Tämä on tätä päivää: uuden omakotitalon saa nyt näin helpolla!

print_n2GCA4xOUf

Tontin hankinta, rakenneratkaisut, arkkitehdin suunnittelema talo, pihan suunnittelu ja laittaminen… Kaiken tämän voi saada yhdellä sopimuksella. Omakotitalon tilaajan tehtäväksi jää vain kertoa haaveet ja toiveet.

Moni omakotitalosta haaveileva ostaa käytetyn talon, koska pelkää uudisrakennusprosessin monimutkaisuutta. Pelko ei ole turha: omakotitalohankkeeseen kuuluu kymmeniä ellei satoja eri vaiheita rakennusluvan hankinnasta erilaisiin sisustusratkaisuihin, vaikka talon ostaisi muuttovalmiina pakettitalona.

Tänä vuonna perustettu Vivola Oy haluaa ratkaista juuri tämän ongelman. Vivola tarjoaa ensimmäisenä Suomessa kokonaispalvelua omakotihankkeeseen.

• Vedämme koko projektin alusta loppuun. Pohdimme asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisut tontin hankinnasta rakentamiseen, muuttoon ja huoltopalveluihin saakka, kertoo asumisen palvelija Miika Katainen Vivola Oy:stä.
Vivola Oy haluaa tehdä pesäeron talotehtaiden toimintatavasta, jossa suunnittelun lähtökohta on se, mitä tehdas pystyy tehokkaasti tuottamaan.
• Prosessimme lähtöpisteessä on asiakas, jolla on uuden asunnon tarve. Tekniikka ja tuotanto ovat välineitä tämän tarpeen täyttämiseksi, toteaa toimitusjohtaja Jorma Katainen.
Vivola-talo toteutetaan tilaajan toiveiden mukaisesti täysin valmiiksi pihoja ja pintamaalauksia myöten. Omakotitalon tilaajan tehtäväksi jää pohtia asumisen tarpeet ja toiveet asiantuntijoiden eli arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan kanssa.

Arkkitehdin suunnittelema talo käytetyn talon hinnalla

Käytettyjen asuntojen hinnat ovat kohonneet huimasti viime vuosina varsinkin pääkaupunkiseudulla. Myös vuokra-asuminen on kallistunut niin, että on puhuttu jo asuntokuplasta.
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että Vivola pystyy monipuolisesta palvelusta huolimatta kilpailemaan myös hintatasolla.

• Vivolan asumisratkaisujen hinnat ovat erittäin kilpailukykyisiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on mahdollista, että pelkällä tilauspäätöksellä asiakas saa täysin valmiin asunnon, jonka markkina-arvo voi olla valmistuessa 15 prosenttia ostohintaa korkeampi, arvioi toimitusjohtaja Katainen.

Käytännössä on siis mahdollista saada käytetyn talon hinnalla arkkitehdin suunnittelema, juuri asiakkaan tarpeisiin mietitty koti, joka on rakennettu uusinta tekniikkaa käyttäen.

Koti rakennetaan massiivipuusta

Vivola Oy haluaa tuoda uusia ratkaisuja paitsi asumisen palveluun myös rakennustekniikkaan. Vivola-taloissa käytetään CLT-massiivipuuelementtejä, jotka mahdollistavat täysin muovittoman, energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen seinärakenteen.

Massiivipuuelementti on kestävä materiaali, joka antaa myös suunnittelulle uudenlaisia mahdollisuuksia.

• Massiivipuuelementti on joustava, ainoastaan mielikuvitus on sen käytön rajana. Sen avulla on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kiintokalusteita ja pitkiä ulokkeita. Materiaalina umpipuu on kodikas ja lämmin sekä käsiteltävissä millä tahansa pintakäsittelyaineilla, kuvailee Vivolan kohteita suunnittellut arkkitehti Tapani Takkunen.
CLT (Cross Laminated Timber) tekee Suomessa vasta tuloaan. Sitä on käytetty joihinkin isompiin hankkeisiin, näistä kuuluisin lienee alkukesästä valmistunut Luontokeskus Haltia Espoossa. Pientalopuolella Vivola Oy on uranuurtaja CLT:n käytössä.

• Keski-Euroopassa massiivipuuelementit ovat hyvin suosittuja rakenneratkaisuja. Esimerkiksi Itävallassa CLT-rakenteisia pientaloja tehdään jo lähes tuhat vuodessa, kertoo toimitusjohtaja Katainen.

Vivola käyttää StoraEnson CLT-tuotteita ja kehittää materiaalin käyttötapoja StoraEnson omistaman Puumerkin kanssa.

print_XscX58XQZx

Fakta: Vivola Oy

• Perustettu 2013 Laukaassa
• Tarjoaa ensimmäisenä Suomessa täyden palvelun omakotitalohankkeen
• Vivola-koti on täysin muuttovalmis viiden kuukauden kuluttua tilauksesta
• Toimii koko Suomessa
• Ensimmäiset kohteet valmistuvat Lempäälään lokakuussa ja Tuusulaan joulukuussa 2013
• Lisätietoa www.vivola.fi

JANNE KATAJA OMAKOTILIITON KANSALAISALOITEKAMPANJAN KEULAHAHMOKSI – OMAKOTILIITTO OIKEALLA ASIALLA

9f0d372ffbeec765_800x800ar

Omakotiliiton kansalaisaloite rakennuksen energiatodistuslain muuttamiseksi on saanut keulahahmoksi mediasta tutun moniosaajan Janne Katajan. Janne tiimeineen tukee vahvasti Omakotiliiton kansalaisaloitetta ja kehottaa kaikkia asukkaita asuntotyypistä riippumatta kannattamaan kansalaisaloitetta energiatodistuksen muuttamiseksi. Uusia energiatodistus sisältää monia epäkohtia, joista on päästävä eroon.

Kansalaisaloitteen kannattaminen on helppoa ja nopeaa netissä pankkitunnuksilla osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/297. Asialla on kiire, kantaa tulee ottaa heti, viimeistään 11.10.2013 mennessä. Jo yli 33.000 asukasta on allekirjoittanut aloitteen ja aloitetta tukee lukuisa joukko kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja päättäjiä. Lisätietoahttps://www.facebook.com/Omakotiliitto jawww.omakotiliitto.fi

ONKO KODILLASI ENÄÄ MUUTA ARVOA KUIN TOIMIA MAKSUMIEHENÄ?           

Janne Katajan mielestä oma koti on tärkeä ja rakas paikka eikä sen arvo saa alentua lainsäädännön ohjaamana.”Nyt näyttää siltä, että vanhojen talojen markkina-arvoa säädellään valtion toimesta, jotta rakennuskanta saadaan uudistumaan. Kuka kysyy mitä menetämme? Eri vuosikymmenten talot elävöittävät asumisympäristöämme ja kuvastavat sen aikakauden tyylejä ja rakennustapasuosituksia.

Muun muassa energiatodistuslain energiamuotokertoimet johtavat siihen, että sähkölämmitteiset talot näyttäytyvät todistuksessa huonossa valossa, on vaarana, että talojen arvo laskee tästä johtuen.”

Janne kehottaa: ”Arvosta asumistasi ja osallistu yhteiseen aloitteeseemme. Minäkin olen mukana!”

ENERGIATODISTUKSEN EPÄKOHDAT: ENERGIAMUOTOKERTOIMET VÄÄRISTÄVÄT, TURHAN TYYRIS TODISTUS

Energiatodistuksen perusongelmat ovat sen laskennallisen kulutusperustan ohella eri lämmitysenergiamuodoille määritellyt energiamuotokertoimet. Energiamuotokertoimen johdosta erityisesti vanhoilla sähkölämmitteisillä omakotitaloilla (joita Suomessa on lähes puoli miljoonaa) laskennallinen kulutus osoittaa merkittävästi todellista kulutusta suurempaa kulutusta. Sen johdosta myyntitilanteessa sähkölämmitteisen omakotitalon energialuokitus alenee. Siten myös myyjän saama talon myyntihinta laskee.

Kun energiatodistuksen perustana ovat laskennalliset kulutustiedot, niin todistuksessa ei ole sellaista tarkkuutta että siitä olisi todellista hyötyä. Todistuksen käyttöarvoa on siksi luonnehdittu olemattomaksi. Ruotsissa sen sijaan energiatodistus perustuu todelliseen kulutukseen.

Energiatodistuksen ongelmana on sen voimakas hinnannousu. Edellisen energiatodistuslain tullessa voimaan energiatodistuksen hinta oli noin 100 euroa, nyt hinta vaihtelee jo 800:sta 2000 euroon, paritalossa hinnaksi on pyydetty jopa 3700 euroa. Todistuksen kustannus olisikin siksi hyödyllisempää käyttää itse rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.

Oulun seudun ammattikorkeakoulu: Matalaenergiatalojen toimivuudesta uutta tietoa

ieeb_kuva

Pohjoismaisessa hankkeessa on paneuduttu matalaenergiarakentamisen monimuotoisten lämmitysjärjestelmien suunnitteluun, valintaan ja toimivuuteen. Saatujen tulosten mukaan uudet hybridilämmitysjärjestelmät vaativat lisäosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä suunnittelijoilta, asentajilta ja asukkailta. Hankkeesta saatiin uutta kokemukseen perustuvaa tietoa hyvin eristettyjen rakenneratkaisujen toimivuudesta.

Rakentamisen määräykset ja ohjeet niin kansallisella kuin myös EU-tasolla ohjaavat lisääntyvässä määrin matalaenergia- ja jopa passiivitalojen rakentamiseen. Uudet energiamuotojen kertoimet tuovat aivan uudentyyppisiä haasteita rakennusten lämmitysjärjestelmien valintaan. Suuntauksena on hybridilämmitysjärjestelmiin siirtyminen. Tällöin energiaa hankitaan samanaikaisesti useista uusiutuvan energian lähteistä, kuten maasta, auringosta, puusta ja jopa tuulesta. Myös perinteisiä energiamuotoja, kuten kaukolämpöä ja sähköä, käytetään.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) koordinoimalla ja EU Interreg 4A Nord -ohjelman rahoittamalla kansainvälisellä IEEB-hankkeella (Increasing Energy Efficiency in Buildings) haettiin uusia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Norjalaisten asiantuntijoiden vastuulla oli betonirakentamiseen perehtyminen. Ruotsalaiset selvittivät energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä niissä esiintyviä eroja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tutkittiin yhteistyössä eri yritysten asiantuntijoiden kanssa laadunvarmistukseen soveltuvia käytännön mittausmenetelmiä. Oulun Ritaharjun kaupunginosaan rakennettiin neljästä talosta koostuva energiatehokkuuskortteli, ja talojen ominaisuuksia mitattiin ja havainnoitiin jatkuvalla seurannalla, kymmeniin mitta-antureihin pohjautuen. Hankkeen puitteissa Oamkissa tehtiin 15 opinnäytetyötä. Laajojen tutkimusaineistojen avulla niissä löydettiin ratkaisuja muun muassa matalaenergiatalojen rakennusfysikaaliseen toimivuuteen ja energia-asioihin.

– Laskelmilla on voitu tutkia talojen toimivuutta ja kenttämittauksilla sitten varmistaa vielä tulokset. Tällä tavoin on päästy taas yksi askel eteenpäin toimivien matala- ja passiivienergiatalojen tuottamisessa. Erityisen miellyttävää on ollut havaita mukana olevien yritysten innostus uuden tiedon saamiseen ja sitä kautta tuotekehitykseen, toteaa Oamkin lehtori Kimmo Illikainen.

Energiatehokkuuden kannalta rakennusten tiiviys on erittäin tärkeä asia. Ritaharjun kohteissa onnistuttiin jopa alittamaan passiivitaloille annetut tiiviysvaatimukset (0,6 1/h). Myös eri rakennusosien liittymiin muodostuvien kylmäsiltojen lämpövuodot saatiin huomattavasti asetettua arvoa alhaisemmaksi. Näistä saatiin tarkkaa tietoa talojen seurantamittausten avulla, joilla varmistettiin myös rakenteiden toimivuus.

Aurinkoenergian avulla voidaan tuottaa huomattava osa rakennuksen lämpimästä käyttövedestä. Tulevaisuudessa, laitteistojen ohjauksen ja kotiautomaation kehittyessä, voidaan uusiutuvista energialähteistä saada nykyistä enemmän hyötyä/tuottoa. Esimerkiksi vesikiertoinen tulisija tuottaa osan lämpimästä käyttövedestä ja jopa talon lämmitysenergiasta.

– Hybridilämmitysjärjestelmät ovat entistä yleisempiä etenkin pientaloissa, mutta niiden ohjauksessa on vielä kehittämistä. Haasteena on etenkin se, miten asukkaat pärjäävät järjestelmien kanssa ja miten he voivat varmistaa niiden asianmukaisen toimivuuden vuosien varrella, pohtii Oulun rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Markku Hienonen.

Yleisö äänesti hirsitalon Asuntomessujen parhaaksi

a6c43898856c232a_800x800ar

Paras talo 2013 – Kimara Aurinkorinne

Viime kesän Asuntomessujen yleisöäänestyksen tulokset julkistettiin tänään Suomen Asuntomessujen järjestämässä Paras talo 2013 -tilaisuudessa. Yleisön suosikiksi nousi kohde numero 6, Kimara Aurinkorinne. Perinteisen hirsitalon rakennutti itselleen Petteri Rantasalo ja Lotta Lindroos ja sen näytteilleasettajana toimi Kimara. Kimara Aurinkorinne voitti myös Paras sisustus -kategorian.

Voittajan vahvuuksina Paras talo -äänestyksessä mainittiin sisustusratkaisut, rakennusmateriaalit ja ulkonäkö. Yhteensä Kimara Aurinkorinne keräsi 15,89 prosenttia äänistä. Paras sisustus -äänestyksessä Kimara Aurinkorinne keräsi 17,31 prosenttia äänistä. Sisustuskategoriassa kehuja keräsivät erityisesti kohteen sisustus- ja kalustusratkaisut sekä värien käyttö.

Asukkaiden valintakriteerejä talon rakennusmateriaaliin olivat riskittömyys, ekologisuus ja asumisen terveellisyys. Talomallissa perhettä viehätti valoisa ja avara olohuone, olohuoneen erkkeri isoine ikkunoineen sekä kaunis ulkonäkö. Perhe toimi itse kodin sisustussuunnittelijoina. Kodin sisustustyyli on romanttinen ja sävymaailma rauhallinen.

Koko pottia Kimara Aurinkorinne ei kuitenkaan napannut vaikka parhaat sijat tulivatkin sekä Paras talo että Paras sisustus -äänestyksissä. Voiton Paras piha -äänestyksessä vei kohde 16, Hailuoto 168. Paras piha erottui terasseilla ja varustetasolla. Yhteensä Hailuoto 168 sai yleisöääniä 15,31 prosenttia. Kohde 16 oli ainoa messutalo jonka pihassa oli uima-allas. Lisäksi tämän talon pihassa oli kaupunkiolosuhteisiin rakennettu savusauna omana kohteenaan (16a). Pihan suunnittelusta vastasi talon rakennuttaja Tomi Kuittinen.

TULOKSET:

Paras talo -äänestys:

  1. Kimara Aurinkorinne (kohde 6), ääniä 15,89 %
  2. Kivenherra (kohde 21), ääniä 8,08 %
  3. Villa Domus (kohde 22), ääniä 7,01 %

Paras sisustus -äänestys:

  1. Kimara Aurinkorinne (kohde 6), ääniä 17,31 %
  2. Kivenherra (kohde 21), ääniä 7,12 %
  3. Villa Domus (kohde 22), ääniä 5,81 %

Paras piha -äänestys:

  1. Hailuoto 168 (kohde 16), ääniä 15,31 %
  2. Kimara Aurinkorinne (kohde 6), ääniä 11,97 %
  3. Kivenherra (kohde 21), ääniä 6,40 %

Kesällä järjestetyillä Asuntomessuilla vieraili 12.7.-11.8.2013 välillä 131 033* maksanutta kävijää. Messukävijät äänestivät perinteisesti messujen parasta taloa kävijätutkimuksen yhteydessä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 8 461, mikä on 13,9 prosenttia kävijäperheistä. Sanoma Digital Oy:n tekemä kävijätutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan palauteseminaarissa Hyvinkäällä 10.10.2013.

*Lopullinen virallinen kävijäluku ilmoitetaan palauteseminaarissa 10.10.2013 levikintarkastuksen suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa 2,1 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,8 prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 2,4 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

kihi_2013_02_2013-09-06_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 560 euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 047 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 461 euroa.

Vuoden 2013 toisella neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 2,2 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 20,7 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 212 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2013 toisella neljänneksellä koko maassa 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat 0,4 prosenttia. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2013_02_2013-09-06_tie_001_fi_002bbbbbb

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus