Loma-asuntomessujen kävijämäärä oli positiivinen yllätys

be5de1af367b5384_800x800ar

Heinäkuussa päättyneiden Loma-asuntomessujen kävijätutkimuksen tulokset julkaistiin tänään Kalajoella. Viime kesän Loma-asuntomessuilla vieraili yhteensä 40 609 kävijää (Levikintarkastus Oy:n tarkastama luku). Suomen Asuntomessujen teettämän kävijätutkimuksen mukaan enemmistö kävijöistä tuli Kokkolan, Oulun ja Kalajoen suunnalta. Tutkimuksen teki Sanoma Media Finland Oy / Rakentaja.fi. Tutkimukseen vastasi 40,2 prosenttia messuilla käyneistä perheistä.

– Loma-asuntomessuilla Kalajoella vieraili yhteensä yli 40 000 kävijää, mikä ylitti järjestäjien ennakko-odotukset. Juhannuksen jälkeen alkaneesta kylmästä säästä huolimatta kävijät viihtyvät hyvin tapahtumassa, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen toteaa.

Kävijätutkimuksen mukaan 94,8 prosenttia kävijöistä antoi messuille arvosanaksi hyvä tai erinomainen.

– Yleisarvosana on korkeampi kuin edellisten vuosien Loma-asuntomessuilla. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että yleisö piti järjestelyjä toimivina ja palvelua ystävällisenä. Alueena Kalajoen messualue erottui aikaisemmista messualueista, mikä näkyi esimerkiksi kävijätutkimuksen vapaassa palautteessa, myyntipäällikkö Jussi Ruotsalainen Sanoma Media Finland Oy:ltä kertoo.

Kävijätutkimuksen mukaan Kalajoen Hiekkasärkät koettiin nykyaikaisena tai erittäin nykyaikaisena asuinalueena 89 prosentin mielestä ja 83,5 prosenttia vierailijoista piti asumista messualueen tyyppisellä asuinalueella ainakin jonkin verran haluttavana.

Kalajoella kulutettiin yli 3 miljoonaa euroa

Messujen kävijätutkimuksessa messuvieraita pyydettiin myös arvioimaan omaa rahan kulutustaan sekä messupaikkakunnalla että messualueella. Yhteensä messuvieraat käyttivät rahaa 3,3 miljoonaa euroa, josta Kalajoella käytettiin noin 2,2 miljoonaa euroa ja messualueella 1,1 miljoonaa euroa. Rahaa käytettiin etenkin ravintola- ja majoituspalveluihin sekä ruoka- ja polttoaineostoksiin.

Kävijätutkimuksen yhteydessä Loma-asuntomessujen palauteseminaarissa julkaistiin myös Kalajoen kaupungin oma loppuraportti projektista. Loppuraportissa kerrataan Loma-asuntomessuprojektin kulkua sen alkamisesta vuodesta 2012 messujen päättymiseen asti. Lisäksi loppuraportista selviää kaupungin tavoitteet projektille ja niiden täyttyminen.

– Kalajoen kaupunki tavoitteli ainutlaatuiselle alueelle sen arvoisia messuja sekä valtakunnallista näkyvyyttä. Näissä molemmissa onnistuttiin erinomaisesti. Nyt on tietenkin tärkeää katsoa tulevaan niin, että onnistuneen messukesän jälkeen matkailupitäjä ei jää laakereilleen lepäämään vaan kehittää entistä aktiivisemmin uusia matkailuvaltteja, Loma-asuntomessujen projektijohtaja Laura Ruohola toteaa.

Lisätiedot:

www.loma-asuntomessut.fi

Nuuna oli yleisön suosikki kesän Loma-asuntomessuilla

10-nuuna_1

Kesällä järjestetyillä Loma-asuntomessuilla vieraili 23.6.–6.7.2014 välillä 40 609 maksanutta kävijää. Messukävijät äänestivät perinteisesti parasta loma-asuntoa kävijätutkimuksen yhteydessä. Yleisöäänestyksen otti osaa 7 053 kotitaloutta. Sanoma Media Finland Oy:n tekemä kävijätutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan palauteseminaarissa Kalajoella maanantaina 29.9.2014.

Tänään Helsingissä pidetyssä Paras loma-asunto 2014 -tilaisuudessa julkistettiin messujen yleisöäänestyksen tulokset. Yleisön suosikiksi nousi kohde numero 10, Nuuna. Toisen sijan sai Särkäntorppa, kohde numero 27 ja kolmanneksi sijoittui Heikius Hus-Talo, kohde 14.

Yleisö äänesti parhaan loma-asunnon lisäksi messujen parhaan sisustuksen ja parhaan terassin. Terassiäänestys pidettiin perinteisen pihaäänestyksen sijaan, olihan messukohteissa terassipinta-alaa yli 2000 neliön verran ja dyyniluontoa kunnioitettiin jättämällä pihat luonnontilaan. Molempien äänestysten voitto meni niin ikään Nuunalle. Parhaan sisustuksen tittelin Nuuna vei 14 prosentilla äänistä ja parhaan terassin tittelin 12,48 prosentilla äänistä.

Hirsitalon tilaratkaisut olivat yleisön mieleen

Yleisöäänestyksen voittaneessa Nuunassa yleisö arvosti tilaratkaisuja, ulkonäköä ja valoisuutta. Kohde keräsi 16,93 prosenttia kaikista äänistä.

Yleisöä miellyttäneet tilaratkaisut olivat Nuunassa toteutettu niin, että kolmen pienen makuuhuoneen sijaan loma-asunnossa päädyttiin kahteen suurempaan makuuhuoneeseen. Valoisuutta lisäsi olohuoneen isot lattiasta kattoon asti olevat ikkunat. Lisäksi terassille oli lisätty lasihuone suojaamaan syksyn sateelta ja tuulelta.

Nuunan rakennuttaja ja näytteilleasettaja toimi Kuusamon Hirsitalot Oy. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Kuusamo Hirsitalojen Taisto Hertteli ja sisustussuunnittelu oli Sirkka-Liisa Murtovaaran käsialaa.

Särkäntorppa kiri toiseksi, Heikiushus ylsi kolmanneksi

Yleisöäänestyksessä toiseksi eniten ääniä keräsi kohde numero 27, Särkäntorppa. Särkäntorppa erottui sisustus- ja rakenneratkaisuillaan sekä laatutasollaan. Ääniä kohde keräsi yhteensä 10,44 prosenttia. Näytteilleasettajana toimi Maanhongan Hirsitalot ja rakennuttajana Repomaa Oy.

Kolmanneksi paras loma-asunto -äänestyksessä tulleessa kohteessa yleisö arvosti ulkonäköä, varustetasoa ja saunatiloja. Kohde numero 14, Heikius Hus-Talo sai äänistä 7,12 prosenttia. Kohteen näytteilleasettajana ja rakennuttajana toimi Heikius Hus-Talo.

Nuunan ja muut kohteet löydät Ideagalleriasta – tutustu tarkemmin! 

Pientalotyömaat vaarallisimpia rakennustyömaita

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että pientalotyömaat ovat edelleen vaarallisimpia rakennustyömaita johtuen työturvallisuusmääräyksien laiminlyönneistä. Vuoden 2013 aikana omakotitalotyömailla sattuneissa tapaturmissa kuoli kolme työntekijää. Tämän vuoksi rakennusalan työsuojelun valvontaa kohdistetaan yhä enemmän pientalotyömaihin.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan tarkastajat suorittavat viikon 39 aikana tehovalvontaa omakotitalotyömaille. Tavoitteena on työturvallisuuden tason nostaminen ja työtapaturmien määrän vähentäminen. Tarkastuksilla kiinnitetään erityisesti huomiota putoamissuojauksen järjestämiseen, työtelineisiin ja tikkaiden sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöön.

Tarkastuksien yhteydessä selvitetään myös ovatko rakennushankkeen osapuolet rakennuttaja ja urakoisijat sopineet selkeästi työmaan päätoteuttajan ja työsuojelusta vastaavan henkilön nimeämisestä.

Lisätietoa työturvallisesta rakentamisesta löytyy:
www.tyosuojelu.fi/fi/rakennustyonturvallisuus

 

Uusia nimityksiä Suomen Asuntomessuilla

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen organisaatiossa on tehty seuraavat vastuualueiden muutokset ja nimitykset. Heikki Vuorenpää nimitetään kehitysjohtajaksi. Kehitysjohtajana Heikki Vuorenpää ottaa vastuulleen nykyisten tehtäviensä lisäksi messualueiden kaupallisten alueiden suunnittelun ja toteutuksen sekä messupalveluiden kilpailutukset ja kehitystehtävät. Hän toimii myös toimitusjohtajan varamiehenä.

Kari Salmi nimitetään markkinointijohtajaksi. Kari Salmi ottaa vastuulleen markkinoinnin lisäksi kaupalliset sopimukset ja siihen liittyvät yhteistyökumppanuudet. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen ottaa vastuulleen Kari Salmelta vapautuvat viestintäjohtajan tehtävät.

Vinkit mökin turvaamiseen talven ajaksi

print_iCEBNEIknu

Vinkit mökin turvaamiseen talven ajaksi

Kesän mökkeilykausi alkaa syksyn myötä päättyä. Kun mökille jää muutakin kuin muisto menneestä kesästä, on hyvä miettiä miten suojata se talven yli kutsumattomilta vierailta ja muilta ikäviltä yllätyksiltä.

-Suomalaiset ovat kesämökkikansaa. Mökeistä on tullut yhä kodinomaisempia myös varustelultaan, joten on yhä tärkeämpää huolehtia myös mökin suojaamisesta samalla tavalla kuin kodeissa, toteaa Helena Tielinen älykotiratkaisuja toimittavan Verisuren viestintävastaava. 

Suomessa tehtiin yksinomaan vuonna 2013 lähes 1800 huvilamurtoa, joista valtaosa talviaikaan. Mökille ei pitäisikään jättää talveksi arvokasta, helposti rahaksi muutettavaa tavaraa kuten viihde-elektroniikkaa, moottorisahoja tai perämoottoreita. Paitsi varkaudet ja ilkivalta, myös kosteusvahingot ja tulipalot vaativat joka talvi veronsa huvilakannassa. 

Tässä vinkit, kuinka laitat mökin talviteloille ja varmistat ettei keväällä mökillä odota ikäviä yllätyksiä.

Verisuren vinkit mökin talviturvaksi

1. Suojaa hormi. Varmista, että piipun ilmanvaihtohormi on auki ja piipun päällä on “hattu”. Näin hormiin ei pääse lunta, roskia eikä eläimiä. Hormi ei rapaudu eikä halkea ja keväällä vetokin on parempi kuin suojaamattomassa piipussa. Vaurioitunut hormi on paloturvallisuusriski, joten muista tarkistaa palovaroittimien toiminta keväällä. Tyhjät paristot ovat melko tavallinen syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipalon sattuessa. Verisure -järjestelmien palovaroittimet kestävät vähintään 5 vuotta ja ne lähettävät ilmoituksen niin hälytyskeskukseen kuin asiakkaalle, kun paristot on aika vaihtaa.

2. Tyhjennä vedet putkista ja laitteista aina, vaikka jättäisitkin peruslämmön päälle. Jos mökki on talvikäytössä sulje käyttövesijärjestelmän pääsulku ja katkaise vesipumpun virta. Tuo pumput lämpimään tilaan. Myös vesikourut ja rännit kannattaa puhdistaa.

3. Säädä oikea peruslämpö. Sopiva peruslämpötila liikkuu 5 ja 15 asteen välillä, usein valitaan 10 astetta. Verisure -järjestelmä vaatii toimiakseen peruslämpötilaksi vähintään +5 astetta. Turvajärjestelmän avulla saat tiedon, jos mökillä on sähkökatkos ja Verisure –mobiilisovelluksen avulla tarkistat helposti mökin lämpötilan milloin tahansa älypuhelimellasi. Näin ehdit tarvittaessa paikalle lämmittämään mökkiä ja estämään esimerkiksi vesien jäätymisen putkistoissa.

4. Valvo mökin kosteusarvoja. Mökin suhteellinen kosteus ei saisi nousta yli 80 %. Lämmityskauden kylminä jaksoina jo muutaman asteen nosto ulkolämpötilaan nähden laskee suhteellista kosteutta esimerkiksi hirsirakenteisessa kesämökissä turvallisena pidettyyn 60–70 % tasoon. Verisure kosteusilmaisimien avulla valvot mökin suhteellisia kosteusarvoja. Voit asettaa kosteusarvolle ja lämpötilalle raja-arvot, jolloin saat ilmoituksen älypuhelimeesi, jos lämpötila tai suhteellinen kosteus ylittää tai alittaa asettamasi raja-arvot.

5. Suojaa arvotavara. Jos mökkiä ei käytetä talvelle, vie kaikki arvokas ja arvokkaan näköinen tavara mökiltä pois talven ajaksi. Jätä verhot auki, jotta varkaat näkevät heti, ettei mökissä ole mitään varastettavaa. Sijoita mahdollisimman paljon tavaraa kaappeihin ja muualle näkymättömiin. Jos mökillä on peruslämpö ympäri vuoden hanki hälytyskeskuksen valvontaan liitetty murtohälytysjärjestelmä. Oviin ja ikkunoihin liimattavat hälytystarrat estävät murtoja jo ennalta. Verisure –järjestelmän kamerailmaisin ottaa hälytyksen sattuessa kuvasarjan. Kuvien avulla hälytyskeskus näkee hälytyksen aiheuttajan ja voi tarvittaessa välittää oikeaa apua paikalle.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa 2,1 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2014 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 5,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja muualla maassa 1,7 prosenttia. Vuoden 2014 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat koko maassa pysyivät lähes ennallaan. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100:

kihi_2014_02_2014-09-05_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 498 euroa vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 727 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 409 euroa.

Vuoden 2014 toisella neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Edelliseen neljännekseen verrattuna tonttien hinnat nousivat 5,7 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 23,2 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 246 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2014 toisella neljänneksellä koko maassa 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat 0,3 prosenttia. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2014_02_2014-09-05_tie_001_fi_002

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus