin osa eli 84 prosenttia vastaajista kertoi, että mökin pääasiallinen käymälä on ulkorakennuksessa sijaitseva kuivakäymälä. Vesivessaa käyttää vain 12 prosenttia vastaajista.

Kyselyn perusteella kuivakäymälää pidetään yleisesti järkevänä valintana. Vaakakupissa painaa edullinen hinta ja mökkioloissa helppo toteutus verrattuna vesivessan rakentamiseen. Eikä pieni syy ole myöskään olematon vesilasku. Lähes jokainen vastaaja piti kuivakäymälää myös ekologisena valintana.

Suurin osa vastaajista valitsisi ulkohuussiin sijoitetun kompostoivan kuivakäymälän, jos olisi nyt hankkimassa uutta ratkaisua mökilleen (72 %). Lähes joka kymmenes asentaisi kompostoivan kuivakäymälän sisälle mökkiin. Kolmanneksi suosituin vaihtoehto olisi pakastava käymälä sisällä mökissä. Vesivessan mökkioloihin valitsisi vain alle kolme prosenttia vastaajista.

– Nykyaikaisen kuivakäymälän voi sijoittaa mökkiin sisälle, sillä se ei haise ja on helppo tyhjentää. Esimerkiksi pakastava kuivakäymälä jäähdyttää jätteen pakkaslukemiin, jolloin mikrobitoiminta pysähtyy, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula kertoo.

Kärpäsvapaa vyöhyke

Hajuhaitat ja huussin ympärillä pörisevät kärpäset ovat jääneet uusien kuivakäymälöiden myötä historiaan. Lähes 80 prosenttia vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kuivakäymälä on yhtä hajuton kuin vesivessa. Lähes 70 prosenttia vastaajista uskoo nykyaikaisen huussin olevan kärpäsvapaata vyöhykettä.

– ­Ennen vanhaan huussin tyhjentäminen oli vastenmielistä. Nykyiset kuivakäymälät ovat muuttaneet tilanteen täysin. Noin 70 prosenttia kyselyymme vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä, että kuivakäymälän tyhjentäminen sujuu siististi. Kompostoivista käymälöistä tyhjennettävän massan haju ja koostumus on multamainen. Kannattaa myös muistaa, että kompostoivassa kuivakäymälässä voi kompostoida myös keittiössä syntyvää biojätettä, Riikka Kerttula opastaa.

Lämpöeristetty kompostoiva käymälälaite löytyy joka kolmannelta mökiltä. Eristämättömällä käymälälaitteella varustettu kuivikekäymälä on käytössä joka neljännellä mökillä. Yleisin vaihtoehto on edelleen perinteinen reikä, jonka alla on jätöksille saavi (34 %). Lopuilla on reiän alla jätöksille avoin tila (11 %).

– Vanha saavisysteemi on tyhjentämisen kannalta kaikkein työläin. Saavin sisällön kippaaminen  metsänreunan maakuoppaan sellaisenaan on kiellettyä, joten ne täytyy ensin kompostoida, Kerttula muistuttaa.

Syksyn lehtien kompostointiin vauhtia virtsalla

Kuivakäymälän yhdeksi eduksi koetaan, että se mahdollistaa luonnollisen ravinnekierron omalla mökkitontilla, kun jätöksiä käytetään kasvien lannoitukseen. Tätä mahdollisuutta arvostaa 68 prosenttia vastaajista.

– Käymälästä saatavat nesteet ja kompostoidut kiinteät jätteet sisältävät runsaasti ravinteita. Siksi niitä voi ja kannattaa käyttää puutarhan lannoittamiseen. Ravinnepitoisia nesteitä ei saa johtaa suoraan maaperään, koska ne aiheuttavat liian pistemäistä ravinnekuormitusta yhteen kohtaan tonttia. Sekä virtsa että kiinteiden jätösten läpimennyt suotoneste täytyy laimentaa ennen lannoituskäyttöä. Sen sijaan kompostiherätteenä suotonestettä voi käyttää laimentamattomana. Nyt syksyllä lehtikompostin täyttyessä, mullan valmistumista voi nopeuttaa kastelemalla komposti joko virtsalla tai suotonesteellä, Kerttula neuvoo

Biolanin sähköinen huussikysely toteutettiin heinäkuussa 2016. Siihen vastasi 1499 suomalaista mökkeilijää, joista 65 prosenttia oli naisia ja 35 prosenttia miehiä.

Oletpa mökin myyjä tai ostaja – tarkista sähköt

Kesamokki_1069205919

Sähköistyksen parantaminen vaikuttaa merkittävästi vapaa-ajan asunnon arvoon. Oletpa etsimässä hulppeaa huvilaa, suojaista saunamökkiä tai mittavaa maataloa, voi tarjolla olevien vaihtoehtojen sähköistyksessä olla ratkaisevan suuria eroja.

Kaikissa sähkötöissä tärkeintä on asennusten sähkö- ja paloturvallisuus. Siksi tulee katsoa tarkasti, kuinka omatoimisia sähköviritelmien kehittelyssä on oltu. Sähköasennuksia saa lain mukaan tehdä vain oikeudet omaava sähköurakoitsija, joka antaa työlleen takuun. Häneltä saa myös kuitin, joka voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva_1_1747284455

Sähköistysratkaisujen tason kohentaminen lisäävät toimivuutta ja asumisviihtyvyyttä, joita myös mahdolliset uudet asukkaat arvostavat. Sinkkiämpäri, kynttilälyhty ja maakellari ovat toki romanttisia, mutta vesihana, sähkövalaistus ja jääkaappi ovat pitemmän päälle mukavampia.

Ajanmukainen tasokas sähköistys helpottaa rakennusten ja huoneistojen ylläpitoa ja nostaa tätä kautta niiden arvoa. Myös tietoliikenneyhteydet ja antenniverkko kertovat tasosta ja vahvistavat aina ostajien kiinnostusta.

Kesämökin ostoa pohtivan kannattaakin selvittää etukäteen, missä kunnossa myynnissä olevan kohteen sähköistykset ovat. Todellinen hinta voi nousta kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen, kun huomaa joutuvansa maksamaan puutteellisten sähköistysten asennus- ja korjaustyöt omasta pussista.

Kuvat Sähköinfo.

Näin suomalaiset mökkeilevät – tunnistatko oman mökkeilijätyyppisi?

cottage-door-and-window

Niin monta kuin on mökkeilijää, on myös tapaa mökkeillä. Suomalaisen Työn Liitto selvitti Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mökkitutkimuksessa, millaisia ovat suomalaiset mökkeilijätyypit. Oletko itse huoltaja, rentoutuja vai kenties piipahtaja?

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mökkitutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia mökkeilytyylejä koskien vapaa-ajan asukkaiden arvoja ja elämäntapoja, mökkeilymotiiveja, mökki- ja mökkipaikkakunta-suhdetta sekä palvelujen nykyistä ja tulevaa käyttöä.

– Isoimman ryhmän, 21 prosenttia, muodostavat suomalaiset, jotka tekevät mielellään pieniä kunnostustöitä, mutta käyttävät paikallisten yritysten palveluita erikoisempaa osaamista vaativiin töihin. He viettävät mökillä aikaa keskimääräistä enemmän ja useamman viikon kerrallaan, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala paljastaa.

Toiseksi eniten on kesäkuukausina mökillä piipahtavia suomalaisia, jotka huoltavat mökkiä melko mielellään, mutta käyttävät aikaa mieluummin johonkin muuhun. Kolmanteen ryhmään puolestaan kuuluvat työteliäät ja aktiiviset mökkeilijät, jotka viettävät mökillä aikaa ympäri vuoden erilaisten puuhatöiden ja luontoharrastusten parissa.

– Vaikka iso osa suomalaisista tekee mökin huoltotyöt itse, löytyy myös niitä, jotka käyttävät aikansa mieluummin rentoutumiseen tai harrastuksiin. Neljänneksi yleisimmässä ryhmässä ovat palveluita käyttävät mökkeilijät, jotka viettävät aktiivista elämää ilman huolta mökin huoltamisesta, Eljala kertoo.

Kaksi pienintä mökkeilijätyyppiä ovat aktiiviset nikkaroijat, joille huoltotöissä on tekemistä riittämiin ja täydellisenä vastakohtana rentoutujat, jotka eivät ota kunnostustöistä paineita.

 Mökille ostetaan paikallista apua ja mukavuuksia

Suurin osa mökkeilijöistä nauttii puuha- ja huoltotöistä, mutta kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä itse. Silloin kun apua tilataan ulkopuoliselta, on 67 prosentille tärkeää, että palvelut tuottaa kotimainen yritys. Eljala korostaakin, että paikallispalveluiden suosiminen on ehdottoman tärkeää maaseutujen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta. Palveluiden käyttöä puoltaa myös Uudenkaupungin Rautia-kauppias Tommi Aaltonen.

– Moni saattaa kokea palveluiden ostamisen osoituksena siitä, ettei itse suoriudu mökin huoltotöistä. Paikallispalveluiden hyödyntämisellä ja sitä kautta lomailun helpottamisella ei kuitenkaan tarvitse olla mitään tekemistä osaamattomuuden kanssa. Pikemminkin palveluiden suosiminen voi olla järkevä valinta, jotta asiat saadaan kerralla kuntoon ammattilaisten avustuksella.

Tommi Aaltonen myös toteaa, ettei mökkiaskareiden helpottamista varustetasoa parantamalla pitäisi nähdä paheena. Esimerkiksi sisävessan, juoksevan veden tai pesukoneen hankkiminen voi helpottaa merkittävästi etenkin niitä, jotka mökkeilevät ympäri vuoden ja usean viikon kerrallaan.

– Suomalaisten mökillä viettämä aika lisääntyy koko ajan, joten on luontevaa, että panostus mökin viihtyisyyteen ja varusteluun kasvaa samalla. Myös pientä luksusta on alettu kaivata, ja moni suomalainen mökkeilijä haaveilee nyt esimerkiksi paljusta, Rautia-kauppias Tommi Aaltonen sanoo.

Suomalaiset mökkeilijätyypit

  • 21 % huoltaa mökkiä mielellään ja käyttää paikallisten yritysten palveluja.
  • 20 % huoltaa mökkiä melko mielellään, mutta käyttää aikaa mieluummin johonkin muuhun.
  • 18 % huoltaa mökkiä mielellään ja kaipaa lisäksi muita aktiviteetteja.
  • 17 % viettää aktiivista elämää ja käyttää paikallispalveluita sen sijaan, että tekisi itse huoltotöitä.
  • 13 % huoltaa mökkiä mielellään eikä kaipaa muita aktiviteetteja.
  • 11 % rentoutuu mökillä, eikä kanna huolta mökin huoltamisesta tai kaipaa aktiviteetteja.

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kiinteistömaailman ja Danske Bankin vapaa-ajanasuntokatsaus 2016: Kesämökille halutaan ehtiä tunnissa

overgrown-cottage

Suomalaisten kesämökkimatkan kipuraja kulkee tyypillisimmin yhdessä tunnissa, ja uusi vapaa-ajankoti halutaan mieluiten avaimet käteen -periaatteella, käy ilmi Kiinteistömaailman tuoreesta kyselystä. Danske Bankin mukaan sijainti- ja kuntovaatimukset näkyvät myös pankin lainatiskillä. Vapaa-ajanasuntoihin otettujen lainojen koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan, ja keskimääräinen mökkilaina on nyt noin 80 000 euroa.

Maan isoimpiin kiinteistönvälittäjiin lukeutuvan Kiinteistömaailma-ketjun toimitusjohtaja
Erkki Heikkinen kuvaa vapaa-ajan asuntojen ja muun kiinteistökaupan sujuneen alkukesästä valtakunnantasolla viime vuoden tahdissa.

– Iso osa mökkikaupasta tehdään kesäkuukausina, joten lähiviikon kertovat, vilkastuuko mökkikauppa tänä sesonkina samassa tahdissa kuin selvästi kiihtynyt asunto-osakekauppa. Positiivisia signaaleja on runsaasti ilmassa, Heikkinen sanoo.

Mökki toivotaan avaimet käteen -periaatteella

Kiinteistömaailman toukokuussa tekemään vapaa-ajanasuntokyselyyn vastanneista ketjun 133 välittäjistä liki kaksi kolmesta (62 %) kertoo ostajien haluavan ennen muuta valmiin mökin, avaimet käteen -periaatteella. Kunnostaminen itselle mieluisaksi tai uuden rakentaminen houkuttaa harvempaa.

Varustetasoltaan kysyntää on monenlaisille vapaa-ajan asunnoille. Äänet jakautuvat jokseenkin tasan kysyttäessä tyypillisempää toivetta perinteisen kesämökin ja omakotitasoisten vapaa-ajanasuntojen välillä. 54 prosenttia välittäjistä kuvaa omakotitasoista varustelua toivotummaksi vapaa-ajanasunnoksi; 46 prosenttia perinteistä mökkiä.

– Hyvin varustellun vapaa-ajanasunnon hinta liikkuu eri tasolla kuin perinteisen mummonmökin. Kysyntää on siksi monenlaisille vapaa-ajanviettopaikoille, kunhan oma paikka vain on kohtuumatkan päässä, Erkki Heikkinen sanoo.

Avaimet käteen -ajattelu näkyy myös lainatiskillä

Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimon mukaan avaimet käteen -ajattelu näkyy myös vapaa-ajanasuntoihin otetuissa lainoissa, joiden koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan.

– Vuodesta 2011 vuoteen 2014 keskimääräinen mökkilaina kasvoi 4 000 eurolla 70 000 euroon ja viime vuonna alettiin lähestyä jo 80 000 euroa. Kuluva vuosi on menty pitkälti samoissa lukemissa, mutta esimerkiksi toukokuussa keskimääräinen mökkilaina kipusi jo yli 80 000 euron. Tämä kuvastaa vaatimustason nousua niin kunnon, varustetason kuin sijainninkin suhteen, Kaarnimo sanoo.

Pelkällä lainarahalla vapaa-ajanasunto ostetaan Kaarnimon mukaan vain harvoin.

– Mökki on monelle unelma, jota varten on saatettu säästää pitkäänkin ja me sitten rahoitamme loput. Keskimäärin mökkilaina otetaan 12 vuodeksi ja sidotaan tyypillisimmin 12 kk euriboriin. Kuukausittaiset maksuerät liikkuvat tavallisimmin 200 – 500 euron tietämillä.

Rentoutuminen on mökkipuuhien aatelia

Kiinteistömaailman tekemän kyselyn mukaan suomalaiselle on tärkeää päästä mökille kohtuuajassa. 52 prosenttia välittäjistä pitää tyypillisimpänä mökkimatkan kipurajana asiakaskunnassaan yhtä tuntia. Kaksi tuntia on tyypillisin kipuraja 35 prosentin asiakaskunnassa ja puoli tuntia 8 prosentin asiakaskunnassa. Yli kahden tunnin kipurajaa pitää tyypillisenä asiakkaillaan vain muutama kyselyyn vastannut välittäjä.

Kauppaan halutaan päästä välittäjien mukaan tyypillisimmin korkeintaan parinkymmenen kilometrin autoajelulla, arvioi 43 prosenttia välittäjistä. Lähes yhtä iso osuus vastanneista (35 %) pitää sitäkin lyhempää matkaa – vain kymmentä kilometriä – tyypillisimpänä toiveena.

Mökkiharrasteista ylivoimaisesti suosituinta on silkka rentoutuminen. Se ohittaa selvästi kakkoseksi yltävän perinteisen mökkipuuhan eli saunomisen sekä sitä seuraavat veneilyn & kalastuksen sekä ystävien tapaamisen. Luonnossa liikkuminen ja pihatyöt löytyvät mökkiläisten vapaa-ajanviettotapoina sijoilta neljä ja viisi, arvioivat asuntokaupan ammattilaiset asiakkaittensa toiveita.

Kontio Glass House mukana Seinäjoen Asuntomessuilla

glass-house-25e-seina-cc-88joen-asuntomessuilla

Hirsitalovalmistaja Kontiotuote tuo Seinäjoen Asuntomessuille näytteille selkeälinjaisen 25-neliöisen Kontio Glass House -mallin, jonka erikoisuutena on suurten lasipintojen ja massiivihirren yhdistäminen.  

Messuilla esiteltävä kompaktin kokoinen linjakas rakennus soveltuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi omakotitalon pihapiiriin vierastaloksi. Isot lasipinnat aukeavat terassille ja puutarhaan, joten Glass House toimii myös puutarhapaviljonkina.

Reilu vuosi sitten markkinoille tuotu Kontio Glass House -mallisto on löytänyt modernista huvilatyylistä innostuneen asiakaskunnan kotimaan ohella myös maailmalla. Tarjolla on keskenään samanhenkisiä huviloita, aittoja ja saunoja 15 ̶ 70 -neliön kokoluokissa. Järkevä koko ja kohtuullinen hinta kiinnostaa nyt monia loma-asunnon rakentajia.

”Kauppa on käynyt alusta lähtien hyvin ja rakennuksia nousee myös tänä vuonna eri puolille Suomea kovaa vauhtia. Eräs menestyksen salaisuus lienee uudenlainen massiivipuuarkkitehtuuri, joka sisältää pelkistettyjä tarkkaan harkittuja yksityiskohtia”, kertoo Kontion Design Manager Petri Hiltula

glass-house-70e

kontio-glass-house-nurmija-cc-88rven-na-cc-88yttelyalueella

Tehokkaasti suunnitellut sisätilat, joita on helppo muunnella 

Glass House konseptin suunnittelussa tilankäyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota. Suuret lasipinnat tuovat avaruutta ja tilantuntua, mikä mahdollistaa perinteisestä poikkeavat pohjaratkaisut. Makuuhuoneet erotetaan liukuovilla, mikä myös tuo uudenlaisia mahdollisuuksia tilankäyttöön. 

Kontio on kehittänyt Glass House -mallistoa varten rakenteen, jonka avulla rakennukset voidaan toteuttaa ilman turhia väliseiniä. Huviloiden hirrestä valmistetut päätyseinät ovat umpinaisia. Laajat lasipinnat pitkillä sivuilla, rakennuksen edessä ja takana, avaavat esteettömän näköalan ulos luontoon. Tarvittaessa ikkunoiden kautta tulevaa valoa voi säädellä rullakaihtimilla. Sauna on mahdollista sijoittaa myös sisätiloihin.

Seinäjoella nähtävä Kontio Glass House on sisustettu yksinkertaisen tyylikkäästi, kesäisen lomatunnelman hengessä, suomalaista puuta kunnioittaen. Sisätilojen puunväriset seinäpinnat on käsitelty tummumisen estämiseksi. 

Keittiö ja kiintokalusteet edustavat Kontio Living -mallistoa, jonka tuotteet on suunniteltu sekä klassisen että modernin hirsirakennuksen henkeen sopiviksi. Kalusteet valmistetaan kotimaassa Kontion kanssa samaan PRT Forest -konserniin kuuluvalla tehtaalla.

Kontion Nurmijärven näyttelyalueella on esillä 50-neliöinen Kontio Glass House, jonka viihtyisästä sisustuksesta on vastannut Kirsi Valanti. Valoisan rakennuksen mallisisustuksessa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa sekä pehmeitä ja herkkiä värejä, joiden joukossa on kontrastina mustaa ja metallia. Tyylikkään ruskeat kiintokalusteet ovat Kontio Living -mallistoa. www.kontio.fi

Mökkibarometri: mökkeilyn suosio vahvistuu ja halukkuus etätyöhön kasvaa

2016-03-17 15_01_14-Mokkibarometri 2016.pdf - Nitro Reader 3

Suomessa on yli 600 000 vapaa-ajan asuntoa ja niillä säännöllisesti 2,4 miljoonaa mökkeilijää. Suomalaiset käyttivät mökkeilyyn vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa. Nämä tiedot ilmenevät maa- ja metsätalousministeriön teettämästä Mökkibarometristä, joka luovutetaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 17.3.2016.

Mökkibarometrin mukaan mökkeilyn suosio vahvistuu. Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Noin 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä. Halukkuus etätyöhön on kasvussa ja joka kolmas haluaisi tehdä töitä mökiltä.

Mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset ovat suuret. Mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja mökkeily työllistää suoraan tai välillisesti noin 60 000 ihmistä. Eniten mökkeilijät käyttävät rahaa korjaustöihin (n. 1,7 mrd e), päivittäistavaroihin (n. 1,4 mrd e), matkoihin (n. 1,2 mrd e) ja kiinteistökauppoihin (n. 0,7 mrd e).

– Mökkeily pyörittää suurta rahamäärää kotimaassa, turvaa palveluja ja työllistää. Mökkiläiset ovat tärkeässä roolissa maaseudun kehittäjinä. Ympäristöarvot huomioiva mökkeily pehmentää saariston ja maaseudun elinkeinoelämän muutoksia myönteisellä tavalla, ministeri Tiilikainen sanoo.

Suomalaisten mökkien varustetaso on noussut. Kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Yli 90 prosentilla on sähkövirtaa käytettävissään, josta aurinkosähkön osuus on 14 prosenttia ja lämpöpumppujen osuus 17 prosenttia. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen määrät ovat kasvaneet kuudessa vuodessa huomattavasti. Sisä-wc:n ja kompostikäymälöiden määrä on kasvanut, kun taas kuivakäymälöitä on aiempaa vähemmän. Internet-yhteys löytyy nykyään jo lähes joka kolmannesta mökistä, kun vuoden 2009 Mökkibarometrin mukaan internet-yhteyksiä oli alle kymmenellä prosentilla mökeistä.

Kaksoiskuntalaisuus ja palvelut kiinnostavat mökkiläisiä

Yli 60 % kantaa ottaneista ulkokuntalaisista mökin omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi ulkokuntalaisille samat palvelujen saanti-, ääni- ja vaalikelpoisuusoikeudet kuin mökkikunnan vakinaisilla asukkailla on. Tällöin myös osa mökkiläisen maksamista kunnallisveroista menisi mökkikunnalle.

Kahdeksan prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä eli 31 000 mökkiläistaloutta piti muuttoa mökkikuntaan vähintään mahdollisena kolmen vuoden sisällä. Mökin omistajista 65 prosenttia kannattaa ja 13 prosenttia vastustaa mökkien ja lisärakennusten rakentamisen norminpurkua.

– Hallitus tukee mökkeilyä helpottamalla mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajan asunnolle ja poistamalla turhaa rakentamisbyrokratiaa, sanoo ministeri Tiilikainen.

Mökkibarometri perustuu 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn sekä tilasto- ja tutkimustietoihin. Mökkibarometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, etätyön ja työssäkäynnin sekä rahankäytön ja työllisyysvaikutusten kehitystä. Lisäksi sillä kartoitettiin palvelujen käytön, mökin varustetason, mökkiläisdemokratiaan suhtautumisen sekä ympäristöön liittyvää kehitystä.

Mökkibarometrin laati Finnish Consulting Group FCG maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta ja rahoittamana. Edelliset mökkibarometrit julkistettiin 2003 ja 2009.