KASTELLI-TALOT OSTAA OSAKE-ENEMMISTÖN RAKENNUSLIIKE LAPTI OY:STÄ

 Pientalojen markkinajohtaja Kastelli-talot Oy laajentaa liiketoimintaansa ostamalla osake-enemmistön oululaisesta Rakennusliike Lapti Oy:stä.

Rakennusliike Lapti Oy on vuonna 1990 perustettu yritys, jonka pääomistajina ovat olleet toimitusjohtaja Timo Pekkarinen ja tekninen johtaja Tuomas Ahola.  Yrityskaupan jälkeen Pekkarinen jatkaa edelleen yhtiön toimitusjohtajana sekä merkittävänä omistajana. Tuomas Ahola luopuu koko omistuksestaan eikä jatka yrityksen palveluksessa.

Laptin liikevaihto on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa ja on tänä vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 250 työntekijää ja toimihenkilöä. Yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee asuntorakentamisesta, toisen puolen muodostuessa hoivatila- ja päiväkotirakentamisesta. Yritys sai viime vuonna Kauppalehden myöntämän ”Vuoden paras pohjoissuomalainen kasvuyritys”-palkinnon.

Kastelli on ollut pientalomarkkinoiden ostetuin talomerkki vuodesta 1994. Sen liikevaihto tytäryhtiöineen oli viime vuonna 108 M€. Nyt toteutuneella yrityskaupalla Kastelli-talot haluaa laajentaa liiketoimintaansa ja palveluaan uusille asiakasryhmille.

– Kastellin kestävä suosio perustuu vahvaan asiakaslähtöisyyteen ja kiinnostukseemme kehittää suomalaista hyvää asumista, kertoo Kastellin toimitusjohtaja Antti Pohjola.

– Yrityskaupan myötä Kastelli-konserni pystyy entistä paremmin vastaamaan eri elämäntilanteissa olevien asumistoiveisiin. Voimme nyt monipuolisemmin  tarjota myös aivan ensimmäistä asuntoa, joka tyypillisesti sijaitsee rivi- tai kerrostalossa, sekä lapsiperheille räätälöityjä pientaloratkaisuja kokonaisvaltaisemmin toteutettuna, ”all-inclusive-pakettina”.

– Nyt voimme tarjota asuntoja myös siihen  elämänvaiheeseen, jolloin lapset ovat lähteneet kotoa ja harkitaan uudenlaista asumismuotoa lähellä keskusten palveluja, Pohjola kertoo.

– Myös Laptin pitkälle kehitetty konsepti ja vahva panos päiväkoti- ja hoivakotirakentamisessa kiinnosti ja se sopii erittäin hyvin liiketoiminnan laajennukseksi yrityksellemme, kuvaa Kastellin toimitusjohtaja Antti Pohjola yrityskaupan taustoja.

Kastelli-talot Oy on osa Harjavalta-konsernia. Kastellin lisäksi konserniin kuuluvat Puustelli-keittiöt, HSL Oy sekä Smartia Oy . Harjavalta-konsernin liikevaihto tulee kaupan jälkeen olemaan noin 240M€ ja konserni työllistää yhteensä noin 1800 henkilöä.

Yli 20 pientalotonttia tarjolla Vantaalla

Vantaa tarjoaa ostettavaksi 22 pientalotonttia. Tontit myydään tarjouskilpailun perusteella eli tontin saa korkeimman tarjouksen tekijä. Viime keväänä kaupunki myi 22 pientalotonttia pisteytyksen perusteella valituille ostajille.

Tarjousten perusteella nyt myytävät tontit ovat Kivistössä Peitsikujalla ja Huovinkujalla, Petikon Koivurinteessä Toivonkujalla ja Ilolassa Säveltiellä ja Runotiellä. Kivistön tonttien alin hyväksyttävä tarjoushinta on 530 euroa kerrosneliöltä, Petikon ja Ilolan tonttien alin hyväksyttävä tarjoushinta on 500 euroa kerrosneliöltä.

Kivistön tonttien rakennusoikeudet ovat 150-253 kerrosneliötä, Ilolan 173-182 kerrosneliötä ja Petikon 207-235 kerrosneliötä. Pienin myytävät tontti on 750 neliötä ja suurin 1265 neliötä.

Tarjousten jättöaika on 2.–23.9.2013. Tonttiesitteen ja tarjouslomakkeen voi lukea ja tulostaa nettisivulta www.vantaa.fi/asuntotontit.

Tontit myydään yksityishenkilöille, vain yksi tontti kullekin. Tontin ostajan on muutettava asumaan tontille rakennettavaan asuinrakennukseen. Tontteja ei myydä aiemmin kaupungilta rakentamattoman tontin ostaneille tai vuokranneille.

 

Ensimmäiset Omakylä®-kodit muuttovalmiita marraskuussa

luonnoskuva_omakyla_espoo.336a2645-4683-4a74-860a-aaff34d55c0b-main_image

Luonnoskuva Omakylä Espoo.

15.8.2013/Omakylä Lohja Haikari. – Ensimmäiset Omakylä-kodit saavat uudet asukkaat marraskuussa 2013. Omakylä® Lohja valmistuu upealle paikalle Lohjanjärven äärelle vain muutaman kilometrin päähän Lohjan keskustasta. Pari- ja erillistalot nousivat harjakorkeuteen jo maaliskuussa ja tulevana viikonloppuna 18.8. vietämme tontilla rivitaloasuntojen harjannostajaisia klo 12-14, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Omakylä® Lohjalle valmistuu ensimmäisessä vaiheessa 14 asuntoa, rivi- pari- ja erillistaloja yhdessä ja kahdessa tasossa. Omakylän laajennus ja seuraavan vaiheen n. 25 asuntoa ovat jo suunnitteilla ja rakentuvat suoraan nykyisen alueen viereen. II-vaiheen asunnot ovat muuttovalmiita loppusyksystä 2014. Valmistuessaan Omakylästä muodostuu kokonaisuus, jossa tulee asumaan kaiken kaikkiaan n. 50 erikokoista ja eri-ikäistä perhettä. Lohjan Omakylässä yhdistyvät luonnon, vesistön ja kaupungin keskustan läheisyys sekä vapaaehtoinen yhteisöllisyys monipuolisine kylätaloineen.

Omakylä Espoo Saunalahti on myös jo suunnitteilla ja ennakkomarkkinointi aloitettiin toukokuussa 2013. Espooseen valmistuu syksyllä 2014 kaiken kaikkiaan n. 54 Omakylä®-kotia kolmen sukupolven tarpeisiin: Vehreät yhteiset piha-alueet ja asukkaiden käyttöön tarkoitettu kylätalo tulevat tarjoamaan viihtyisän ja suojaisan asuinympäristön. Vesistö on lähellä Saunalahdessakin, uimarannalle meren äärelle on vain n. 2km.

luonnoskuva_rt_102m2.7085436a-09b8-476a-970a-0ffeb6d44a7c

Luonnoskuva RT 102m2.

Omakylä® luo puitteet, sen asukkaat kodin ja kylän

Omakylä® on GSP Group Oy:n kehittämä uusi asuinaluekonsepti, jonka suunnittelua ovat ohjanneet neljän E:n arvot: eettisyys, esteettisyys, ekologisuus ja esteettömyys. Omakylä® on uuden ajan kyläyhteisö, jossa hyvinvointi ja onnellisuus muodostuvat yksilöllisten kotien lisäksi yhdessä tekemisestä ja yhteishengestä. Luonnonläheisyys, asuntojen joustava muunneltavuus ja palvelujen saatavuus läheltä kotia ovat konseptin perusteemoja. ”Me rakennamme talon, josta sinä teet kodin”.

Omakylä® vuonna 2020

10 Omakylää eri puolilla pääkaupunkiseutua, joissa 1000 Omakylä®-kotia.

GSP Group Oy on alue- ja kiinteistökehityskonsultointiin ja rakennuttamisen projektijohtopalveluihin erikoistunut yhtiö. GSP Groupin missiona on muuttaa suomalaisten käsitystä alue- ja kiinteistökehityksen innovatiivisuudesta ja rakennuttamisen laadusta. Omakylä on GSP Groupin kehittämä ja omistama rekisteröity asuinaluekonsepti, jonka mukaisia asuinalueita tullaanrakentamaan useille paikkakunnille eri puolille pääkaupunkiseutua.

www.omakyla.fi

www.hippatammi.fi

Asuntomessut Hyvinkään Metsäkaltevassa keräsi yli 130 000 kävijää

Tänään päättyneillä Asuntomessuilla vieraili 12.7.–11.8. välisenä aikana yhteensä 131 033  maksanutta kävijää*. Päiväkohtainen kävijäennätys 6387 tehtiin eilen lauantaina.

– Messukävijät ovat Sanoma Digital Oy:n tekemän kävijätutkimuksen mukaan olleet erittäin tyytyväisiä tämän vuoden messuihin. Kävijöistä 93 prosenttia on pitänyt messuja hyvinä tai erinomaisina. Olemme tyytyväisiä, että pystymme vuodesta toiseen täyttämään kävijöiden odotukset ja tarjoamaan laadukkaat ja hyvät Asuntomessut, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Tämä messukesä tullaan muistamaan perheiden näköisistä kodeista sekä vaihtoehtoisesta asumisesta, kuten PiiriHousesta ja merikonttiin rakennetusta asunnosta.

– Tänä vuonna toimme esille messujen rakentajaperheiden tarinat, eli tarinat ovien takaa. Tämä varmaan osaltaan vielä lisäsi messukävijöiden tyytyväisyyttä, joka oli korkeampi kuin viime vuonna. Lisäksi toimme alueelle vaihtoehtoisia asuntomalleja, sillä tehtävämme on myös herättää keskustelua asumisen saralla, Heiskanen jatkaa.

Hyvinkään imago parani

– Tavoitteenamme oli tuoda Asuntomessujen myötä esille Hyvinkäätä ja uutta Metsäkaltevan asuinaluetta. Kaupunki ja messualue ovat saaneet paljon positiivista huomiota, vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta sanoo.

Kuukauden kestänyt messutapahtuma on näkynyt myönteisesti koko kaupungissa, ja ulkopaikkakunnilta saapuneet messukävijät viihtyivät myös Hyvinkään keskustassa.

– Asuntomessuista ovat hyötyneet niin seudun hotellit, ravintolat, kauppiaat kuin muut matkailukohteet, Hyvinkään kaupungin viestintäpäällikkö Sari-Leena Humppi iloitsee.

Hyvinkään kaupunki teetti kaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa mittaavan seurantatutkimuksen keväällä.

– Asuntomessujen vaikutus Hyvinkään tunnettuuteen ja imagoon ovat jo nyt nähtävissä. Positiivisen palauteryöpyn keränneet linja-autojen messuoppaat ovat kertoneet kaupungin tarinaa yli sadalletuhannelle messuvieraalle, Humppi kertoo.

*Lopullinen virallinen kävijäluku vahvistetaan noin kuukauden kuluessa Levikintarkastus Oy:n suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen.

Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho vierailivat Asuntomessuilla

8681a4225d1e4c07_800x800ar

Satu Taiveaho Antti Kaikkonen

Asuntomessujen viimeisenä päivänä messuvierailulle saapuneet kansanedustaja Antti Kaikkonen ja hänen puolisonsa Satu Taiveaho kiertelivät messuja aurinkoisissa merkeissä.

– Olemme käyneet Asuntomessuilla monena vuonna ja nyt oli helppo tulla kun asumme tuossa lähellä Tuusulassa, pariskunta totesi.

Vaikka mitään rakennusprojektia pariskunnalla ei juuri nyt ole suunnitelmissa, he tulivat hakemaan ideoita avoimin mielin.

– Tietysti pientä sisäremppaa pitää aina tehdä kun asumme vanhassa talossa. Ja messut kiinnostavat tietenkin myös työn puolesta, Keskustan asuntopoliittista työryhmää johtava Kaikkonen kertoi.

Messukierroksen ollessa vasta alkutaipaleella yksi talo oli jo jäänyt erityisesti mieleen.

– Hirsitalo alueen alussa, Aurinkorinne, oli omaan makuun sopiva. Vaikuttaisi, että nämä ovat inhimillisen kokoisia ja tavallisille palkansaajille sopivia koteja, ainakin osa näistä taloista, Satu Taiveaho hymyili.

Pariskunta kehui messujärjestelyjä, jotka olivat toimineet moitteettomasti ja lisäksi asunnottomuusteeman liittäminen osaksi messutapahtumaa sai kiitokset pariskunnalta.

– Asunto on ihmisen perusoikeus, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Satu Taiveaho totesi.

Rakas ja raskas rakennusvuosi huipentuu muuttoon messukotiin

kohde_6_lindroos_ja_rantasalo_crop_0

Charlotta Lindroos ja Petteri Rantasalo 

-Raksa, raksa, aina vain raksa, huokaisee rakentajaperheen tytär ”Mistä on omat talo tehty” –kirjassa. Kirja kuvaa elävästi rakennusajan ilon hetkiä ja uupumuksen kyyneleitä, riittämättömyyden aallonpohjia ja onnistumisen iloja.

Samantyyppisiä tunnelmia on myös Hyvinkään messuperheillä, joiden rakennusvuosi huipentuu ensi viikkoon, kun perheet pääsevät muuttamaan omiin koteihinsa.

Kimara Aurinkorinteen (kohde 6) Charlotta Lindroos ja Petteri Rantasalo odottavat hyvillä mielin muuttoa.

06-kimaraaurinkorinne_1

(Kohde numero 6) Kimara Aurinkorinne

-Vaikka vuoteen on mahtunut hankalia ja raskaitakin hetkiä, nyt jälkeenpäin niitä ei enää muistele vaan on todella hieno päästä kotiin, Petteri Rantasalo kertoo.

Pariskunta pääsee heti ensitöikseen valmistelemaan juhlia, kun neliviikkoisen poikavauvan ristiäisiä vietetään kuun lopussa.

-Onneksi meidän ei tarvitse järkkäillä juhlia väsyneinä, sillä vauva on nukkunut mainiosti ja vauvaperheen arki on lähtenyt muutenkin mukavasti käyntiin.

Kivenherran (kohde 21) pariskunta Pia ja Kimmo Saharinen ovat yrityksensä kautta kokeneita rakentajia.

-Siitä huolimatta en osannut varautua siihen, miten paljon esimerkiksi paperitöihin kului aikaa. Eräänäkin iltana ennen nukkumaan menoa oli vastattava vielä 47 sähköpostiin. Lisäksi aikataulu toi oman paineensa projektiin. Viimeistelytöihin olisi saanut upotettua työtunteja vaikka miten paljon, Pia Saharinen toteaa.

Lopputuloksena on kuitenkin unelmien koti, joka kruunaa vaivannäön. Perheen tytöt odottavat innokkaasti oman asuinkerroksensa, varsinaisen lasten valtakunnan, käyttöä. Tyttöjä tervehtivät siellä itse suunniteltujen viidakko- ja Angry Birds -huoneiden pehmoeläimet.

Messurakentamisen hyvä puoli on se, että talo on kokonaan valmis, kun siihen pääsee muuttamaan. Lisäksi koko alue on viimeistelty puisto- ja katualueita myöten, eikä naapurustosta kuulu häiritseviä rakentamisen ääniä.

Messualueen perheet ovat tutustuneet toisiinsa hyvin rakennusvuoden aikana ja saaneet toisistaan hyviä ystäviä. Edessä on syksyn pimetessä monta mukavaa tupari-iltaa.

Seinäjoen vuoden 2016 asuntomessualueen kaava voimassa

sjk_kansalaisaukio_600

Asuntomessut Seinäjoella järjestetään vuonna 2016. Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi tulevan messualueen, Pruukinrannan kaavan 24.6.2013. Kaava on saanut lainvoiman 30.7. ja tulee voimaan 7.8.2013. Messualueen kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä ja alueen rakentaminen aloitetaan pääosin vuoden 2014 aikana.

Messualueen kaavan kanssa samaan aikaan sai lainvoiman Törnävän sairaala-alueen kaava. Alueen pohjoispuolelle rakennetaan syksyn ja talven 2013–2014 aikana kaavan mukainen uusi tieyhteys, Lääninsairaalankatu, joka yhdistää Seinäjoen keskussairaalan Huhtalantielle. Messujen aikainen liikenne tapahtuu Lääninsairaalankadun kautta.

Seinäjoen messualueelle rakennetaan 32 pientaloa, sekä rivi- ja kerrostaloja. Pientalotonttienhaku alkaa vuoden 2014 alussa. Seinäjoen asuntomessutoimisto avataan Seinäjoen entiselle Virastotalolle Alvar Aalto-keskukseen syyskuussa.

Joka neljäs messukoti hyödyntää aurinkoenergiaa

Hyvinkään asuntomessualueella on nähtävissä suomalaisten omakotirakentajien kiinnostuksen lisääntyminen aurinkoenergian käyttöön. Joka neljännessä messukodissa on yhtenä lämmitysmuotona joko aurinkokeräin tai aurinkopaneelit.

Aurinkokeräimen avulla omakotitalo voi tuottaa suurimman osan vuotuisesta lämpimästä käyttövedestä. Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä käytetään pääosin kotitaloussähköön. Ylimääräisen tuotetun sähkön myynnistä voidaan sopia paikallisen sähkölaitoksen kanssa ja siirtää se valtakunnan verkkoon. Suomessa on arviolta noin 100 aurinkoenergiaa myyvää omakotiasukasta.

– Aurinkoenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttö yleistyy, koska tavallista taloa vähän suurempi alkuinvestointi saadaan takaisin pienempinä asumiskustannuksina, Motiva Oy:n johtava asiantuntija Tapio Jalo kertoo.

Vain 20 prosenttia rakennuksen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisvaiheessa. Koko loppu hupenee asumiseen kulutettuun energiaan ja remontteihin.

– Lompakko ei kuitenkaan pelkästään ratkaise, vaan kyllä tässä näkyy myös rakentajien halu pienentää energian käytön ympäristövaikutuksia, Jalo lisää.

Taustalla on lisäksi valtion tahto lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Uudet energiamääräykset astuivat voimaan vuosi sitten. Määräyksillä parannetaan talojen energiatehokkuutta 20 prosentilla nykyisestä ja ne kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Lämpökatto mukautuu katon ulkonäköön

Hyvinkään messukodissa Hailuoto 163 (kohde 14 ) on Ruukin omakotitaloon asennettava aurinkolämpöä hyödyntävä lämpökatto. Katteeseen integroitu lämpökeräin mukautuu katon ulkonäköön, eikä erillistä katteen päälle asennettavaa aurinkolämpökeräintä tarvita.

Kohde 17 Villa Isover on nettonollaenergiatalo, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon, kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä koostuu maalämmöstä, aurinkokeräimistä ja suuresta varaavasta tulisijasta.

Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla. Kesäaikaan, kun talo ei tarvitse kaikkea tuottamaansa energiaa, sitä syötetään sähköverkkoon. Kodissa on energiankulutusta seuraava mittausjärjestelmä, joka kertoo tulevinakin vuosina, mikä kodissa vie energiaa ja paljonko sitä saadaan tuotettua.

Muita aurinkoenergiaa hyödyntäviä kohteita ovat:

RTV-pintamateriaalitalo kohde 5

Kimara Aurinkorinne kohde 6

Passiivikivitalo Lumikki kohde 15

Kivenherra kohde 21

Lammi-Kivitalo Maja kohde 25

Lammi-Kivitalo Validus Motus kohde 27

Asuntomessujen 100 000. kävijä kukitettiin

87250c51f41950c3_800x800ar

Asuntomessuilla Hyvinkään Metsäkaltevassa ylitettiin tänään 100 000 messukävijän raja. Sadastuhannes kävijä astui sisään messuportista noin kello 13.30. Messuportilla yllätetty pariskunta ilahtui silminnähden, kun Hyvinkään asuntomessujen projektijohtaja Raija-Leena Ahtola-Marks sekä Suomen Asuntomessujen tiedottaja Leena Honkajuuri vastaanottivat pariskunnan kukkien, messulippujen ja messuluetteloiden kera.

Pyöreiden lukujen kunniaksi kukitettiin Klaukkalasta messuille tulleet Pia ja Jukka Halli.
– Tämäpä iloinen yllätys. En ole ikinä voittanut mitään, ihanaa! Pia Halli hymyili.

Hallit kertoivat haaveilevansa talon rakentamisesta ja tulivat messuille hakemaan ideoita ja inspiraatiota. Erillistalossa asuva pariskunta poikkesi messuille mökkimatkan varrelta.
– Aikanaan olen käynyt Mäntsälän messuilla, ja nyt olemmekin matkalla Mäntsälään mökille. Hyvinkäällä poiketaan messuvierailun jälkeen sen verran, että saadaan fetajuustot mökille, Jukka Halli naurahti.

Suomen Asuntomessut: Laura Ruohola ei suostuisi asumaan ilman saunaa

af62a4fcc791ddfd_800x800ar

Kalajoen Loma-Asuntomessujen projektijohtaja, T.i.l.a-ohjelmasta tuttu Laura Ruohola sanoo olevansa saunoja. Kylpytilat ovat hänen mielestään kodinhoitohuoneen ohella kodin tärkeimpiä tiloja.

Asuntomessuilla Hyvinkäällä kylpytiloissa on Laura Ruoholan mielestä särmää. Terasseista, kesäkeittiöistä ja saunoista on tehty toimivia kokonaisuuksia, ja tilaa kotikylpylöissä on runsaasti. Varsinkin messujen pienimmän kodin, kohdenumero 10 Lapplin Lumo, sauna oli Ruoholan mieleen.

– Trendinä näyttäisi olevan saunojen värien vaalentuminen. Kaunis, luonnonvärinen puu on tullut osaksi saunarakentamista. Kylpyhuoneiden värit ovat tyylikkäitä, harmaata ja valkoista, joskin itse haluan väriä kylppäriin.

Ruoholan mielestä Asuntomessuilla merkillepantavaa ovat myös hirsisaunat sisätiloissa sekä lasipintojen suosio.

– Suomessa on vasta nyt alettu tehdä uima-altaita. Suomalaiset näyttävät myös rakastuneen kahden suihkun malliin kylpyhuoneissa.

Kylpytiloja rakennettaessa Ruoholan mukaan tärkeintä on se, että talon ainoa WC ei sijaitse kylpyhuoneessa. Värit kannattaa valita niin, että mahdolliset kalkkijäämät eivät näy pinnoissa.

– Siisteys on kaiken a ja o ja pienessä, pimeässä kolossa ei ole kiva käydä kylpemässä.

Haaveena rantasauna

Kerrostaloasunnossa pieni ja näppärä sauna on Ruoholan mielestä riittävä. Haaveissa on kuitenkin oma rantasauna. Ruoholan unelmasauna kohoaisi Kalajoen messualueen korkeimmalle tontille ja sen lasiseinien läpi voisi ihailla ilta-aurinkoa.

Ensi vuoden Loma-Asuntomessuille Kalajoelle rakentuu noin 30 loma-asuntoa, ja yhteentoista niistä on tulossa myös rantasauna. Ruohola lupaa, että Kalajoen Loma-Asuntomessujen 30 kohteen joukosta löytyy jokaiselle jotakin ihasteltavaa. Kalajoella messurakentajat tekevät unelmiensa loma-asuntoja.

– Meren, hiekan, auringon ja luonnon liitto on se syy, miksi Kalajokea rakastan. Samasta syystä uskon, että messuvieraatkin paikkaan ihastuvat, Ruohola hymyilee.

Loma-Asuntomessualueella Kalajoella on vielä kahdeksan tonttia vapaana. Vapaat tontit ovat keskellä kortteleidensa parhaita paikkoja.