VTT tutki Suomen ensimmäiset passiivitalot: Oikein toteutettu passiivitalo on turvallinen

990eaa34ad51348f_800x800ar

Energiatehokkaita eristeratkaisuja kehittävä ja valmistava Paroc Group rakensi neljä vuotta sitten Suomen ensimmäiset passiivitalot. Paroc Passiivitalot ovat edelleen ainoat julkisessa jatkuvassa seurannassa olleet passiivitalot. Niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta on valmistumisensa  jälkeen mitattu sekä VTT:n että yhtiön toimesta.

Näiden asuintalojen soveltuvuudesta Suomen ilmastoon on vastikään julkaistu VTT:n tutkimusraportti, joka esittelee Paroc Passiivitalot -projektin pilottikohteina olleiden rakennusten lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta.

Kaksi konseptikehityksen kohteena ollutta Paroc Passiivitaloa toteutettiin VTT:n Suomen ilmastoon sovittaman passiivistandardin mukaisesti Vantaan Tikkurilaan ja Valkeakoskelle.

VTT:n erikoistutkija Ilpo Kouhian mukaan sekä betonirunkoinen kaksikerroksinen paritalo Paroc Passiivitalo Vantaa että puurunkoinen omakotitalo Paroc Lupaus osoittautuivat seurantamittausten perusteella hyvin vähän lämmitysenergiaa kuluttaviksi. Paroc Passiivitalojen kokonaisenergiankulutusta mitattiin rakennusten valmistumisesta lähtien kahden talvikauden aikana.

”Lämmitysenergiaa kuluu passiivitaloissa vain neljännes nykyisten määräysten mukaisten uusien talojen kulutuksesta. Tutkituissa kohteissa myös rakenteiden kosteustekninen toimivuus oli hyvä. Tuloksena asuntoihin saatiin hyvälaatuinen, vedoton ja tasaisen lämmin sisäilma”, Ilpo Kouhia toteaa.

Oikein toteutettuna passiivirakentaminen ei sisällä riskejä

VTT:n Kouhian mukaan vain kohtuullisia lisäkustannuksia aiheuttava passiivirakentaminen soveltuu Suomen ilmastoon. Toteutus ei sisällä varsinaisia riskejä, kunhan rakentamisen laatuun ja laitejärjestelmien toimivuuteen ja säätämiseen muistetaan kiinnittää riittävästi huomiota.

Rakennuksen vaipan tiiviydellä on ratkaiseva merkitys rakenteiden toimivuudelle ja lämmitysenergian tarpeelle, joka VTT:n Suomen ilmastoon kehittämän passiivitalomääritelmän mukaan saa olla enintään 20 kWh Etelä-Suomessa, 25 kWh Keski-Suomessa ja 30 kWh pohjoisessa neliömetriä kohden. Primäärienergian kulutuksen rajat ovat vastaavasti 130 kWh, 135 kWh ja 140 kWh. Kummassakin pilottikohteessa vaatimustaso toteutui.

Passiivitalojen rakenteiden tavanomaista matalammat U-arvot ja vaipan alhainen ilmanvuotoluku n50 (50 on alaviitta)<0,6 1/h on mahdollista saavuttaa huolellisen rakentamisen ja yhteisen hankesuunnittelun avulla. Arkkitehti-, rakenne- ja LVISA -suunnittelun osapuolien nykyistä tiiviimpi yhteistyö on VTT:n mukaan välttämätöntä passiivitalojen tuotteistamiseksi.

”Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on erityisesti ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän säädöt ja siten toimivuus rakennuksen edellyttämällä tavalla. Käytettävissä olevia energialähteitä kuten esimerkiksi poistoilmaa, maalämpöä ja lämmitysenergiaa tulee käyttää optimaalisella tavalla”, Kouhia kertoo.

VTT:n arvion mukaan passiivirakentaminen nostaa rakentamisen kustannuksia tavanomaiseen pientaloon verrattuna vain 5-7 prosenttia. Vantaalle valmistuneen Paroc Passiivitalon lisäkustannukset olivat 85 euroa neliöltä, kun rakentamisen kokonaiskustannukset olivat luokkaa 2000 euroa neliöltä.

VTT:n sertifioima Paroc Passiivitalo -konsepti

VTT:n sertifioima Paroc Passiivitalo -konsepti on osa Parocin Energiaviisas Talo™ -konseptia. Alan ammattilaisia ja kuluttajia palveleva energiaviisaan rakentamisen ohjeisto sisältää toteutusvaihtoehtoja matala- ja passiivienergiatalojen uudisrakentamiseen sekä remontointiin.

Passiivirakentaminen perustuu erinomaiseen vaipan lämmöneristykseen ja sen hyvään ilmatiiviyteen, lämpöteknisesti korkeatasoisiin ikkunoihin ja oviin, tehokkaaseen lämmön talteenottoon ilmanvaihdon poistoilmasta sekä lisälämmön tuottamiseen poistoilmalämpöpumpulla. Esimerkiksi Vantaan paritalokohteessa raitisilmaa esilämmitetään maalämmöllä. Pilottikohteissa sisälämpötila on pysynyt tasaisena läpi vuoden. Kummassakaan kohteessa ei ole käytetty kesäaikaista jäähdytystä.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää primäärienergian kulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät uudisrakennuksiin, jotka myös Suomessa pyritään tulevaisuudessa rakentamaan vähintään passiivitasoon.

”Lämmityskulut vain 100 euroa kuukaudessa”

Vantaalla sijaitsevan Paroc Passiivitalon omistaja, Jorma Vuoritsalo, iloitsee 194-neliöisen paritalon puolikkaansa hyvästä sisäilmasta sekä matalista asumiskustannuksista. Sähkönkulutus on saatu VTT:n seurantatutkimuksen jälkeenkin laskemaan laitteistoja säätämällä.

Vuotuinen kokonaisenergian kulutus lähentelee jo 9000 kWh. Ostoenergian osuus maksaa perheelle kuukaudessa vain 100 euroa. Laitteistojen säädöissä kannattaa Vuoritsalon mielestä olla tarkkana.

”Alussa ilmanvaihtokone ja lämmitysyksiköt pyörivät mielestäni liiankin korkealla teholla. Kokeilujen kautta olemme oppineet hyödyntämään termostaatilla toimivaa lattialämmitystä ja muutenkin optimoimaan ilmanvaihdon ja lämmön tarvetta”, Vuoritsalo kertoo.

www.paroc.fi

www.vtt.fi

Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden eristeratkaisujen valmistaja. Toimintamme kulmakiviä ovat asiakas- ja henkilöstölähtöisyys, jatkuva innovaatio, kannattava kasvu sekä kestävä kehitys. Paroc-tuotteita ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet, laivaeristeet, rakennuselementit ja akustointituotteet. Tuotteet valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa sekä vuodesta 2013 eteenpäin myös Venäjällä. Myyntitoimistoja ja edustustoja on 14 maassa Euroopassa. Paroc Groupin omistaa ryhmä pankkeja ja muita institutionaalisia sijoittajia sekä vähemmistöomistajana Parocin henkilöstö. Liikevaihtomme vuonna 2012 oli 430 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 2019.

Keravalla pientalotontteja jaossa myös ulkopaikkakuntalaisille

Maltillista kasvua tavoitteleva Kerava luovuttaa tänä vuonna 50-60 tonttia Purolaaksosta ja Kytömaalta omakotirakentajille. Myös uusia kerrostaloasuntoja on valmistunut ja lisää tullaan rakentamaan Keravan ydinkeskustan uudelleenrakentamisen myötä.
Suomen vanhimmalla kävelykadulla, Keravan ydinkeskustassa sijaitsevalla Kauppakaarella on jännittävät ajat edessään. Suunnitelmat pääosin 70-luvulla rakennetun keskustan uudistamiseksi ovat lähes valmiit ja uuden tieltä tulee väistymään myös maankäyttöjohtaja Merja Vikman-Kanervan työpaikka, Keravan kaupungintalo.
– Kerava on kehyskunnista kaupunkimaisin. Pinta-alaltaan pienelle kunnalle on ollut luontevaa rakentaa tiiviisti ja myös oikea, elävä kaupunkikeskus, mitä maalaiskunnat eivät voi tarjota. Nyt osa keskustan rakennuksista on aikansa elänyt, tämä kaupungintalo mukaan lukien. Uudesta keskustasta haluamme entistä vireämmän ja vilkkaamman, mikä tarkoittaa lisää asuinkerrostaloja katutason liiketiloineen.

Ympäristörakentamisessa panostetaan viihtyvyyteen
– Nämä nykyiset rakennukset ovat tietysti pääosin yksityisomistuksessa, mutta kaavoituksella ja rakentamismääräyksillä voimme ohjata kiinteistökehitystä toivottuun suuntaan, mikä on hyvin kunnianhimoista. Olemme aina panostaneet laatuun ja edellytämme sitä myös itseltämme julkisessa rakentamisessa.
Huolella suunnitellun kaupunkikuvan uudistamisesta Vikman-Kanerva antaa esimerkiksi juuri valmistuneen Keravan kävelykadun itäpään, jonka katuilme uusittiin valaistusta myöten. Ravintoloille ja kahviloille on yhtenäistetty ohjeistukset ulkokalusteista ja mm. viime vuoden joulutapahtumaan kaupunki hankki yhtenäiset torikojut kauppiaille.
– Nämä kaikki ovat yleistä viihtyvyyttä lisääviä asioita, mihin me voimme satsata. Niin kuin sekin, että pienessä kaupungissa kaupungin keskusta on hyvin saavutettavissa. Mistään ei ole tänne 3-4 km pidempää matkaa ja tämän olemme aina ottaneet huomioon uusia asuntoalueita suunniteltaessa. Pyörällä pitää päästä hyviä pyöräteitä pitkin kaikkialle.

Kerrostalojen rinnalle lisää pientaloja
Keravalla on kehyskunnista eniten kerrostaloasuntoja juuri kaupunkimaisuutensa vuoksi. Asukkaista, joita on 35 000, asuu kerrostaloissa 61 % , rivi- ja omakotitaloissa 39 %. Vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi myös asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on reilusti, vuokrataso on noin 11,5 €/m2.
– Meillä on hyvä tonttivaranto, mutta koska olemme halunneet kasvaa maltillisesti, olemme tähän mennessä luovuttaneet tontteja pääosin vain keravalaisille pientalorakentajille. Nyt kuitenkin olemme avanneet tonttihaun myös ulkopaikkakuntalaisille ja toivotamme heidät ilomielin rakentamaan uusia asuinalueita kanssamme.
Juuri nyt hakuun tulleet tontit ovat Purolaaksosta ja Kytömaalta. Yhteensä tontteja on noin 60 ja ne ovat kooltaan 600-800 m2. Tonttihinnat vaihtelevat koon ja rakennusoikeuden mukaan 80 000-100 000 €. Lisätiedot tonteista hakukaavakkeineen löytyvät Keravan kaupungin kotisivuilta www.kerava.fi.

Helsingin keskustaan vain 20 minuutissa

– Me teemme asunto-ohjelman 10 vuodeksi ja esimerkiksi Kytömaalla on yhteensä 120 tonttia, jotka luovutetaan neljässä vaiheessa. Parin vuoden päästä sieltä saa myös pienempiä, townhouse-rakentamiseen sopivia tontteja, mutta tällä erää vain näitä isompia omakotitontteja. Myös Virrenkulman aluetta tullaan aikanaan laajentamaan ja aivan kokonaan on vielä avaamatta Kaskela, joka sijaitsee Vanhan Lahdentien itäpuolella.
– Täältä saa omakotitalon samalla hinnalla kuin Espoosta tontin, eikä Helsingin keskustaan mene junalla kuin 20 minuuttia, ei ole Länsiväylän ruuhkia. Valmiitakin omakotitaloja saa jo 250 000 €:lla. Merta vain ei ole, maauimala kylläkin ja Keravanjoki, jonka rannalla on kauniita vanhoja maisemia, kivisiltoja ja Keravan kartano, Vikman-Kanerva hymyilee.

Teksti: Maarit Reingoldt

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,9 prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 0,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

kihi_2013_01_2013-06-07_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 554 euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 152 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 457 euroa.

Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat nousivat 0,8 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 23,5 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 053 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat 0,7 prosenttia. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin. Tilastokeskus julkaisee nyt ensimmäisen kerran myös tietoja uusista omakotitaloista.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2013_01_2013-06-07_tie_001_fi_002bbb

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Skapat Energia Oy laajentaa palveluitaan myös pientaloihin!

phoca_thumb_l_juhani vtt1
 Juhani Vättö
Skapat Energia laajentaa palvelunsa kattamaan myös pientalojen energiatodistukset valtakunnallisesti. Merkittävän liiketoiminnan laajennuksesta tekee se, että Skapat Energia on laatinut energiatodistuksia tähän asti vain yritys- ja kuntasektoreille.

Energiatodistusmuutos synnytti Suomeen noin 45 miljoonan euron vuosittaiset markkinat, kun kiistelty uusi energiatodistuslaki astui voimaan 1.6.2013.

Lakimuutoksen jälkeen energiatodistus vaaditaan myös pientaloihin ja pinta-alaltaan yli 50 m2 vuokrattaviin loma-asuntoihin. Aiemman, yhden vuoden energiatodistuksen pystyi tekemään vaikka taloyhtiön isännöitsijä, mutta enää se ei ole mahdollista. Energiatodistuksia saa jatkossa laatia ainoastaan viralliset pätevyydet omaavat henkilöt.

Skapat Energia palvelee jo nyt yli 20.000 kiinteistö-, yritys- ja kunta-asiakasta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. ”Nyt oli oikea aika laajentaa palveluita myös pientaloihin, koska valtakunnallista merkittävää organisaatiota ja palvelumallia ei markkinoilla ole”, kertoo energiatehokkuudesta vastaava johtaja Juhani Vättö.

Vätön mukaan energiatodistuksen tekeminen ei kiinteistön omistajan tai ostajan kannalta sinänsä ole huono asia, vaikka julkisuudessa asiasta negatiivinen kuva onkin annettu. Pientalon omistajahan tarvitsee energiatodistusta virallisesti oikeastaan vasta kiinteistökaupan yhteydessä.

Energiatodistuksen hyvät puolet löytyvät ennen kaikkea energiaa säästävistä toimenpiteistä ja energiakulutuksen tietoisuuden kasvattamisesta. Samalla kiinteistön ostajalle syntyy myös oikea käsitys ostettavan kohteen energiankulutuksesta.

Skapat Energialla on jo nyt maan kattava palveluverkosto ja erittäin laaja kokemus kiinteistöjen energiatehokkuudesta. ”Oli luonnollista, että laajennamme tarjontaamme myös pientaloihin. Sähkönhankintaahan me teemme kuluttajille jo veloituksetta osoitteessa http://pienasiakaspalvelu.skapatenergia.fi/”, Juhani Vättö toteaa.

Skapat Energia Oy on Hämeenlinnalainen sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijayritys, joka hallinnoi yli 3 TWh:n sähkösalkkua. Skapat Energia työllistää suoraan n. 80 henkilöä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Asiakkaina Skapat Energialla ovat yritykset, kunnat ja teollisuus sekä nyt alkava kuluttajaliiketoiminta.

 

Asuntomessualueen puistoissa idän eksotiikkaa ja Hyvinkään historiaa

Hyvinkään asuntomessualueella on kiinnitetty erityishuomiota puisto- ja viherrakentamiseen. Keskuspuiston kruunu on japanilainen puutarha. Hyvinkääläisten historiallisten kasvien puistoalue jatkaa VR:n keskuspuutarhan kasvien loistokasta elämää. Messuvierailla onkin kesällä mahdollisuus nauttia lounasta messualueen puistoissa piknik-korin kera.

– Hyvinkään kaupunki on rakentanut alueelle monimuotoiset ja kauniit puistoalueet ja halusimme tarjota messuvieraillekin mahdollisuuden nauttia niistä. Ravintolasta on mahdollisuus hakea piknik-kori ja viltti ja istahtaa vaikkapa japanilaisen puron varrelle nauttimaan eväitä, Suomen Asuntomessujen markkinointi- ja viestintäjohtaja Kari Salmi kertoo.

Messualueen japanilaisen puutarhan on suunnitellut Hyvinkään kaupungin puistoyksikön arkkitehti Asako Hashimoto. Puiston toteutus on edennyt myöhäisestä keväästä huolimatta aikataulussa. Parhaimmillaan tehdään puistoalueen istutustöitä.

– Japanilaisen puutarhan itämainen symboliikka, kiven ja veden liitto, luo suomalaista sielua puhuttelevan tunnelman. Japanilaisen kivipuutarhan harmonia on syntynyt ihmisen käden jäljestä ja luonnon vuoropuhelusta, kertoo messualueen viherrakentamisesta vastaava kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskola.

Puutarhan jokainen kivi on tarkasti alueelta valittu ja ne on aseteltu yksitellen paikoilleen reunustamaan 130 metriä pitkää puroa, joka laskee vetensä alueen kahteen hulevesien viivytysaltaaseen. Puutarhaa voi kokea eri suunnilta japanilaiselle puutarhalle tyypillisiä askelkiviä seuraten. Puron ympärille on istutettu isotuomipihlajia ja kangaskortetta.

Puron keskivaiheelle tulee penkkejä, joissa voi istuskella ja nauttia maisemasta. Ympärillä aukeavan zen-puutarhan hiekkameressä ”ui” pyöreistä kivistä tehtyjä kilpikonnia.

Kartiokuusien muodostama metsikkö jakaa puutarhan kahteen osaan. Kuusten katveessa on kivistä koottu kompassi. Pohjoista osoittaa kivi, jota kiertää valkoinen napapiiri. Etelän kiven aurinko paistaa vain sateella, kun kosteus paljastaa kiven kärjestä punaisen pyöreän auringon ja kiven kyljistä auringon säteet. Länttä kuvaa laiva ja itää karhu.

Puutarhamaisemmalla alueella sijaitsee japanilainen maja ja ensimmäinen lampi. Majasta voi katsella monia kukkia kesän aikana, kuten kurjenmiekan, atsalean, kirsikan ja magnolian väriloistoa.

Toisen lammen ympärille on istutettu japanilaisia havupuita ja pensaita, kuten japaninperhosvaahteria ja alppiruusuja.

– Alueesta on kehittymässä pieni japanilainen arboretum, Parkkali-Reskola toteaa.

Hyvinkääläisten historiallisen kasvien renessanssi

Hyvinkäällä on otettu talteen pala suomalaista koristekasvihistoriaa. Osa vanhan VR:n keskuspuutarhan kasveja vihreyttää yhä kaupungin keskustaa, ja nyt ne saavat renessanssin päästessään asuntomessualueen uusille viheralueille.

Hyvinkään keskustassa rautatieaseman tuntumassa on ollut sekä arvokas asemapuisto että VR:n keskuspuutarha vuoteen 1962 asti. Puutarhasta peräisin olevia talteen tulevia puulajeja on 13 ja pensaita 16. Hyvinkään nimikkokasvi rautatienomenapuu, Malus Hyvingiensis, saa seuraa esimerkiksi jalosyreenistä, saksanpihlajasta ja vekkivaahterasta.

Taimien viljely on ollut nelivuotinen prosessi. Hyvinkään puistoyksikkö on kerännyt varteoksat, jotka on toimitettu Huhdan taimistolle jatkoviljelyyn. Lisäksi on kerätty pensaiden kesäpistokkaita.

Perinteisten viheralueiden ohella toiminnallisuutta Metsäkaltevaan tuo parkour-alue, pallokenttä ja ulkoilma-auditorio. Myöhemmin alueelle toteutuu myös mm. koirien uimapaikka, koirapuisto ja matonpesupaikka.

Metsäkaltevan messualue sijoittuu loivasti lounaaseen laskevaan pienimuotoisesti vaihtelevaan rinteeseen, joka aurinkoisina päivinä suorastaan kylpee valossa. Aluetta vahvasti leimaava kivimaisema on saanut jatkumoa myös pihasuunnitelmissa, joissa tonttien kiviä on hyödynnetty taitavasti.