Suomessa ja Ruotsissa on saatu loppusuoralle kahden vanhan omakotitalon energiaremontti, jotka on toteutettu täysin uudenlaisella, pohjoisen ilmasto-oloihin suunnitellulla RenZERO-remontointikonseptilla. Suomessa pilottikohteena on toiminut vuonna 1948 rakennettu puurunkoinen rintamamiestalo, joka remontin myötä muuttuu lähes nollaenergiatasoiseksi.
Hankkeessa mukana oleva VTT:n tutkija Mikko Virtanen kertoo, että energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin uuden energiatodistuksen A-energialuokka, johon E-luvuksi vaaditaan Luumäen kohteen osalta 80 kWh/m² tai tätä pienempi. Tähän päädyttiin, koska lähes nollaenergia-rakennukselle ei vielä löydy virallista määritelmää.
”Talo Salopellon korjauksella saavutettaneen energiatehokkuustaso, jossa lämmitysenergiankulutus on noin 23 kWh/m². Ero aiempaan on huomattava, sillä talon lämmitysenergiakulutuksen laskettiin olleen noin 150 kWh/m² luokkaa”, Mikko Virtanen kertoo.
Eristeratkaisuvalmistaja Paroc Groupin johtamaan kehityshankkeeseen ovat osallistuneet VTT:n lisäksi Metsä Wood, Ensto Enervent, Skaala, Oilon sekä arkkitehtina Kimmo Lylykangas ja rakenneasiantuntijana Asko Keronen. Tarkoituksena on ollut löytää turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu muuttaa 1940−1970 -luvuilla rakennetut pientalot vastaamaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia.
”Halutun nollaenergiatason saavuttamiseksi tarvitaan sekä rakenne- että taloteknisiä ratkaisuja, joten yhteistyö eri valmistajien välillä on ollut tärkeää,”projektipäällikkö Janne Heikkilä Paroc Oy Ab:lta toteaa.
RenZERO tarjoaa ratkaisun energiasäästötavoitteisiin
Suomen RenZERO-pilotin, Talo Salopellon, rakenteiden ja elementtien tuotekehitykseen ja rakenteiden suunnitteluun osallistunut rakenneasiantuntija Asko Keronen sanoo olevansa tässä vaiheessa tyytyväinen lopputulokseen. RenZERO-konsepti soveltuu Kerosen mukaan kaikenikäisille rakenteille ja lähes kaikille rakennetyypeille.
”RenZERO tarjoaa vastauksen tiukentuneilla energiansäästövaatimuksille. Ratkaisun avulla vaipan lämmöneristystä voidaan helposti säätää kullekin rakennukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti”, Keronen toteaa.
Ennen korjaustöiden aloittamista rakennukselle tehtiin tiiveysmittaus. Samalla etsittiin pahimpia ilmanvuotokohtia lämpökameran avulla. VTT teki myös kohteessa energiasimulointeja ja tarkasteli laskennallisesti korjausrakenteen kosteusteknistä toimivuutta.
VTT seuraa konseptin toimivuutta sekä Ruotsissa että Suomessa toteutetuissa kohteissa vuoden ajan. Talo Salopellon toinen tiiviysmittaus tehdään vuoden 2014 alkupuolella, kun korjaushanke on saatu kokonaan päätökseen ja kaikki talotekniikka asennettua.
VTT on asentanut ulkoseiniin ja yläpohjaan kosteusantureita, joiden avulla kosteustasojen kehittymistä lisäeristysrakenteissa on mahdollista seurata. ”Seuraamme energiankulutusta mittaamalla lämmityksen ja lämpimän käyttöveden energiankulutusta, sähkönkulutusta sekä rakennuksen lämpötilatasoja”, Mikko Virtanen kertoo.
Laajan energiaremontin kannattavuus tutkitaan pilottikohteen osalta tarkoin. VTT laatii ensi vuoden aikana lopulliset kustannusanalyysit, kunhan lopulliset korjauskustannukset ja käytetty työmäärä ovat Suomen pilottikohteen osalta saatu selville.
Kohteen seurantasivut osoitteessa www.renzero.fi
http://www.korjaustieto.fi/pientalot/suunnitelmallinen-talonpito.html