Energiatehokkuus monien asioiden summa

c4254127-2b21-4aeb-b95c-09cc8d748aff-main_image

Pohjoisissa oloissa energiatehokkuus on hyvin tärkeää. Älvsbytaloissa käytetään Niben poistoilmalämpöpumppua. Pumppu huolehtii lämmityksestä, lämpimästä vedestä ja ilmanvaihdosta.

Älvsbytaloissa käytetään Niben poistoilmalämpöpumppua, joka on maalämpöön verrattuna edullinen asentaa. Pumppu huolehtii lämmityksestä, lämpimästä vedestä ja ilmanvaihdosta. Poistoilmalämpöpumppu on tehokas keino jakaa lämpöä. Pumpussa on kierroslukuohjattu kompressori, joka on taloudellinen käyttää. Lämmönjakelu on toteutettu vesikiertoisilla pattereilla.

Älvsbytalojen ikkunat kuuluvat A-energialuokkaan, ja niiden U-arvo on erittäin pieni, vain 0,78. Kaikki ikkunat ovat kolmilasisia. Ikkunoiden matalaenergialasit on eristetty argonkaasulla, joten lämmityskustannukset säilyvät pieninä. Vaikka lämpöä piisaa tulipalopakkasilla pumpustakin, ei mikään lämmitysmuoto tuo samanlaista tunnelmaa kuin takka. Asiakas voi itse toteuttaa takan haluamallaan tavalla.

Energiatehokkuutta voi lisätä muutenkin. Asiakas voi myös halutessaan asentaa Älvsbytaloon aurinkopaneelit katolle. Niben poistoilmanlämpöpumppu saa kätevästi hyödynnettyä aurinkopaneelin tuottaman energian.

”Ei se noin vähän voi kuluttaa”

Älvsbytalon Lapin alueen myyjältä Ahti Nallilta kysytään toistuvasti energiatehokkuudesta ja lämmityskustannuksista.
– Tietysti pohjoisissa oloissa energiatehokkuus on hyvin tärkeää, koska alueella saattaa olla todella kovia pakkasia. Ihmiset haluavat vähän nauttia elämästä, matkustella ja shoppailla, eivätkä ainoastaan maksaa sähkölaskuja, Nalli toteaa.

Nalli muistelee erästä asiakasta, jonka talon kulutuksen energiayhtiö oli arvioinut liki kaksi kertaa korkeammaksi.
– Asiakkaan vuoden 2012 sähkönkulutukseksi oli arvioitu yhtiössä 18 000 kWh. Lopulta toteutunut kulutus oli 10 556 kWh, eli ällistyttävän vähän arvioon verrattuna. Siinä sitten yhtiö joutui tulemaan laskussa vastaan liki 800 euroa, Nalli muistelee.

Älvsbytalo tositoimissa Enontekiössä

Pekka Keskitalo on Enontekiön Vuontisjärvellä sijaitsevan Älvsbytalon asukas. Pohjoiset olot vaativat talolta paljon.
– Kahden aikuisen ja yhden pienokaisen taloudessa kulutuksemme oli viime marras- ja helmikuun välillä keskimäärin 840 kWh kuukaudessa. Yllättävän vähän siis näissä olosuhteissa, hämmästelee Keskitalo, joka seuraa tarkkaan talonsa energiankulutusta.
– Lukema sisältää lämmityksen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden. Vaikka meillä on vain kevyesti eristetty vesijohto, meidän ei ole tarvinnut käyttää lämmitystä vesijohtoon tai viemäriin, Keskitalo kertoo.
– Talomme energiankulutus on pienempää kuin joissakin pienemmissä maalämmöllä toteutetuissa kohteissa. Tämä oli melkoinen yllätys minulle, Keskitalo kehaisee.

OMAKOTILIITTO KANNATTAA VARAINSIIRTOVEROKANNAN YHTENÄISTÄMISTÄ JA VASTUSTAA JYRKÄSTI ASUNTOLAINOJEN KORKOJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDESTA LUOPUMISTA

VARAINSIIRTOVEROKANNAT TULEE YHTENÄISTÄÄ OMAKOTITALOISSA JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖISSÄ

Omakotiliitto on pitkään ajanut sitä, että asumismuotoja tulee kohdella keskenään tasapuolisesti ja että varainsiirtoverokannat tulee eri asumismuodoille yhtenäistää. Verokanta on tällä hetkellä omakotitaloille 4 prosenttia ja asunto-osakeyhtiöille 2 prosenttia. Omakotiliitto tukee vahvasti Ympäristöministeriön asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuuden hankeryhmän esitystä siitä, että varainsiirtovero pitää yhtenäistää 2 prosentin tasolle niin omakotitaloissa kuin asunto-osakehuoneistoissakin. Muutos pitää toteuttaa nopeasti, jotta se edistäisi asuntokauppaa sekä kansalaisten työnperässä muuttamista. 

ASUNTOLAINOJEN KORKOVÄHENNYSOIKEUDESTA EI SAA LUOPUA

Asuntolainan korkovähennysoikeus on tärkeä väline varsinkin nuorille lapsiperheille, jotka ovat ottaneet isojakin lainoja päästääkseen asumaan toiveidensa mukaiseen asumismuotoon, omakotitaloon. Omakotiliitto pitää tärkeänä, että korkovähennysoikeus säilytetään ja pidetään entisen suuruisena. Tämä edistää niin asuntokauppaa, korjausrakentamista kuin työperäistä muuttoakin.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo: ” Asumisen tulee olla tasapuolista ja oikeudenmukaista kaikille asumismuodoille. Tässä talouden tilanteessa moni kotitalous on vaikeuksissa eikä asumismenoja saa enää lisätä, päinvastoin. Omakotiliitto kannattaa vahvasti Ympäristöministeriön esitystä laskea omakotitalojen varainsiirtovero kahteen prosenttiin eli samaan kuin asunto-osakeyhtiöillä. Vastustamme voimakkaasti korkovähennysoikeuden leikkaamista ja tuemme vahvasti asuntoministeri Pia Viitasen näkemystä siitä, ettei asuntolainojen korkovähennysoikeudesta saa luopua. Korkovähennysoikeudesta luopuminen ajaa nuorten perheiden asumisen vieläkin ahtaammalle.

Lähes 2,7 miljoonaa suomalaista eli puolet maamme väestöstä asuu pientaloissa. Useiden tutkimusten mukaan 70 – 80 % suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Asumisen kustannukset ovat suurimmat omakotitaloissa asuvilla, neljännes-viidennes perheen käytettävissä olevista tulosta. Asumisen tukijärjestelmät eivät useinkaan koske omakotiasumista tai omistusasumista vaikka yleinen yhteiskunnallinen tavoite on kuitenkin pyrkimys kohtuuhintaiseen asumiseen, kaikille, asumismuodosta riippumatta. 

Pientaloissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten kasvu Suomessa on ollut 4,4 % vuodessa vuosina 2009–2013.  Kulujen ennustetaan kasvavan edelleen 3,6 prosenttia vuodessa vuosittain 2018 mennessä (Pellervon taloustutkimus PTT).  Kaikkia asumismuotoja ja asumistalouksia eri puolilla Suomea tulee kohdella tasa-arvoisesti. Omakotiliitto vaatii, että asumistalouden/perheen asumisen kokonaisverotusta tulee kohtuullistaa ja tasapuolistaa, se ei saa olla riippuvainen asumismuodosta. Tarkastelun pohjaksi tulee ottaa kaikkien verojen osuus perheen käytettävissä olevista tuloista.

http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/2014/Asumisentukijarjestelmatjaverotus.pdf

Nollaenergiatalot ovat vielä vieraita suomalaisille

Vuodesta 2020 eteenpäin EU:ssa rakennetaan ainoastaan nollaenergiataloja. Niiden idean tuntee vain puolet suomalaisista, tuore tutkimus osoittaa.

Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti uusiutuvan energian käyttöön, mutta ovat haluttomia maksamaan siitä. Lisäksi he tuntevat huonosti sen merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asukkaiden tietoutta ja mielikuvaa muun muassa uusista energiateknologioista ja nollaenergiataloista.

”Selvä enemmistö suhtautui uusiin energiateknologioihin joko erittäin myönteisesti, myönteisesti tai neutraalisti. Silti vain kolmannes piti niiden hyödyntämistä asuintalojen yhteydessä tärkeänä, ja valtaosa ei ollut valmis maksamaan niistä ylimääräistä. Nollaenergiatalon käsite oli tuntematon peräti 46 prosentille vastaajista”, vanhempi yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Kari Alanne tiivistää raportin tulokset.

Paneelit kaikkiin taloihin

EU:n energiatehokkuusdirektiivi määrää jäsenvaltiot varmistamaan, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja. Lähes nollaenergiatalon kriteerit ovat jäsenmaissa vasta työn alla, mutta Alanteen mukaan niiden suurin ero nykyisiin rakennuksiin on erittäin suuressa energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytön maksimoimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa energialähteiden integroimista kaikkiin rakennuksiin.

”Pientaloissa ne ovat käytännössä aurinkosähköpaneeleita; rakennusryhmissä, kuten omassa Townhouse-hankkeessamme voidaan hyödyntää myös isompia biomassalla käyviä tuotantolaitoksia”, Alanne selittää ja myöntää yllättyneensä siitä, miten vähän nollaenergiarakentamisesta ollaan valmiit maksamaan – ja miten huonosti sen idea tunnetaan.

”Nämä ovat ehkä asioita, jotka alkavat kiinnostaa vasta rakentamisvaiheessa”, hän pohtii.

Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen.

Uusiutuvan energian käytön tärkeimmäksi motiiviksi vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä enemmän vaakakupissa painoi luonnonvarojen säästäminen, ja uusiutuvan energian käytöstä syntyviin esteettisiin haittoihin suhtauduttiin myönteisemmin kuin meluhaittoihin. Kari Alanne ennustaa, että tulevaisuudessa uusiutuvat energialähteet sulautuvat yhä enemmän itse rakennuksiin.

”Periaatteessa kaikki rakennuksen pinnat voitaisiin tulevaisuudessa valjastaa aurinkosähkölle. Aurinkopaneeli voidaan vaikka maalata seinään ja laittaa ikkunapintaan, mikä vähentää lämpökuormaa, kun osa säteilystä muutetaan sähköksi.”

Kysely toteutettiin verkkopaneelina marras-joulukuussa 2014 Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen AEF Energy-efficient Townhouse- tutkimusprojektin yhteydessä, ja sen kokonaislaajuus oli 1358 haastattelua.

Pohjoismaiden ensimmäinen Älvsbytalon City-paketti nousi Pohjanmaalle

dcc1b726-4e88-4da9-8215-0c98d2265350-main_image

Älvsbytalon ensimmäinen ulkoasultaan uusi city-pakettitalo nousi Pedersöreen lähelle Pietarsaarta. Elementit valmistettiin Kauhajoen tehtaalla sisätiloissa suojassa säältä ja ne kuljettiin suojattuna tontille perjantaina 30. tammikuuta. Talo oli harjakorkeudessaan samana päivänä. Asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiinsa maaliskuun alussa.

”City-paketin avulla taloille on mahdollista valita uusi modernimpi ilme. Se tuotiin markkinoille suomalaisten asiakkaiden toiveesta asuntomessujen jälkeen syksyllä. City-pakettilisävalintoja on myyty jo useita kappaleita. Seuraava City-pakettitalomme nousee Jyväskylän Leppälahdelle 9. helmikuuta”, kertoo Älvsbytalon myyntijohtaja Petri Antikainen.

City-pakettiin kuuluvat 19-asteen murrettu harjakatto, pääsisäänkäynnin lippakatto sekä korotettu seinälinja, jotka ovat saatavilla Älvsbytalon kaikkiin 1-kerroksisiin talomalleihin lukuun ottamatta L-mallista Katajatarta.

”Murretun harjakaton saa tällä hetkellä vain Älvsbyhus-konsernin Suomessa valmistettaviin Älvsbytaloihin. Voihan olla, että konsernimme kiinnostuu tuomaan tämän talovalikoimaansa myös Ruotsissa ja Norjassa”, Antikainen jatkaa.

Haaveet toteutuivat 15 vuoden jälkeen

Pedersören kuntaan metsämaisemaan valmistuvaan taloon muuttaa lapsiperhe, jonka äiti selaili Älvsbytalon katalogia ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Perhe on haaveillut talosta, jossa on murrettu harjakatto. Ostopäätöksen vaikuttivat lisäksi edullinen hinta ja kattava toimitussisältö. Asuntoalueen samalle kadulle on jo rakennettu kaksi Älvsbytaloa.

”Olen myynyt Älvsbytaloja jo kolmekymmentä vuotta ja auttanut yli 900 suomalaista perhettä sopivan talon valinnassa. Murrettu harjakatto on suuntaus, jolla haetaan piristystä perinteisiin ja Suomen oloissa hyvin toimiviin harjakattoihin. Uusilla alueilla niitä näkyy jo paljon, ja kaavoituksessa on usein maininta murretusta harjakatosta tavallisen lisäksi”, taloedustaja Dennis Rönn kuvailee.