SPEK: Omakotitalon tai mökin jäätyneiden putkien sulatus voi aiheuttaa tulipalon

icicles-3529002_1280

Omakoti- ja rivitaloja sekä mökkejä kohtaa kovilla pakkasilla ikävä vaara. Kylmästä jäätyneet vesiputket voivat aiheuttaa kuuman tulipalon, jos niitä erehtyy sulattelemaan itse. Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella omatoimisesti, vaan apuun tarvitaan LVI-alan tai kiinteistönhoidon ammattilainen. Muussa tapauksessa saatetaan aiheuttaa vakavia vahinkoja ja mahdollisesti vakuutuskorvausten aleneminen, muistutetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Pitkittyneet kovat pakkaset aiheuttavat vesijohtoputkien jäätymisen riskin. Omakoti- tai rivitalossa vesiputket saattavat jäätyä, jos niitä ei ole kaivettu riittävän syvälle tai routasuojattu. Omatoimiset ihmiset haluavat usein ratkaista tilanteen itse, mutta tässä asiassa omatoimisuus voi kostautua.

Tulipaloriski on todellinen, jos putkia yrittää sulattaa ilman ammattiosaamista. Esimerkiksi nestekaasupolttimen avoliekillä ja kuumailmapuhaltimella sulattaminen voi sytyttää tulipalon tai sulattaa muoviputket. Varomattomalla putkien sulattamisella saatetaan myös aiheuttaa jäätyneen putken halkeaminen.

Tulityö on palovaaraa aiheuttavaa työtä, jossa syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta lämpöä. Tehokkaan kuumailmapuhaltimen ja nestekaasupolttimen käyttö on tulityötä, joka edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä.

– Jos sulatuksessa ei osaa toimia oikein, saattaa siitä aiheutua tulipalo tai putken halkeaminen ja siten myös iso vahinko. Jos vähänkään miettii, osaako sulatusta tehdä turvallisesti, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen, SPEKin tulityökoulutusjärjestelmästä vastaava kehittämispäällikkö Heli Hätönen toteaa.

Hätönen painottaa, että jäätyneiden putkien sulattamiseen tarvitaan LVI-alan tai kiinteistönhoidon ammattilainen, jolla on tilanteeseen sopivat työvälineet ja joka ymmärtää oikeat toimintatavat. Vakuutusyhtiöt ottavat kantaa tulitöihin kuten putkien sulattamiseen suojeluohjeissa. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, se saattaa näkyä ikävällä tavalla vahinkokorvauksissa. Tulityöt osaava ammattilainen tuntee työn vaarat ja osaa suorittaa työn turvallisesti oikeilla laitteilla.

Sään lauhtumiseen kannattaa varautua etukäteen valvotulla lirinällä

Putket saattavat rikkoutua myös sään lauhtuessa, kun jo jäätyneiden vesiputkien jään rakenne muuttuu ja saattaa halkaista putkia. Jäätymiseen kannattaakin varautua jo ennen pitkää pakkasjaksoa. Jos näin ei ole tehnyt, voi tilanteen vielä yrittää pelastaa sillä, että jättää veden tippumaan hanasta. Sitä tulee silloin jatkuvasti valvoa. Veden tippumisvauhdin ei tarvitse olla voimakas vaan vähäinenkin lirinä auttaa.

Jos tila on erityisen pakkasaltis, kuten kellari tai omakotitalon tekninen tila, voi sinne laittaa myös lisälämmitystä.

– Irtopattereiden ja muiden lämmittimien kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Niiden ylle tai lähelle ei saa sijoittaa mitään, mikä voisi syttyä palamaan, Hätönen tähdentää.

Älvsbytalo rakentaa 36 omakotitalon alueen Nokian keskustaan

b78acd29-f263-4ad4-a0f3-6af3f99b6061

Avara Älvsbytalo Lasse sopii erinomaisesti kaupunkitontille.

Älvsbytalo madaltaa kynnystä omakotitalon ostamiseen rakentamalla Nokian keskustan tuntumaan kokonaisen omakotitaloalueen. Yhteensä 36 omilla tonteilla sijaitsevaa Älvsbytaloa rakennetaan vain kivenheiton päähän Nokian rautatieasemasta. Ensimmäiset talot valmistuvat syksyllä 2021 ja ne tulevat täysin valmiina kiinteistöinä myyntiin Tampereen Arvohuoneistot Oy:n kautta.

Älvsbytalo on ostanut Nokian Tanhuankadun ja Nokitien kulmaukseen rajautuvan puretun mattotehtaan alueen, jonka kaupunki kaavoittaa omakotitaloalueeksi. Alueen suunnittelu talomallien ja niiden sijoittelun osalta käynnistyy alkuvuodesta 2021. Talven aikana kaupunki aloittaa myös alueen infrastruktuurin vaatimat työt. Tonteille rakennetaan suosituimpia 1- ja 1,5-kerroksisia Älvsbytalomalleja kortteli kerrallaan syksystä 2021 alkaen.

“Nokia on vetovoimainen kaupunki ja sen väkiluku kasvaa nopeasti. Nokian rautatieaseman läheisyyteen sijoittuva uusi asuinalue täydentää uusien omakotitalojen tarjontaa. Näin lähelle ydinkeskustaa ei ole vuosiin rakentunut uutta omakotialuetta, joten taloille on varmasti kysyntää.”, kertoo Nokian kaupungin kaavoitusarkkitehti Johanna Fingerroos.

Helppo ja selkeä tie uuteen omakotitaloon

Suomalaiset haaveilevat omakotitalossa asumisesta, mutta monilla ei ole aikaa, halua tai uskallusta talon rakennuttamiseen. Sopivan tontin löytäminen voi olla vaikeaa, ja pienetkin rakentamisen viiveet ja riskit halutaan eliminoida. Valmiiksi rakennetun omakotitalon ostaminen on asiakkaalle helpoin, nopein ja riskittömin vaihtoehto, sillä taloon voi tutustua läpikotaisin ennen ostopäätöstä.

Karttatuloste

Uusi 36 Älvsbytalon asuinalue tulee sijaitsemaan Nokialla Tanhuankadun ja Nokitien kulmauksessa.

Näistä syistä uusien omakotitalojen hankintatapa muuttuu nopeasti. Älvsbytalon toimitusjohtaja Jan-Erik Ruskin mukaan viiden vuoden kuluessa jopa puolet uusista omakotitaloista ostetaan täysin valmiina.

“Tarjoamme tälle uudelle kasvavalle asiakasryhmälle fiksun tavan toteuttaa omakotitalounelmansa. Meillä on vakavaraisena yhtiönä mahdollisuus ostaa hyviä kaupunkitontteja. Rakennamme niille hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia Älvsytaloja ja myymme kiinteistöt täysin valmiina paikallisen välittäjän kautta. Ostaessaan hyvälaatuisen talon järkevään hintatasoon, perheille jää asumisen lisäksi rahaa myös muihin tarpeisiin”, Jan-Erik Rusk kertoo.

Haluttuja omakotitaloja hyvillä paikoilla

Älvsbytalo on parin viime vuoden aikana ostanut kaupunkitontteja kasvukeskuksista. Vaasan naapuriin Mustasaareen sekä Tampereen läheisyyteen Kangasalle ja Valkeakoskelle on jo rakennettu tai ollaan rakentamassa valmiina myytävät Älvsbytalot. Nokialla ostettujen ja rakennettavien tonttien määrä on huomattavan suuri, sillä kyse on kokonaisesta asuinalueesta.

“Uusi Älvsbytalo omalla tontilla on selkeä ja helposti ostettava paketti. Kaikki on pihaa ja talon ulkomaalausta myöten valmista. Nokialle rakennettavat talot sopivat perheille kaikissa elämänvaiheissa, mutta uskon että ne kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä”, kertoo Älvsbytalon projektipäällikkö Tuomas Vahila.

Älvsbytalolle 36 talon rakentaminen Nokialle sekä muut meneillään olevat projektirakentamisen hankkeet merkitsevät myynnin ja tuotannon kasvua. Uutta asiakasryhmää palvelevat aina paikalliset kiinteistönvälittäjät, sillä valmiin talon myynnissä paikallistuntemus on erityisen tärkeää.

Älvsbytalon voi ostaa valmiina kiinteistönä tai rakentaa muuttovalmiina talopakettina

Täysin valmiina ostettava Älvsbytalo-kiinteistö poikkeaa selvästi muuttovalmiina toimitettavan Älvsbytalopaketin rakentamisesta. Siksi niiden myynnistä vastaa aina paikallinen kiinteistönvälitysliike. Nokian uuden asuinalueen Älvsbytalojen osalta myynnistä vastaa Tampereen Arvohuoneistot Oy.

Myös muuttovalmiin Älvsbytalon rakennuttaminen on helppoa, nopeaa ja riskitöntä, mutta tontin ja liittymien hankinta, tontin pohjatöiden teettäminen sekä esimerkiksi pihan viimeistely ovat tällöin asiakkaan vastuulla. Muuttovalmiina toimitettavia Älvsbytalopaketteja myyvät jatkossakin Älvsbytalomyyjät, joilla on vankka kokemus talojen rakentamisesta.

:SUOMEN PANKKI: Mökkilainoja nostettiin ennätysmäärä kesäkuussa

dormer-on-roof-of-cottage

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Suuren nostomäärän myötä vapaa-ajanasuntolainakanta kasvoi 3,9 mrd. euroon, ja kannan kasvuvauhti (6 %) oli kesäkuussa nopeinta sitten vuoden 2013 elokuun. Vapaa-ajanasuntolainakannan osuus kaikista kotitalouslainoista oli kesäkuussa noin 3 %.

Vapaa-ajanasuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina tavallisten asuntolainojen tapaan. Kesäkuussa 2020 nostettujen uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 17 vuotta 11 kuukautta, oli kymmenen kuukautta pidempi kuin vuosi sitten kesäkuussa.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Vuoden toisella neljänneksellä asuntolainoja nostettiin 10 % vähemmän kuin vuosi sitten huhti-kesäkuussa. Kokonaisuudessaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla uusia asuntolainoja nostettiin vain hieman vähemmän (0,4 %) kuin edellisvuonna vastaavana aikana.

dd6caf24-4392-401a-b68f-50aa5106631c-w_576_h_2000

Lainat

Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun 2020 lopussa 101,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,6 %. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.

Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin kesäkuussa 1,9 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski toukokuusta 2020 ja oli 1,84 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 96,9 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 36,3 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun 2020 lopussa 100,5 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,07 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 87,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 0,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 0,15 %.

Rantamökkien kaupan odotetaan edelleen kasvavan, mutta koronan tuomat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat uusmaalaisten kaupankäyntiä

DSCN5078

Kuva: Markku Hietavuori

Rantamökkien kauppamäärät ovat kasvaneet viime vuosina kymmeniä prosentteja. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Turun seudulla. Tänä keväänä mökkikauppaa hidastaa se, että pääkaupunkiseudun ostajat ovat sesonkikautena poissa markkinoilta.

Rantamökkien kauppa on käynyt vilkkaana viime vuosina. Voimakkaimmin kauppamäärät ovat kasvaneet Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa, missä mökkikauppoja tehtiin viime vuonna 38–40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Keski-Suomessa kauppoja tehtiin 23 prosenttia ja Pirkanmaalla 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tiedot on poimittu Maanmittauslaitoksen julkisista tilastoista.

– Muutama vuosi sitten mökkien hintataso oli ostajille liian korkealla. Nyt kun hintataso on madaltunut ostajia houkuttelevammaksi, myös kauppamäärät ovat kasvaneet. Alkuvuosi oli mökkikaupassa hyvä, ja moni painottaa kotimaanmatkailua muun muassa koronaviruspelon vuoksi, kertoo OP:n asumisen palveluista ja asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie.

Koko maan tasolla rantamökkien keskihinta on laskenut viidessä vuodessa noin kymmenen prosenttia, mutta kauppamäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia. Vaikka rantamökkien keskimääräinen hintataso laskee, kauppoja tehdään koko ajan myös aiempaa kalliimmista kohteista.

Kesämökeistä neljä viidestä myydään kesäkaudella. Myyntikausi venyy, jos kevät on aikainen tai talven tulo viipyy. Tänä vuonna mökkikauppa lähti lumettoman talven ansiosta liikkeelle tavallista aikaisemmin, mutta koronan vuoksi kaupankäynti myös hiljeni normaalisti vilkkaimpana kauppa-aikana. Pääkaupunkiseudun mökinostajat ovat monella seudulla tärkeitä, mutta Uudenmaan liikkumisrajoitusten vuoksi he ovat markkinoilta sesonkiajan poissa.

– Monessa Uudenmaan naapurimaakunnassa pääkaupunkiseudun asukkaat ovat olleet tärkeitä mökkien ostajia, joten tässä mielessä kaupankäynnin kiivain sesonki voi nyt siirtyä eteenpäin. Moni saattaa lähteä mökkikaupoille vasta epidemian laannuttua, Christie arvioi.

Hyvin varustellut rantamökit edelleen suosiossa

Erityisesti Turun seudulla kauppojen määrä on kehittynyt hyvin ja rantamökkien hintataso on pysynyt jotakuinkin vakaana. Viidessä vuodessa keskihinta on laskenut noin 3 prosenttia. Turun Seudun OP Kodin kautta myydään rantamökkejä laajalla alueella eli Turun ja Naantalin lisäksi Inkoossa, Hangossa, Raaseporissa, Kemiönsaarella, Paraisilla, Kaarinassa, Taivassalossa ja Kustavissa.

– Mökkeily kiinnostaa suomalaisia, mutta ehkä hiukan eri tavalla kuin aiemmin. Mökistä halutaan kakkoskoti, josta käsin voi tehdä etätöitä ja jossa voi vierailla vuoden ympäri, sanoo Turun Seudun OP Kodin toimitusjohtaja Satu Astala.

Yksi asia on selvä; suomalainen haluaa mökilleen omaa rantaviivaa.

– Rantanäkymä kuuluu suomalaiseen sielunmaisemaan, ja veneily, kalastus ja uinti kiinnostavat ostajia. Merenrannalla sijaitseva mökki maksaa moninkertaisesti kuivan maan mökkiin nähden. Moni ostaja haluaa hyvin varustellun, täysin remontoidun ja yksitasoisen mökin, jossa liikkuminen onnistuu vanhempanakin. Ostajat hakevat kaunista ja idyllistä mökkiä, Astala sanoo.

JÄMERÄ HANKKI FORTE KIVITALOJEN TUOTEMERKIN JA LISÄÄ PIENTALOJEN SUUNNITTELUOSAAMISTA

107NLperusmaki

Jämerä on hankkinut liiketoimintansa tukemiseen alalla toimineen Forte kivitalojen tuotemerkin ja samalla osa Forte kivitalojen pitkäaikaisista suunnittelijoista ja edustajista siirtyi edustamaan Jämerää.

– Jämerä on Suomen suurin yksilöllisiä kivipientaloja suoraan kuluttajille rakentava yritys ja olemme tyytyväisiä saadessamme osaavia alan ammattilaisia verkostoomme, toteaa Jämerä kivitalojen toimitusjohtaja Jari Malkamäki ja jatkaa, -Kivitalojen markkinaosuus on vain noin 10 prosenttia koko pientalojen rakentamisesta Suomessa ja kilpailu alalla on kovaa. Olemme pysyneet vuosikymmeniä mukana kilpailussa hyvän suunnitteluosaamisemme sekä talojemme yksiaineisen ja hengittävän lämpökivirungon ansiosta, joka on saanut lisäpotkua hirsitalojen hengittävyyskeskustelun myötä. Päämäärämme onkin liputtaa ympäristöystävällisen sekä terveellisen rakentamisen puolesta, sillä Jämerä kivitalojen rungossa on kaikista kivirunkoratkaisuista pienin hiilijalanjälki.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 1,2 prosenttia edellisvuodesta

kihi_2019_04_2020-03-05_tie_001_fi_001

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2015=100

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 8,8 prosenttia ja muualla maassa ne laskivat 2,3 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat kaksi prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Tilasto kattaa omalla tontilla sijaitsevat omakotitalot.

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 576 euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 118 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 436 euroa.

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 0,4 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta oli 25,4 euroa ja keskimääräinen myydyn tontin pinta-ala oli 2 774 neliömetriä.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat hieman viime vuonna

Vuonna 2019 vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat prosentin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 1,3 prosenttia. Vuonna 2019 omakotitalon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 3 116 euroa ja muualla maassa 1 463 euroa.

Pientalotonttien hinnat laskivat kolme prosenttia koko maassa vuonna 2019. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat viisi prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 5,6 prosenttia. Vuonna 2019 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 180,0 euroa ja muualla maassa 16,8 euroa.

Viime vuonna vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudulla kauppoja tehtiin 21,6 prosenttia enemmän, muualla Suomessa 3,4 prosenttia enemmän. Tilastokeskuksen julkaisemia pientalokauppojen lukumäärätietoja on yhtenäistetty Maanmittauslaitoksen julkaisemien lukumäärätietojen kanssa.

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Sp-Koti: Omakotitalojen kauppa on vilkastunut Suomessa merkittävästi

m73kafcgwecsnjxrmuer

Suomen asuntomarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti alkuvuodesta lähtien. Asuntokauppa käy ennustettua vilkkaampana monilla pienemmilläkin paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Erityisen voimakkaasti ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet omakotitalojen kauppamäärät, koko Suomessa 7,3 prosenttia. Myös omakotitalojen keskihinta on noussut edellisvuosista.

– Toisin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, omakotitalojen kauppa käy Suomessa vilkkaana, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Markkina on 7,3 prosenttia plussalla koko Suomessa. Oulussa omakotitalokauppa on vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana noussut jopa 25,2 prosenttia ja Hämeenlinnassa 15,2 prosenttia.

– Käytettyjen asuntojen kokonaismarkkinakin on kasvanut 2,7 prosenttia. Kauppa on vilkastunut monilla pienemmilläkin paikkakunnilla muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen. Kaiken kaikkiaan asuntomarkkinoillamme on tällä hetkellä positiivinen vire, eikä merkkejä kaupan hiljentymisestä tai tyssäämisestä ole näköpiirissä, jatkaa Rantanen.

– Asuntokaupan ennustaminen on haasteellista, koska asumisessa on samaa vaikeasti ennustettavaa aaltoliikettä kuin kaikissa muissakin trendeissä. Asuntojen kysyntää ohjaavat monet muuttuvat tekijät, Rantanen jatkaa. – Omakotitalojen tarjonta on ollut edellisvuosien aikana runsasta kysyntään nähden. Talojen hinnat olivat suhteellisen korkeita, jolloin kysyntä kohdistui enemmän kerrostaloasuntoihin. Nyt taas niiden hintataso on vahvistunut ja kysyntä kääntynyt suhteessa edullisempiin omakotitaloihin.

– Monet eri puolilla Suomea asuvat nuoret, jotka suunnittelevat perheenperustamista, laittavat todennäköisesti mieluummin 150 000 euron asuntobudjettinsa omakotitaloon kuin yksiöön keskustassa, toteaa Rantanen. – Ei sen omakotitalon tarvitse sijaita maalla, kehyskunnissakaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa omakotitalovyöhyke alkaa noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Monilla paikkakunnilla omakotitalojen asukkailla on ihan samat lähipalvelut kuin keskustan kerrostaloasukkaillakin.

– Mediassa korostuu näkemys, että kaikki haluavat asua ja muuttaa keskustoihin. Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä totuutta. Monet haaveilevat lisäasuinneliöistä ja luonnon läheisyydestä. Tällä hetkellä omakotitaloja saa kehyskunnista hyvien kulkuyhteyksien varrelta 10 vuoden takaisilla hinnoilla, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Omakotitalokauppoja tehdään läpi vuoden – toisin kuin ennen

– Menneinä vuosikymmeninä omakotitalokauppa loppui ensimmäisiin lumisateisiin ja alkoi taas keväällä lumen sulaessa pois. Tänä päivänä omakotitaloja myydään läpi vuoden aivan kuten muitakin asuntoja, sanoo Jukka Rantanen. – Monilla on kuitenkin edelleen se harhakäsitys, ettei omakotitaloja kannata laittaa tai pitää myynnissä talvikuukausina.

– Parhaiten käyvät kaupaksi ne omakotitalot, joita on pidetty hyvässä kunnossa vuosien saatossa ja joissa ei ole heti isompia remonttitarpeita. Kiinteistöjen ylläpidon merkitys on korostunut myös siksi, että pankit ovat tarkentaneet remonttilainojen myöntämisen ehtoja. Ostajia kiinnostavat erityisesti kuntotarkastetut ja sisäänmuuttokuntoiset omakotitalot.

– Monia omakotitalosta haaveilevia voi ostopäätöksenteossa jarruttaa ajatus, että pitäisi olla itse tosi näppärä käsistään ja tykätä remontoinnista. Tai sitten pelätään, ettei aika riitä talon kunnossapitoon ja pihatöihin, sanoo Henna Mikkonen. – On hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse ja näitä palveluita voi myös ostaa. Samalla tulee usein tuettua paikallista yrittäjyyttä. Kotitalousvähennys tuo helpotusta kustannuksiin.

– UKK-instituutin uusimpien liikuntasuositusten mukaan päivittäisellä kevyellä liikuskelullakin, joihin koti- ja pihatyötkin lasketaan, on tärkeitä terveyshyötyjä. En tiedä, miten muuten itse ehtisin kiireisessä lapsiperhearjessamme ja Helsinki–Hämeenlinna-työmatkojeni jälkeen pitää huolta kunnostani, jos meillä ei olisi hoidettavanamme omakotitaloa, naurahtaa Jukka Rantanen

OP:n asuntomarkkinakatsaus: Osassa kehyskuntia omakotitalojen myyntihinnat nousseet keskuskaupunkia nopeammin

home-1353389_1280

Omakotitalojen hinnat ovat joissakin suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa nousseet suhteellisesti nopeammin kuin keskuskaupungissa. Esimerkiksi Nurmijärvellä myytyjen omakotitalojen keskimääräiset neliöhinnat ovat nousseet viidessä vuodessa nopeammin kuin Helsingissä. Nurmijärvi-ilmiön paluusta ei voida puhua, mutta OP:n ekonomistien asuntomarkkinakatsauksen mukaan omakotitalokaupassa näkyy piristymisen merkkejä.

OP:n ekonomistit selvittivät myytyjen omakotitalojen keskimääräisiä neliöhintoja pääkaupunkiseudun ja muiden suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa viimeisen viiden vuoden ajalta (2014–2018). Omakotitalojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat Helsingissä viiden vuoden aikana kaksi prosenttia, mutta Nurmijärvellä liki 11 prosenttia. Kehyskuntien omakotitalojen hinnat ovat kuitenkin kehittyneet eri suuntiin. Osassa kehyskuntia omakotitalot ovat viiden vuoden tähtäimellä kallistuneet, osassa myyntihinnat ovat laskeneet.

– Omakotitalojen hinnat ovat yleisesti ottaen polkeneet paikallaan, eli talon saa ostettua nyt suunnilleen samaan hintaan kuin kymmenen vuotta sitten. Suurten kaupunkien kehyskunnissa väestö kasvaa kuitenkin nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti kehyskunnat kiinnostavat edelleen perheitä, joissa on alle 4-vuotiaita lapsia, OP:n ekonomisti Joona Widgrén sanoo.

Mistään Nurmijärvi-ilmiön paluusta ei kuitenkaan voida puhua. Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitettiin 2000-luvun alun tilannetta, jolloin lapsiperheiden määrä kehyskunnissa kasvoi erittäin nopeasti ja omakotitalojen kauppa kävi vilkkaana. Vaikka Nurmijärvellä omakotitalojen viiden vuoden hintakehitys onkin ollut positiivinen, sielläkin omakotitalojen neliöhinnat laskivat viime vuonna toissavuodesta.

– Vaikuttaakin siltä, että omakotitalojen tarjonta riittää täyttämään vallitsevan kysynnän, Widgrén täsmentää.

Unelma isommasta kodista voi nyt toteutua

Myös suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa omakotitalojen hintakehitys on ollut vaihtelevaa. Osassa kehyskuntia talojen hinnat nousevat, osassa laskevat.

Oulun lähellä Kempeleessä omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet viiden vuoden aikana hieman enemmän kuin keskuskaupunki Oulussa. Pirkkalassa ja Hämeenkyrössä omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin Tampereella. Varsinais-Suomessa erityisesti Naantalissa, mutta myös Raisiossa ja Ruskossa omakotitalojen hinnat ovat nousseet viiden suhteellisesti nopeammin kuin Turussa. Keski-Suomessa Laukaan ja Muuramen omakotitalojen neliöhinnat ovat viidessä vuodessa nousseet hieman, mutta keskuskaupunki Jyväskylässä omakotitalojen hinnat ovat pysyneet ennallaan. Niin Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän kuin pääkaupunkiseudunkin lähellä on myös kehyskuntia, joissa omakotitalojen hinnat ovat viidessä vuodessa laskeneet.

– Nyt unelma isommasta kodista on mahdollista toteuttaa. Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa omakotitalojen kauppamäärät ovat pari viime vuotta hiukan kasvaneet, Widgrén kertoo.

Tämä näkyy myös OP:n asuntolainahakemuksissa. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien omakotitaloihin haettava laina on keskimäärin 38 000 euroa vähemmän kuin pääkaupungin omakotitaloihin muuttavien laina.

– Kehyskuntiin muuttavat saavat rahallaan myös parikymmentä neliömetriä lisää tilaa, ja väljyys houkuttaa ostajia edelleen. Kehyskuntien omakotitaloihin muutetaan viitisen vuotta nuorempina kuin pääkaupunkiseudun omakotitaloihin, OP:n asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie lisää.

Taloustutkimus: Talossa pitää olla tulisija – näin ajattelee yli puolet omakotitaloasujista

fireplace-ablaze

Suomalaiset omakotiasujat haluavat pienentää sähkölaskua tulisijan avulla ja kaipaavat lisää tietoa pienhiukkaspäästöjen vähentämisestä. Puulämmitys on myös yhteiskunnallinen asia, jolla on talvikautena merkittävä vaikutus koko Suomen sähkönkulutukseen.

Taloustutkimuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan tulisijaa lämmitetään lähes päivittäin loka-huhtikuun välisenä aikana niissä kodeissa, joista tulisija löytyy. Vastaajien mukaan kolme tärkeintä syytä tulisijan käyttämiseen ovat talvikauden säännöllinen lämmitys tai lämmitys huippupakkasten aikana sekä kosteuden poisto ja ilman kierrättäminen. Neljänneksi tärkeimpänä syynä on tunnelman luominen.

– Suomalaisissa kodeissa yleistyvä kiertoilmatakka on erityisen hyvä kodin lisälämmönlähteeksi, koska kiertoilmatakka saavuttaa täyden lämmitystehon jo muutamassa minuutissa. Kiertoilmatakassa on myös erinomainen hyötysuhde, joten se tuottaa pienellä puumäärällä tehokkaasti lämpöä, takkavalmistaja Conturan maajohtaja Mikko Varjokorpi toteaa.

Suomalaisten mielestä takka on yhä tärkeä osa kodin arkea. Omakotiasujista ja omakotitalon hankkimista harkitsevista vastaajista jopa 58 prosenttia oli sitä mieltä, että jokaisessa omakotitalossa pitäisi olla takka.

– Pehmeän lämmön lisäksi takka tuo hyvää vastapainoa kiireiseen arkeen. Takkatuli luo kotoisan olon ja auttaa pysähtymään arki-iltanakin. Monelle takan sytyttäminen onkin jo lapsuudesta tuttu rentouttava rituaali, Varjokorpi sanoo.

Takan lämmittäjät haluavat vähentää pienhiukkaspäästöjä

Pienhiukkaspäästöjen vähentäminen on monelle puulämmittäjille tärkeä asia. Noin 40 prosenttia tutkimukseen vastaajista haluaisi lisää tietoa pienhiukkaspäästöistä ja neuvontaa toivotaan etenkin nuohoojilta. Neljännes vastaajista olisi valmis käyttämään myös omaa rahaa yli 3 000 euroa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Lähes joka viides olisi valmis vaihtamaan tulisijan uuteen, jos näin voisi saada lisää säästöä sähkölaskussa. Uuden tulisijan pienhiukkaspäästöt ovatkin yleensä noin 30 prosenttia pienemmät, mitä esimerkiksi 80-luvun tulisijan päästöt.

– Nykyaikaiset takat ovat jopa yli 90 prosenttia puhtaampia käyttää ja parhaimmillaan jopa 40 prosenttia edeltäjiään tehokkaampia. Esimerkiksi kaikkien Contura-takkojen hyötysuhde on tutkitusti A-energialuokkaa, joten puun palamisesta syntyvä lämpöenergia saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, Varjokorpi kertoo.

Viidennes tutkimukseen vastaajista onkin harkinnut uuden tulisijan hankkimista pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Varjokorpi muistuttaa, että uuden tehokkaan takankin kanssa kannattaa aina polttaa kuivaa puuta, joka on kuivunut sisällä vähintään vuorokauden ennen käyttöä. Suoraan ulkovarastosta kannetun pakastetun puun polttamisessa lämpöhyötysuhde on selvästi huonompi.

Tulisijojen lämmöllä merkittävä vaikutus Suomen sähkönkulutukseen

Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään talvikuukausina lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttö korvattaisiin sähköllä, Suomen sähkönkäyttö lisääntyisi talvikuukausien aikana 775 GWh. Suomalaisten puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran.

– Talvikautena tapahtuvalla lähes päivittäisellä puulämmityksellä voidaan vähentää pientalon lämmityssähkön kulutusta jopa 12 500 KWh vuodessa, riippuen talon valmistusvuodesta ja pinta-alasta. Jos sähkölämmitteisissä pientaloissa ei käytettäisi tulisijoja lämmitykseen, tuontisähkön määrää jouduttaisiin lisäämään 41 prosenttia, Holm totesi Helsingissä järjestetyssä Puulämmityspäivässä.

Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä talvikuukausien aikana. Kaikissa ei kuitenkaan ole modernia ja tehokkaasti lämmittävää takkaa.

– Keskimääräisen pientalon sähkökäyttö voisi vähentyä talvikuukausien aikana noin 6 000 KWh, jos sähkölämmitteisessä ja täydentävää puulämmitystä käyttävässä talossa olisi moderni tulisija, Holm summaa.

Tulisijojen uudistaminen on tärkeää myös koko Suomen energiansäästötalkoiden kannalta. Jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttöä tehostettaisiin vaihtamalla niihin nykyaikaiset tulisijat, sähkönkäyttö vähentyisi Holmin arvion mukaan yhteensä 233 GWh nykyisestä talvikuukausien kulutuksesta. Kotimainen sähkötuotannon maksimikapasiteetti nousisi silloin 99 prosentista 101 prosenttiin ja sähkön tuonti vähentyisi 12 prosenttia.

Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 1388 henkilöä lokakuussa 2018. Haastattelu kohdistettiin omakotiasujille ja omakotitalon ostoa harkitseville. Sähkölämmitteisten pientalojen osuus oli 45 prosenttia tutkimukseen vastanneiden keskuudessa ja puu oli pääasiallinen lämmönlähde 20 prosentilla.

Helsingin Vallisaareen rakennettu Nolla-mökki esittelee vaihtoehdon tulevaisuuden ekologiseen mökkeilyyyn

94f73cf82bd48df5_800x800ar

Tänä kesänä testataan, minkälaista tulevaisuuden nollapäästöinen mökkielämä voisi olla. Neste on rakennuttanut Helsingin Vallisaareen prototyypin mökistä, jonka ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni niin hiilidioksidipäästöjen kuin konkreettisesti rakennuksen luontoon jättämän jäljen osalta. Nolla-mökki on suunnittelija Robin Falckin näkemys tulevaisuuden ekologisesta mökistä. Mökki on rakennettu materiaaleja säästäen ja ympäröivää luontoa kunnioittaen sekä niin, että mökkeily olisi mahdollista vähäisillä päästöillä.

Helsingin edustalle idylliseen Vallisaareen on noussut heinäkuussa Nolla-mökki, joka haastaa pohtimaan, millaista tulevaisuuden kestävä mökkeily voisi olla. Lähes luonnontilainen Vallisaari tarjoaa urbaanin mökkikokemuksen vain vartin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta. Syyskuun loppuun Vallisaaressa seisovalla Nolla-mökillä testataan, miten ekologisessa ja liikuteltavassa mökissä voisi asua mahdollisimman pienillä päästöillä.

Kompaktin, siirrettävän mökin sijoittaminen esimerkiksi omalle mökkitontille ei edellytä rakennuslupaa ja se on rakennettu materiaalitehokkaasti. Mökki vie vähän tilaa ja kuormittaa minimaalisesti ympäröivää luontoa. Kun mökki siirretään pois, ympäröivä luonto jää lähes koskemattomaksi. Mökin on suunnitellut suomalaismuotoilija Robin Falck, jonka kädenjälkeä on myös kansainvälisessä mediassa paljon näkyvyyttä saanut Nido-mökki.

Nolla-mökki esittelee ratkaisuja, joiden avulla mökkeilyn päästöjä voidaan vähentää tuntuvasti. Mökissä tarvittavaa sähköä tuotetaan muun muassa aurinkopaneelien avulla ja lämpöä saadaan kylmiin iltoihin pienen keittiön liedestä, jonka tarvitsema energia tuotetaan kokonaan jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä. Myös Vallisaaren ja Helsingin kauppatorin välillä liikennöivä Aava Lines -vesibussi kulkee syyskuun loppuun asti Neste MY uusiutuvalla dieselillä, keskimäärin 90 % perinteistä dieseliä pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä.

”Nolla-mökin myötä haluamme tarjota mahdollisuuden testata uudenlaista mökkielämää luonnon äärellä mahdollisimman pienillä päästöillä. Ekologinen asuminen ei tarkoita vain paljon luonnonvaroja kuluttavista mukavuuksista luopumista, vaan myös uudenlaisten, kestävämpien ratkaisujen hyödyntämistä. Tämä on ollut keskeinen osa suunnittelutyötä”, sanoo Falck.

”Suomalaiset ovat tunnetusti mökkikansaa. Me halusimme testata millaista tulevaisuuden ekologinen mökkeily voisi olla. Jakamis- ja kiertotalous, sekä uudet teknologiat ja innovaatiot mahdollistavat sen, että mökkeilystä voidaan nauttia ympäristöystävällisesti ja luontoa merkittävästi kuormittamatta. Osa Nolla-mökin ratkaisuista on sovellettavissa suomalaisten elämään nykyisilläkin mökeillä”, sanoo Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

SAARA ja somevaikuttajat pääsevät tutustumaan elokuussa Nolla-mökkiin

Ensimmäisenä Nolla-mökkiä pääsevät testaamaan 18.–19. elokuuta Sara Forsberg, artistinimeltään SAARA, luontokuvaaja Joonas Linkola, valokuvaaja Janita Autio ja tubettaja Joonas Pesonen. Nelikko tutustuu viikonlopun aikana mökkeilyyn mahdollisimman pienillä päästöillä, heistä SAARA jopa yöpyy mökissä. Seuraamalla vierailijoiden kokemuksia Nolla-mökistä sosiaalisen median kautta ja osallistumalla kilpailuun, kuka tahansa voi voittaa mahdollisuuden päästä testaamaan tätä ekologista tulevaisuuden mökkiä.

Helsinkiläiset ja matkailijat voivat tutustua Nolla-mökkiin kesällä myös Stockmannin edustalla Helsingin Keskuskadulla, jonne tuodaan identtinen mökki ajalle 30.7.–6.8. Keskuskadulta mökki matkaa 10.-12.8. järjestettäville Flow Festivaleille, joiden Sustainable Flow -pääyhteistyökumppani Neste on. Yhteistyössä Fortumin, Wallasin ja Stockmannin kanssa toteutettu Nolla-mökki on osa Nesteen kansainvälistä Journey to Zero -hanketta, jossa tutkitaan nollapäästöisen tulevaisuuden edellyttämiä ratkaisuja.

https://www.neste.com/journeytozero/fi/nolla-mokki/

https://nestemy.fi/

Nolla-mökki #nolla

Suunnittelija: Robin Falck

Koko: Korkeus 4m, syvyys 3,75m

Materiaalit: päämateriaali havupuu (havuvaneri ja kuusipalkki), lattiassa vesiohenteinen, myrkytön parkettilakka

Sähkö: Fortumin aurinkopaneelit

Lämmitys: Fortumin aurinkopaneelit, Wallas, Neste MY uusiutuva diesel

Paino: n. 900 kg

Sisustus: Stockmann Sustainable Collection