Hirsitaloteollisuus (HTT) ry: Modernin hirsitalon energiankulutus osoittautui laskettua alhaisemmaksi

copperhill-villa-aressa-valmistaja-kontio_

Hirsitalojen ja niiden asukkaiden ympäristömyönteisyydestä saatiin vastikään uutta tietoa, kun Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) rakennusinsinööriksi opiskeleva Henri Marjakangas selvitti opinnäytetyössään 80 hirsirakenteisen omakotitalon todellista energiankulutusta.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli verrata tuloksia vuoden 2008 energiatodistuksen laskennallisiin arvoihin ja selvittää samalla, onko hirsitalojen energiankulutus määräysten edellyttämällä tasolla.

”Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että hirsitalojen energiatehokkuus on parempi kuin sen laskennassa oletetaan olevan. Hirsiseinän vaikutus energiankulutukseen ei myöskään ole merkittävä asukkaiden käyttötottumuksiin verrattaessa. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, paljonko itse hirsiseinällä on vaikutusta energiankulutukseen”, Henri Marjakangas toteaa.

Tutkittujen hirsiomakotitalojen bruttopinta-ala oli keskimäärin 158 m² ja valmistusvuosi noin 2010. Laskennalliseksi ostoenergian kulutukseksi oli arvioitu 23 595 kWh/a. Kohteiden todelliseksi ostoenergian kulutukseksi saatiin selvityksessä keskimäärin 17 165 kWh/a, mikä on 27,2 prosenttia alle laskennallisen arvon.

Kun takan käyttö otettiin laskennassa huomion, kulutuksen keskiarvo oli 20 511 kWh/a, mikä on puolestaan 13,1 prosenttia alempi kuin laskennallinen kulutus.

Maalämpöä käyttävissä hirsitaloissa selvitetyn ja laskennallisen laitesähkönkulutuksen erot olivat suurimmat. Näissä kohteissa 77 prosenttia pääsi alle laskennallisen arvon. Hirsitaloissa asuvien vedenkulutus asukasta kohden vuorokaudessa oli 85 litraa kun se Suomessa keskimäärin on noin 155 litraa.

valmistaja_-mammuttikoti

Hirsitalon asukkaat tyytyväisiä talonsa energiatehokkuuteen

”Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat tutkimuksessa olevan asukkaiden käyttötottumukset ja rakennuksen koko, joka sekään ei yksistään merkitse sitä, että kulutus olisi suurta. Asukas voi omilla toimillaan ja pienillä teoillaan saada aikaan huomattavia säästöjä”, Henri Marjakangas muistuttaa.

Enemmistö vastanneista ilmoitti jollain tavalla säästävänsä energiaa, vaikka käyttötottumukset vaihtelivatkin suuresti. Hirsitaloissa asuvien tyytyväisyys oman talonsa energiatehokkuuteen oli sekin hyvää tasoa eli 4, asteikolla 1-5.

Käyttäjätottumusten vaikutus talon energiatehokkuuteen ei yllättänyt tutkijaa eikä työn ohjaajana toiminutta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusvastaavaa DI Pekka Kilpistä, mutta sen suuruusluokka yllätti.

”Energiakeskustelussa kannattaisi entistä enemmän kiinnittää talojen omistajien huomio heidän omiin mahdollisuuksiinsa ja hyödyntää siellä ’makaava’ säästöjen mahdollisuus, kun rakennusalan toimijat nyt ruuvaavat yhdessä viranomaisten kanssa säästömutteria entistä tiukemmalle”, Kilpinen toteaa.

Energiatodistus ei kerro talon omistajille koko totuutta

Tutkimuksessa käytetyt energiatodistukset olivat vuoden 2008 määräysten mukaisia, sillä uusien energiatodistusten aikana rakennettuja taloja ei vielä ollut.

Oulun ammattikorkeakoulussa tulevia rakennusinsinöörejä opettava Pekka Kilpinen korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen laskentatavasta riippumatta on tärkeää sekä kansallisesti että globaalisti.

”Nykyinen energialaskentatapa on selvästi kehittynyt edellisistä malleista, ja toivottavasti kehittyy myös jatkossa. Energiatodistuksen tärkein arvioija on sen saaja, tavallinen talon omistaja ja käyttäjä, jolla ei useimmiten ole riittävästi tietoa tulkita saamaansa todistusta oikein”, Kilpinen korostaa.

”Seuraavaan energiatodistukseen ja sen laskentatapaan kaivattaisiinkin lisää selkeyttä ja yksinkertaisuutta sekä myös käyttäjän oman vaikutuksen huomioimista.”

Opetusmateriaalia hirsirakentamisesta

Oulun ammattikorkeakoulu tarkentaa rakennusinsinöörin tutkinnon koulutuksen sisältöä ja opetussuunnitelman tavoitteita jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin alan teknologista kehitystä. Oamk on käynnistänyt yhteistyön Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa hirsialan koulutusmateriaalin tuottamiseksi.

valmistaja-mammuttikoti

”Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään arkkitehtikoulutukseen soveltuvaan hirsirakentamisen materiaaliin. Tavoitteena on, että opetusmateriaali on lehtoreiden käytettävissä jo ensi syksynä muun muassa Oulun ammattikorkeakoulussa alkavassa rakennusarkkitehtikoulutuksessa”, kertoo Hirsitaloteollisuus ry:n asiamiesSeppo Romppainen.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Eurooppalainen hirsitaloteollisuus: Rakennuksen koko elinkaaren vaikutus hiilijalanjälkeen huomioitava EU:n tulevissa rakennusmääräyksissä

saksan-ita-cc-88vallan-ja-suomen-hirsitaloteollisuus-allekirjoitti-lausunnon

Eurooppalaista hirsitaloteollisuutta edustavat Saksan Bernd Fuchs, Suomen Esko Rintamäki ja Itävallan Ferninand Lienbacher allekirjoittivat lausunnon, jossa esitetään hirren hyväksi tiedettyjen hiilinieluominaisuuksien huomioimista rakentamista ohjaavissa direktiiveissä. 

Johtavia suomalaisia hirsitalotehtaita edustava Hirsitaloteollisuus (HTT) ry on yhdessä Saksan ja Itävallan vastaavien yhdistysten (Deutscher Massivholz und Blockhausverband e.V ja Gütegemeinschaft Blockhausbau e.V) kanssa allekirjoittanut lausunnon, jossa esitetään kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista entistä paremmin rakennuksen kokonaisenergiankulutusta laskettaessa.

HTT ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki kertoo, että Suomen, Saksan ja Itävallan hirsitaloteollisuuden edustajat ovat tiivistäneet yhteistyötään viimeisen vuoden ajan. Nyt laadittua yhteistä lausuntoa puoltavat useat eurooppalaiset eri rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä koskevat tutkimukset.

“EU:n rakentamista ohjaavissa direktiiveissä ja eri EU-maiden kansallisissa määräyksissä tulisi jatkossa ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaaren vaikutus kehdosta hautaan. Rakennuksen kokonaisenergian tarpeen nykyistä laskentaperustetta voitaisiin laajentaa siten, että siinä huomioitaisiin myös materiaalin tuotannosta, rakennusprosessista ja rakennuksen hävittämisestä aiheutuva energiantarve”, Rintamäki toteaa.

Hirsitaloteollisuuden mielestä kaikissa EU-maissa lämmöntarvevaatimukset pitäisi voida täyttää rakennusosien ja ekologisen talotekniikan säädellyn optimoinnin avulla.

”Hirren yhteydessä kannattaisi huomioida laskennallisesti kompensoivana sen hyvät hiilinieluominaisuudet, jolloin rakentamista voitaisiin optimoida kestävällä tavalla käyttämällä nykyistä enemmän hiilinieluina toimivia materiaaleja.”

Yksittäisen rakennusosan u-arvovaatimus ei saisi nyt allekirjoitetun lausunnon mukaan olla esteenä rakennustyypille, jossa käytetään lämmöneristysominaisuuksiltaan hieman heikompia, mutta muutoin resurssitehokkaita materiaaleja. 

”Esimerkiksi hirren valmistuksen yhteydessä syntyy sivutuotteena myös bioenergiaa enemmän kuin sitä kuluu tuotetta valmistettaessa”, HTT ry:n Rintamäki kertoo.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Honkatalojen valmistama moderni pientalo voitti vuoden 2013 hirsirakennuskilpailun – ”Onnistunut esimerkki kaupunkiin sopivasta hirsitalosta”

vuoden_hirsirakennus_2013.vuoden_hirsirakennus_2013.80426f00-dcca-4b69-b065-cde7ecbd960c-main_image

Vuoden Hirsirakennus 2013, Talo Faro. Honkatalot

Hirsitaloteollisuus ry:n järjestämän Vuoden Hirsirakennus -kilpailun voittajaksi on valittu kymmenen kilpailuehdotuksen joukosta Honkatalojen kolmikerroksinen yhden perheen omakotitalo ”Faro”. Tuomariston mukaan kyseessä on onnistunut esimerkki kaupunkiin sopivasta hirsitalokonseptista, jonka arkkitehtuuri uudistaa kauniilla tavalla pohjoismaisen modernismin perinnettä.

Kilpailun jurya johti aiempien vuosien tapaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila. Muita jäseniä olivat rakennusneuvos ja arkkitehti Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä ja sisustusarkkitehti Marko Paananen.

Ehdokkaiden joukossa nähtiin tänä vuonna myös kaksi suurimittakaavaista rakennusta, hirsirunkoinen päiväkoti ja toimistorakennus, joissa rakennusmateriaalin valintaa oli ohjannut hyvän rakentamisen laadun ja terveellisen sisäilman tavoittelu.

Arkkitehti SAFA Jaakko Kepon suunnittelema pientalo Faro nousi tuomariston yksimieliseksi suosikiksi.

”Vaikka itse rakennus on pienehkö, taitavan tilasuunnittelun ansiosta asuintilat ovat valoisat ja avaranoloiset. Hirren läsnäolo muodostaa olennaisen osan rakennuksen eheää ja modernia arkkitehtuuria. Rakennus sopiikin hyvin uudelle asuinalueelle. Se soveltuisi myös jälleenrakennuskauden asuinalueen täydennysrakentamiseen”, professori Jouni Koiso-Kanttila luonnehtii juryn yhteisiä näkemyksiä

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustava HTT ry haluaa vuosittaisen kilpailun myötä nostaa esille suomalaisen hirsitaloarkkitehtuurin uusia ratkaisuja. Voittajan valinnassa painotetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittämää myönteistä kuvaa hirsirakentamisesta.

vuoden_hirsirakennus_2013.vuoden_hirsirakennus_2013.667bead8-6452-4ac9-be0c-fdaada809a95

Vuoden Hirsirakennus 2013, Faro olohuone. Honkatalot

Hirsitalotehtaiden vientinäkymät valoisat

HTT ry:n jäsenistö koostuu 18 hirsitalovalmistajasta, jotka edustavat yhdessä 80 prosenttia alan kotimaisesta tuotannosta. Syyskuun 2013 alun tilanteen mukaan jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto, noin 257 miljoonaa euroa, säilyy tänä vuonna edellisvuoden tasolla. Myös tilauskannat ovat samansuuruisia vuoteen 2012 verrattuna.

Hirsitalot ovat merkittävä suomalainen vientituote. HTT ry:n jäsentehtaat vievät vuosittain hirsitaloja eri puolille maailmaa tällä hetkellä noin 100 miljoonan euron arvosta. Viennin uskotaan kasvavan myös ensi vuonna.

”Vaikka suhdanteista johtuen kotimaan myynti on hieman putoamassa, viennin kasvu korvaa kotimaan osuuden pudotuksen”, Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja Esko Rintamäki kertoo. ”Suhdanneodotuksia koskevien kyselyjen tulokset osoittavat, että tilanne jatkuu ennallaan seuraavan vuoden aikana.”

Hirsitalojen viennissä Venäjän osuus jatkuu vahvana ja on tällä hetkellä 47 prosenttia jäsentehtaiden viennistä. ”Kasvua on tapahtunut myös Japanin markkinoilla, jonka osuus viennistä on noussut 12 prosenttiin. Sen sijaan Ranskan alueella on tapahtunut pudotusta”, Rintamäki toteaa.

Sisäilman hyvä laatu kiinnostaa julkisia rakennuttajia

Julkisessa rakentamisessa ympäristöystävällisen ja terveellisen hirren osuus on viime vuosina selvästi kasvanut. Esimerkiksi hirsirunkoisia päiväkoteja on valmistunut Pudasjärvelle, Haapavedelle ja Kuopioon sekä niitä on suunnitteilla ja rakenteilla useilla paikkakunnilla.

Pudasjärvelle suunniteltu noin 10 000 -neliön kokoinen hirsinen koulukampus odottaa parhaillaan lopullista hankepäätöstä. Rakennustöiden on määrä käynnistyä vuoden 2014 kuluessa. Koulukampuksen arvellaan valmistuvan vuoden 2016 kuluessa.

”Nykyaikainen hirsirakennustekniikka mahdollistaa julkiseen käyttöön sopivien, kestävien rakennusten toteuttamisen. Hyvä sisäilman laatu puoltaa sekin hirren käyttöä”, Esko Rintamäki sanoo.

Hirsirakenteet ovat osoittautuneet käytännössä myös ääniteknisesti toimiviksi. Pudasjärven uuden hirsirunkoisen päiväkodin äänimittaustulokset sekä käyttäjien kokemukset ovat tältä osin hyvin myönteisiä.

Hirsitalon ympäristöystävällisyydestä nyt tutkittua tietoa

VTT:n vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan ekologinen hirsirakennus ei koko elinkaaren aikana kuluta energiaa tai tuota hiilidioksidipäästöjä yhtä paljoa kuin vastaava tavallinen puutalo.

”Tutkimustulokset osoittavat, että hirren hyviksi tiedetyt ominaisuudet korostuvat entisestään, kun tulevaisuuden energiatehokkuusdirektiivit ottavat huomioon myös materiaalien ympäristövaikutukset”, HTT ry:n teknisen ryhmän vetäjä Mikko Löf kertoo.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu.

www.hirsikoti.fi

Hirsitaloissa sisäilman laatu ja ympäristötekijät korostuvat – Asuntomessut Hyvinkäällä 12.7.-11.8.2013

 Hirsitaloissa asuvat ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan tyytyväisiä kotinsa sisäilman laatuun. Hyvinkään asuntomessuilla esitellään tänä vuonna kaksi hirsirunkoista omakotitaloa, joiden rakentajaperheille asumismukavuus ja hyvä sisäilma olivat tärkeitä materiaalin valintaperusteita.

Kahtakymmentä johtavaa hirsitalotehdasta edustava Hirsitaloteollisuus ry (HTT) julkaisi viime syksynä tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä alustavasta selvityksestä ”Asumisterveys- ja tyytyväisyys hirsitaloissa”. Tulosten perusteella hirsitaloasukkaat olivat todennäköisemmin tyytyväisiä sisäilman laatuun verrattuna puu- tai kivitaloissa asuviin vastaajiin. Muitakin eroja havaittiin vastaajaryhmien välillä.

”Sisäilman kosteus asettuu hirsitaloissa terveyden kannalta optimialueelle, sillä massiivipuinen seinärakenne vaimentaa ja tasapainottaa luonnostaan sekä lämmön että kosteuden vaihtelua. Ilmiö on tunnettu kokemusperäisesti pitkään, mutta viime vuosina asiasta on saatu myös tutkittua tietoa”, HTT ry:n asiamies, DI Seppo Romppainen kertoo.

Koulujen ja muiden julkisten rakennusten mittavat homeongelmat ovat lisänneet kuntien ja kaupunkien kiinnostusta hirsirakentamista kohtaan. Tämä näkyy myös Hirsitaloteollisuus ry:n jäsenyritysten saamista kyselyistä ja tarjouspyynnöistä. Hyviä esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista ovat Pudasjärvelle rakenteilla oleva hirsirakenteinen päiväkoti ja koulukeskus sekä samalle paikkakunnalle jo valmistunut Metsähallituksen toimistorakennus.

Hyvinkäällä esillä modernia hirsirakentamista

HTT ry:n jäsenyrityksiä Hyvinkäällä edustavat kaksi näyttävää messutaloa, jotka tuovat esille hirsirakentamisen uusinta teknologiaa.  Toisessa kohteessa painumattomaan massiivihirteen on yhdistetty myös muita materiaaleja kuten kiveä ja lasia. Energiatehokkaaksi rakennettu toinen hirsiomakotitalo kuuluu puolestaan A-energialuokkaan. Talon ilmatiiveysluvuksi on mitattu 0,9.

Molemmissa messutaloissa rakennuttajana on lapsiperhe, joka halusi valita tulevan kotinsa rakennusmateriaaliksi ympäristöystävällisen ja terveellisen hirren.

Laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä noudattavat HTT ry:n jäsenyritykset vastaavat 80 prosenttia Suomessa valmistetuista hirsirakennuksista. Yhdistys ylläpitää kuluttajille suunnattuja verkkosivuja osoitteessa www.hirsikoti.fi

Yhdistykseen kuuluvat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Hirsiset, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka, Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot, Vuokatti Hirsitalot ja Ykköspuu.

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on luotettavien kotimaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö, johon kuuluu 20 merkittävää alan yritystä. Yhdistyksen eri kokoluokkaa edustavat jäsentehtaat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsitaloista ja vapaa-ajan hirsihuviloista, joista noin puolet viedään eri puolille maailmaa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 257 milj. euroa vuonna 2012. HTT ry:n jäsenet sitoutuvat noudattamaan tuotannossaan laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä sekä toimituksissaan yhteisesti hyväksyttyjä ehtoja. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista kodin terveellisenä ja kestävänä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

Nimitys: Diplomi-insinööri Seppo Romppainen johtamaan Hirsitaloteollisuus ry:tä

seppo_romppainen.b771697a-5c65-4848-b4b2-e9e85387bbc1
Seppo Romppainen
Hirsitaloteollisuus (HTT) ry. Lehdistötiedote 26.4.2013. Johtavien kotimaisten hirsitalotehtaiden järjestö, Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on valinnut uudeksi asiamiehekseen puurakentamiseen erikoistuneen diplomi-insinööri Seppo Romppaisen. Hän työskentelee HTT ry:ssä konsulttityönsä ohella osa-aikaisesti tehtävänään huolehtia muun muassa hirsitaloteollisuuden asemasta kun rakennusten uusia energiatehokkuusmääräyksiä suunnitellaan EU:n alueella.

Seppo Romppaisella on laaja kokemus muun muassa energiatehokkaan rakentamisen suunnittelusta, energianeuvonnasta sekä rakennusalan yritysten laadunhallintajärjestelmien kehittämisestä. HTT ry:ssä Romppainen osallistuu hallitustyöskentelyyn sekä ohjaa yhdistyksen teknisen – ja viestintäryhmän toimintaa.

HTT ry:n jäsenyrityksiin kuuluu 20 merkittävää hirsitalotehdasta, jotka vastaavat 80 % Suomessa valmistetuista hirsirakennuksista. Eri kokoluokkaa edustavien yritysten liikevaihdot vaihtelevat muutamasta miljoonasta 50 miljoonaan. Jäsenten vuoden 2012 yhteenlaskettu liikevaihto oli 257 miljoonaan euroa. Yhdistys ylläpitää kuluttajille suunnattuja verkkosivuja osoitteessa www.hirsikoti.fi

Julkisia rakennuksia terveellisestä ja ekologisesta hirrestä

Erityisesti julkisen hirsirakentamisen edistäminen Suomessa on yksi HTT ry:n jäsenyritysten yhteisistä tavoitteista. Esimerkiksi Pudasjärvelle rakennettava hirsirakenteinen päiväkoti ja koulukeskus ovat herättäneet laajaa kiinnostusta median ohella myös eri kunnissa rakennusten ilmastoystävällisyyden ja terveellisen sisäilman johdosta.

”Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi. Viimeaikaisten sisäilmatutkimusten perusteella hirsitaloissa asuvat ovat erityisen tyytyväisiä kotinsa sisäilman laatuun”, HTT ry:n asiamies Seppo Romppainen kertoo.

Rakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä kiristetään Suomessa ja EU:ssa lähivuosina, jolloin energiatehokkuuden laskennassa otetaan huomioon myös rakennusten elinkaarenaikainen materiaalitehokkuus. Tämä on erittäin positiivinen asia hirrelle.

”Pudasjärvelle vuosina 2009−2012 toteutetun hirsikorttelihankkeen yhteydessä VTT:n tekemät, koko elinkaarenaikaiset skenaariolaskelmat osoittautuivat hirsitalojen osalta ainutlaatuisen myönteisiksi. HTT pystyykin nyt tarjoamaan energiatehokkuusmääräysten valmistelijoille uutta tutkittua ja objektiivista tietoa hirsitalon rakentamisen ympäristövaikutuksista”, Romppainen toteaa.

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on luotettavien kotimaisten hirsitalotehtaiden yhteinen järjestö, johon kuuluu 20 merkittävää alan yritystä. Yhdistyksen eri kokoluokkaa edustavat jäsentehtaat suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsitaloista ja vapaa-ajan hirsihuviloista, joista noin puolet viedään eri puolille maailmaa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 257 milj. euroa vuonna 2012. HTT ry:n jäsenet sitoutuvat noudattamaan tuotannossaan laadukkaan ja ympäristöystävällisen rakentamisen määräyksiä sekä toimituksissaan yhteisesti hyväksyttyjä ehtoja. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista kodin terveellisenä ja kestävänä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi