Suomen Asuntomessut: Vähäluminen talvi asuntomessurakentajien apuna

ac279fca83443d8c_800x800ar

Jyväskylän asuntomessualueella on täysi tohina. Tavarantoimittajia virtaa alueelle tiuhaan tahtiin ja kaikissa messukohteissa on työt käynnissä. Heinäkuussa messuportit avataan järjestyksessään 45. valtakunnallisille Asuntomessuille ja silloin koko alue, kaikki messutalot, pihat, puistot ja sisustukset ovat valmiina messuvieraita varten.

Messurakentajien näkökulmasta kulunut leuto talvi on ollut lähes lottovoitto. Aluevalvoja Reijo Blomsterin mukaan kohteiden valmiusaste on tällä hetkellä erittäin hyvä.

– Viimeinenkin talopaketti saapui viime viikolla. Huhtikuun puoliväliin mennessä kohteista lähes puolet on rakennusten sisäpuolisilta osilta valmiina, ja vapun tienoilla pääosa rakennushankkeista on maaliviivoilla, Blomster arvioi tyytyväisenä.

Lyhyt talvi ja lämmin kevät ovat mahdollistaneet ulkopuolisten töiden viimeistelyn aloittamisen ennätysaikaisin. Blomster ei muista 35-vuotisen työuransa ajalta montaakaan kertaa jolloin ulkotöiden viimeistelyjen kimppuun olisi päästy jo helmikuussa. Aluevalvojalle tilanne on erityisen mieluisa, koska se on mahdollistanut työvaiheiden onnistuneen jaksottamisen ennakoitua paremmin. Pakkasesta tai lumesta johtuvia viivästyksiä ei ole ollut.

– Runsasluminen talvi olisi voinut hidastaa töitä tai vahingoittaa messualueelle syksyllä tehtyjä istutuksia ja katukiveyksiä. Lumiauto kävi alueella koko talvena vain muutaman kerran, joten mitään vahinkoja ei käynyt, Blomster iloitsee.

Messurakentajille poikkeuksellinen talvi on tuonut suoraa säästöä. Euroja on jäänyt kirstun pohjalle, koska talven ja pakkasen aiheuttamat haasteet ovat vähäisiä. Myös rakennusmateriaalien suojaus on onnistunut hyvin ja usein juuri rakentajaperheen vastuulle jäävät lumityöt minimiin. Tämä on helpottanut muutenkin kiireisten rakentajien työntäyteistä arkea.

”Hyvä pörinä ja tekemisen meininki”

Messualueella kevät on aina hektistä aikaa vaikka rakentamistilanne onkin tällä hetkellä hyvä. Seuraavaksi Äijälänrannassa ryhdytään yleisten alueiden viimeisteltyöihin. Jyväskylän käyntikorttina kuukauden verran oleva alue viimeistellään ja huolitellaan: reunakivien valut, asfaltoinnin viimeistelyt ja viheristutukset tehdään loppuun asti. Rannan laituri kunnostetaan ja siihen asennetaan kaiteet ja valaistus, messuvieraathan pääsevät messuille kaupungin keskustasta myös laivakyydillä.

Hyvin sujuneesta talvesta ja onnistuneesta aikataulusta huolimatta Blomster huomaa rakentajien keskuudessa ajoittain turnausväsymystä. Kaikkien 42 messukohteen tulee olla valmiina toukokuun lopussa. Piharakentamiseen aikaa on kesäkuun puoliväliin saakka.

– Pitkä messuprojekti näkyy väsymyksenä. Keväällä aikataulu kiristyy entisestään ja jokainen omaa kotia rakentanut tai remontoinut tietää kuinka raskasta työ on. Ja lisätään tähän päälle vielä messurakentamisen tuomat haasteet. Mutta onneksi rakentajamme ovat pysyneet niin hyvätuulisina ja positiivisina ja alueella on tällä hetkellä hyvä pörinä ja loistava tekemisen meininki. Messurakentajat haluavat, että Jyväskylän messut muistetaan pitkään, Blomster kiittelee.

Äijälänrannan asuntomessualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, aivan läheisen Jyväsjärven rantamaisemassa. Modernia arkkitehtuuria ja monipuolisia viheralueita sisällään pitävän messualueen sydämen muodostavat 37 pientaloa sekä alueen maamerkki, 13-kerroksinen tornitalo, jossa esitellään yhteensä 5 asuntoa.

Suomen Omakotiliitto ry: Kansalaisaloite jätettiin eduskuntaan: kansalaiset haluavat todelliseen kulutukseen perustuvan energiatodistuksen

Kansalaiset kokevat energiatodistuksen turhaksi ja kalliiksi. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen perusteella yli neljä viidestä kuluttajasta haluaa, että rakennuksen energiatodistuksen luokitus tulee perustua todelliseen kulutukseen. Uudistettu rakennuksen energiatodistuslaki on ollut voimassa 1.6.2013 alkaen lähes 10 kuukautta, jonka aikana on kertynyt uutta tietoa todistuksen toimivuudesta. Omakotiliitto ja sidosryhmät ehdottavat, että koko energiatodistuslaki ja asetus otetaan uudelleen käsittelyyn. Kertyneiden kokemusten ja palautteen pohjalta energiatodistuksesta voidaan tehdä tasavertainen, oikeudenmukainen ja selkeä. Esityksen mukainen energiatodistus on informatiivinen ja lisää halukkuutta rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen sekä energian säästämiseen.

Ongelmana kertoimet ja uutena kulut kunnille

Nykyinen energiatodistusmalli on epäoikeudenmukainen erityisesti olemassa olevalle rakennuskannalle. Uudisrakentamisessa kuluttaja voi itse valita muun muassa lämmitysmuodon ja vaikuttaa siten rakennuksen tulevaan energialuokkaan. Vanhojen pientalojen osalta erityisesti 1960- 80 luvuilla kuluttajia vähintäänkin suositeltiin valitsemaan lämmitysmuodoksi sähkölämmitys. Nykyinen energialuokan laskennallinen energiamuotokertoimella painotettu määrittely on erityisen ongelmallinen sähkölämmitteisille taloille: energiamuotokertoimen (sähkö 1.7) käyttö johtaa merkittävästi suurempaan laskennalliseen kulutukseen kuin rakennuksessa todellisuudessa energiaa käytetään.

Uudistettu laki rakennuksen energiatodistuksesta astuu voimaan vaiheittaan. Tämän vuoden heinäkuusta alkaen se koskee myös liike- ja toimistorakennuksia. Tämä merkitsee satojen tuhansien eurojen kulua jokaiselle kunnalle.

Kansalaiset korostavat yksimielisesti kulutuspohjaista todistusta ja kritisoivat todistuksen kustannuksia

Taloustutkimuksen (10.–13.3.2014) tekemän tutkimuksen mukaan 84 prosenttia kansalaisista haluaa, että rakennuksen energiatodistusluokan määrittely perustuu todelliseen kulutukseen. Tutkimuksen mukaan yli neljä viidestä kaikkien puolueiden kannattajista kannattaa kulutukseen perustuvaa määrittelyä (vaihteluväli 81-92 % eri eduskuntapuolueiden välillä).

Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton ja Omakotiliiton tekemien selvitysten mukaan (maaliskuu 2014) energiatodistusten hinnat vaihtelevat parin sadan ja parin tuhannen euron välillä. Lisäksi osassa tapauksista on peritty myös matkakuluja. Kuluttajat pitävät todistuksen hintaa kalliina ja todistusta turhana. Vertailtaessa hintaa saatuun hyötyyn pidetään energiatodistuspakkoa nykymuotoisena lähinnä rahastuksena. Ostajia todistus ei kiinnosta. Ostajat ovat kiinnostuneita rakennuksen lämmitysmuodosta ja haluavat saada tietoa rakennuksen oikeasta energiankulutuksesta.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo: ”Olemme saaneet kansalaisilta todella paljon palautetta: Nykyinen malli koetaan toimimattomaksi ja ennen muuta rahastukseksi. Kun energiatodistus on pakollinen, kuluttajat haluavat käytännöllisen, energiatehokkuuteen kannustavan ja ymmärrettävään tietoon perustuvan energiatodistuksen. Rakennusten vertailukin koetaan järkevänä, kun vertailu kohdistuu saman vuosikymmenen rakennuksiin ja kunhan määrittely perustuu luotettavaan, todelliseen kulutukseen.”

Kansalaisaloite ja kansalaispalautteen pohjalta tehty täydentävä esitys tähtäävät energiatehokkuuteen

Omakotiliitto luovutti kansalaisaloitteen ja sitä täydentävän esityksen perustelumuistioineen Eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle tiistaina 25.3.2014. Omakotiliitto esittää että energiatodistusta kehitettäisiin niin, että todistus kannustaisi kuluttajia paremmin tarkastelemaan kulutustottumuksiaan sekä motivoisi rakennuksen pitkäjänteisen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on myös, että yhä useampi kiinteistön omistaja hankkisi myynti- tai vuokraustilanteessa rakennukselleen energiatodistuksen ja rakennukset olisivat oikeudenmukaisemmin vertailtavissa.

Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että pientalojen energiatodistus perustuu mitattuun energiankulutukseen eikä pientaloissa energiamuotokertoimia huomioida. Täydentävän esityksen tavoitteena on, että energiatodistuksen laadinta yksinkertaistuu ja kustannukset pienenevät. Jos mitattua energiankulutustietoa ei ole saatavilla, energiatodistus laaditaan laskelmien pohjalta, kuitenkin poistaen energiamuotojen kertoimista aiheutuvat ongelmat. Näin eri lämmitysmuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Ehdotettu todistus on kaksisivuinen, helppolukuinen ja informatiivinen.

Aloitetta tukevat jo nyt lukuisat yhteisöt: Energiateollisuus ry, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Maanomistajain Liitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfoorumi ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Kansalaisten ja järjestöjen lisäksi aloite on saanut tukea jo useilta kansanedustajilta eri puolueista.

Omakotiliiton kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että energiatodistukseen tulisi merkitä laskennallisen kulutuksen lisäksi tieto varsinaisesta, toteutuneesta energiankulutuksesta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan lievennystä omakotitaloille kulutuksen laskentatapaan: energiamuotokerrointa ei huomioitaisi jo rakennetuissa rakennuksissa. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/297

Älykkäät Puu&Co -kodit tulevat Suomen asuntomarkkinoille

puuco-exterior1

Ne teknologian kehitysharppaukset, joihin olemme tottuneet viimeisen 20 vuoden aikana, tapahtuvat nyt myös asumisessa. Puu&Co julkaisee täysin uuden asumisen konseptin, joka haastaa käsityksemme nykyaikaisesta asumisesta.

Puu&Co -kodit ovat aidosti älykkäitä. Niiden keskeisimpiä toimintoja, kuten esimerkiksi valaistusta, lämmitystä ja sähköjä ohjataan langattomasti tabletilla, älypuhelimella tai tietokoneella. Jokaisella asunnolla on lisäksi oma Fortumin kanssa yhteistyössä kehitetty aurinkokeräinjärjestelmä, joiden ansiosta kodit ovat myös omavaraisempia. Kodinhallintasovelluksen avulla asukkaat pystyvät mm. seuraamaan aurinkokeräinten energiantuottoa sekä kodin sähkönkulutusta. Toisin sanoen kodit kannustavat asukkaitaan elämään resurssiviisaasti.

”Alusta-alkaen olemme keskittyneet siihen, mikä merkitsee ihmisille eniten asumisessa. Ilmeni tarve konseptille, joka tuo asuntomarkkinoille uutta teknologiaa sekä asukaslähtöistä tilasuunnittelua hyödyntävän innovaation sekä haastaa totutut toimintamallit.”, taustoittaa Puu & Co. Oy:n toimitusjohtaja Joel Laurila.

Puu&Co -kodit edustavat näkemystä kokonaisvaltaisesta designista sekä asioiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Tämän ajattelun avulla myös pieniin ja kohtuuhintaisiin koteihin saadaan laatua sekä persoonaliisuutta.

puuco-interior1

”Lähtökohtanamme oli suunnitella tiloja, jotka puhuttelevat ja joilla on todellinen merkitys asukkaalle. Puu&Co -kotien ratkaisut tunnistaa ja tuntee luonteviksi. Ne tekevät elämän helpommaksi.”, perustelee Puu & Co. Oy:n pääsuunnittelija Kari Lappalainen.

Puu&Co -kodit perustuvat vahvasti myös resurssiviisaaseen rakentamiseen. Kodit suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa hallituissa tehdasolosuhteissa ja niiden pääasiallisena rakennusmateriaalina käytetään suomalaista puuta. Kotien seinära- kenteet on saatu hengittäväksi käyttäen ekovillaa ja ilmansulkupaperia, kuitenkaan energiatehokkuutta unohtamatta, sillä mm. ikkunoiden U-arvot ovat 0,8W/m2K.

”Puu&Co haastaa koko asuntomarkkinan ja kaikki sen toimijat uudistumaan. Tuomme alalle saman terveen kilpailuasetelman, mihin esimerkiksi IT-alalla on totuttu. Tämä pakottaa koko alaa uusiin innovaatioihin, joka näkyy kuluttajille parempina tuotteina”, Puu & Co. Oy:n toimitusjohtaja Joel Laurila jatkaa.

Ensimmäiset Puu&Co -kodit toteutetaan Espoon Kiloon. Kohteesta annetaan julkisuuteen lisätietoa kevään 2014 aikana.

Puu & Co. Oy suunnittelee, myy ja markkinoi maailman parhaita koteja. Koteja, joiden ratkaisut tunnistaa ja tuntee luonteviksi. Vasta kun lopputulos palkitsee käyttäjänsä, me allekirjoitamme työmme. Tällä hetkellä Puu&Co -koteja on suunnitteilla Espoon Kiloon. Hankkeen ennakkomarkkinointi aloitetaan kevään 2014 aikana. Yhtiön kaikki kodit perustuvat Kari Lappalaisen ajattomaan designiin sekä Puu&Co -signatureen.

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry: Modernin hirsitalon energiankulutus osoittautui laskettua alhaisemmaksi

copperhill-villa-aressa-valmistaja-kontio_

Hirsitalojen ja niiden asukkaiden ympäristömyönteisyydestä saatiin vastikään uutta tietoa, kun Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) rakennusinsinööriksi opiskeleva Henri Marjakangas selvitti opinnäytetyössään 80 hirsirakenteisen omakotitalon todellista energiankulutusta.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli verrata tuloksia vuoden 2008 energiatodistuksen laskennallisiin arvoihin ja selvittää samalla, onko hirsitalojen energiankulutus määräysten edellyttämällä tasolla.

”Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että hirsitalojen energiatehokkuus on parempi kuin sen laskennassa oletetaan olevan. Hirsiseinän vaikutus energiankulutukseen ei myöskään ole merkittävä asukkaiden käyttötottumuksiin verrattaessa. Tutkimuksen perusteella on kuitenkin vaikea sanoa, paljonko itse hirsiseinällä on vaikutusta energiankulutukseen”, Henri Marjakangas toteaa.

Tutkittujen hirsiomakotitalojen bruttopinta-ala oli keskimäärin 158 m² ja valmistusvuosi noin 2010. Laskennalliseksi ostoenergian kulutukseksi oli arvioitu 23 595 kWh/a. Kohteiden todelliseksi ostoenergian kulutukseksi saatiin selvityksessä keskimäärin 17 165 kWh/a, mikä on 27,2 prosenttia alle laskennallisen arvon.

Kun takan käyttö otettiin laskennassa huomion, kulutuksen keskiarvo oli 20 511 kWh/a, mikä on puolestaan 13,1 prosenttia alempi kuin laskennallinen kulutus.

Maalämpöä käyttävissä hirsitaloissa selvitetyn ja laskennallisen laitesähkönkulutuksen erot olivat suurimmat. Näissä kohteissa 77 prosenttia pääsi alle laskennallisen arvon. Hirsitaloissa asuvien vedenkulutus asukasta kohden vuorokaudessa oli 85 litraa kun se Suomessa keskimäärin on noin 155 litraa.

valmistaja_-mammuttikoti

Hirsitalon asukkaat tyytyväisiä talonsa energiatehokkuuteen

”Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat tutkimuksessa olevan asukkaiden käyttötottumukset ja rakennuksen koko, joka sekään ei yksistään merkitse sitä, että kulutus olisi suurta. Asukas voi omilla toimillaan ja pienillä teoillaan saada aikaan huomattavia säästöjä”, Henri Marjakangas muistuttaa.

Enemmistö vastanneista ilmoitti jollain tavalla säästävänsä energiaa, vaikka käyttötottumukset vaihtelivatkin suuresti. Hirsitaloissa asuvien tyytyväisyys oman talonsa energiatehokkuuteen oli sekin hyvää tasoa eli 4, asteikolla 1-5.

Käyttäjätottumusten vaikutus talon energiatehokkuuteen ei yllättänyt tutkijaa eikä työn ohjaajana toiminutta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun koulutusvastaavaa DI Pekka Kilpistä, mutta sen suuruusluokka yllätti.

”Energiakeskustelussa kannattaisi entistä enemmän kiinnittää talojen omistajien huomio heidän omiin mahdollisuuksiinsa ja hyödyntää siellä ’makaava’ säästöjen mahdollisuus, kun rakennusalan toimijat nyt ruuvaavat yhdessä viranomaisten kanssa säästömutteria entistä tiukemmalle”, Kilpinen toteaa.

Energiatodistus ei kerro talon omistajille koko totuutta

Tutkimuksessa käytetyt energiatodistukset olivat vuoden 2008 määräysten mukaisia, sillä uusien energiatodistusten aikana rakennettuja taloja ei vielä ollut.

Oulun ammattikorkeakoulussa tulevia rakennusinsinöörejä opettava Pekka Kilpinen korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen laskentatavasta riippumatta on tärkeää sekä kansallisesti että globaalisti.

”Nykyinen energialaskentatapa on selvästi kehittynyt edellisistä malleista, ja toivottavasti kehittyy myös jatkossa. Energiatodistuksen tärkein arvioija on sen saaja, tavallinen talon omistaja ja käyttäjä, jolla ei useimmiten ole riittävästi tietoa tulkita saamaansa todistusta oikein”, Kilpinen korostaa.

”Seuraavaan energiatodistukseen ja sen laskentatapaan kaivattaisiinkin lisää selkeyttä ja yksinkertaisuutta sekä myös käyttäjän oman vaikutuksen huomioimista.”

Opetusmateriaalia hirsirakentamisesta

Oulun ammattikorkeakoulu tarkentaa rakennusinsinöörin tutkinnon koulutuksen sisältöä ja opetussuunnitelman tavoitteita jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin alan teknologista kehitystä. Oamk on käynnistänyt yhteistyön Hirsitaloteollisuus ry:n kanssa hirsialan koulutusmateriaalin tuottamiseksi.

valmistaja-mammuttikoti

”Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään arkkitehtikoulutukseen soveltuvaan hirsirakentamisen materiaaliin. Tavoitteena on, että opetusmateriaali on lehtoreiden käytettävissä jo ensi syksynä muun muassa Oulun ammattikorkeakoulussa alkavassa rakennusarkkitehtikoulutuksessa”, kertoo Hirsitaloteollisuus ry:n asiamiesSeppo Romppainen.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Hasetec, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, MammutiHirsi, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Älvsbytalon messukohteella moderni ilme

alvsbytalon_messutalolla_.645f5b34-5886-4fd1-a7b3-04ae3ba2b4d2-main_image
Älvsbytalon messutalolla on moderni ulkoasu
Älvsbytalon Jyväskylän messukohde ottaa etäisyyttä perinteisempiin talomalleihin erottuen niistä selkeän pelkistetymmällä ja modernimmalla ulkoasullaan. Tilaelementtitekniikan ansiosta messukohde on nopealla aikataululla toteutettu laadukas koti.

Älvsbytalo nousee Jyväskylän asuntomessualueelle ripeästi maaliskuun 2014 aikana. Talon piha on esivalmisteltu jo viime syksynä ja istutukset tehdään keväällä.

– Älvsbytalon pystytysaika on varmasti messualueen lyhimpiä. Kaikki talomme valmistetaan Kauhajoen tehtaallamme sisätiloissa suojassa sateelta ja tuulelta, joten ulkona vaihtelevat sääolot eivät pääse rakennusvaiheessa vaikuttamaan niiden laatuun, Älvsbytalon messukohteesta vastaava edustaja Hannu Koskinen kertoo.

alvsbytalo_asuntomessutal.6fa6c771-a4ba-46e8-a66f-cb39adedefd1

 

Älvsbytalo, asuntomessutalon pohjapiirrustus (alakerta)

Moderni ulkoasu ottaa etäisyyttä perinteisempään linjaan

Älvsbytalon messukohde erottuu valmistajan muista talomalleista pelkistetymmällä linjallaan. Asuntomessuilla Älvsbytalo testaa aivan uudenlaista, modernia tyyliä, jota kehitetään asiakaspalautteen mukaan.

– Haluamme selvittää, mitkä ovat nykypäivän talo-ostajien kriteerit. Siksi testaamme nyt jotain ihan uutta ja kuuntelemme asuntomessukävijöiden palautetta, Koskinen sanoo.

Modernin ulkoasun lisäksi Koskinen kuvailee messutaloa ”konstailemattomaksi, edulliseksi perustaloksi”.

Pihapiiri on suunniteltu helppohoitoiseksi, joten talon asukkailla on aikaa harrastuksille ja rentoutumiselle.

– Laukaan asuntomessuilla kymmenen vuotta sitten esittelemämme Pihlajatar oli erittäin suosittu kohde, ja se oli myyntimenestys useita vuosia messujen jälkeen. Tänä vuonna tavoittelemme tietysti samaa. Puolitoistakerroksinen Älvsbytalo on kodikas, selkeä ja käytännöllinen. Talossa on runsaasti tilaa isommallekin perheelle, Koskinen kertoo.

alvsbytalo_asuntomessutal.2080f011-5c37-43a6-b9cd-455ed48beccf

 

Älvsbytalo, asuntomessutalon pohjapiirrustus (yläkerta)

Laadukkaita koteja edulliseen hintaan

Niin Jyväskylän messukohde kuin muutkin Älvsbytalot ovat niin sanottuja tilaelementtitaloja eli ne rakennetaan valmiiksi osiksi sisätiloissa tehtaalla. Valmiiksi pyritään tekemään kaikki, mikä suinkin on mahdollista, myös esimerkiksi sähkö- ja LVI-asennukset, Koskinen sanoo.

– Rakennamme ja myymme korkealaatuisia, sisätiloissa valmistettuja taloja sellaiseen hintaan, että mahdollisimman moni voi asua mukavasti ja käyttää rahaa muuhunkin kuin asumiseen.

Jokaisessa tilaelementissä on valmiina lattia, seinät ja sisäkatto. Myös kylpy- ja kodinhoitohuone toimitetaan täysin valmiina seinäpäällysteitä ja saniteettiposliineja myöten.

– Talon pystytyksen jälkeen ammattitaitoisten työmiehiemme tehtäväksi jää ainoastaan muiden huoneiden maalaus, tapetointi ja lattioiden asennus. Vastaamme koko talon rakennuksesta ja valvomme rakennusketjua, joten talon hankinta on turvallista ja vaivatonta. Näin voimme myös antaa 100 % takuun talon hinnasta ja muuttopäivästä. Hintaan sisältyvät sekä materiaalit että asennus, Koskinen kertoo.

Myös maksuehdot ovat monille asiakkaille mieleen. Ensimmäinen erä talosta maksetaan vasta, kun kaikki materiaalit ovat jo tontilla ja talo on tapetteja vaille valmis. Loput maksetaan vasta, kun talo on täysin valmis.

Vaikka Älvsbytalo toimitetaan muuttovalmiina, kodista voi silti muokata täysin yksilöllisen ja oman maun mukaisen, Koskinen muistuttaa. Kaikkiin talomalleihin on saatavana lisätoimituksia, esimerkiksi parvekkeita, kattoerkkereitä ja harjakuisteja.

Energiatehokkuus painopisteenä

Älvsbytalolla on pitkä historia pohjoisen ilmastoon sopivien talojen rakentamisesta.

– Talomallien LVI-ratkaisut on suunniteltu niin, että niistä hyötyvät sekä ympäristö että ostajan lompakko. Taloissamme on hyvä eristys, mutta myös toimiva ilmanvaihto, Koskinen sanoo.

Vetreä 70-vuotias viettää juhlavuottaan

Älvsbytalon emoyhtiö, ruotsalainen Älvsbyhus perustettiin vuonna 1944, joten talovalmistaja juhlii tänä vuonna 70-vuotisjuhlaansa.  Älvsbyhus on koko 2000-luvun ajan ollut Ruotsin johtava puutalovalmistaja. Suomessa oma talotuotanto alkoi vuonna 2005 Kauhajoella.

Seuraa asuntomessukohteemme rakentamista osoitteessa: http://www.alvsbytalo.fi/asuntomessut2014/

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 10,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja muualla maassa 1,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 0,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

kihi_2013_04_2014-03-07_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 474 euroa vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 837 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 394 euroa.

Vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 3,2 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 0,3 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 25,3 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 088 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat pysyivät lähes ennallaan. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2013_04_2014-03-07_tie_001_fi_002

Vuonna 2013 vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 1,5 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,1 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 1,5 prosenttia. Vuonna 2013 omakotitalon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 2 988 euroa ja muualla maassa 1 429 euroa. Vuonna 2013 uusien omakotitalojen hinnat nousivat 1,7 prosenttia koko maassa.

Pientalotonttien hinnat nousivat 3,0 prosenttia koko maassa vuonna 2013. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 prosenttia ja muualla maassa 3,1 prosenttia. Vuonna 2013 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 172,5 euroa ja muualla maassa 15,3 euroa.

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus