Tarkista katon kunto ennen kuin on liian myöhäistä – Näin huollat tiilikaton

gf7pbvuqqoaxwkxqkfc3

Tiilikaton elinikä on jopa 50 vuotta, jos siitä pidetään hyvää huolta. Liian usein katon huoltaminen ja silmämääräinen tarkkailu kuitenkin unohtuu. Betonisen tiilikaton kuntoa voi merkittävästi parantaa maalaamalla sen. Maalattu katto muuttaa koko talon ilmeen ja nostaa sen arvoa.

Suomalaiset huoltavat autojaan vuosittain, mutta kattojen annetaan repsottaa huoltamattomina vuodesta toiseen. Katon huono kunto muistuttaa itsestään yleensä vasta silloin, kun vesi vuotaa sisälle tai räystäsvesikouru on tippumaisillaan roskien painosta.

– Katon kanssa pätee vanha sanonta: “Poissa silmistä, poissa mielestä.” Kattoa tulisi tarkkailla koko ajan, etenkin keväisin, kun lumi on saattanut vaurioittaa kattoa, projektipäällikkö Matti Lindgren Kattotutka Oy:stä kuvailee.

Huoltoliikkeiden tilastoissa tiilikatot pitävät kärkisijaa eniten työllistävänä kattomateriaalina.

– Huokoisiin kattotiiliin imeytyy sateella vettä, joka syksyn aikana jäätyy ja rapauttaa tiiltä. Näin katto pääsee huoltamattomana nopeasti huonoon kuntoon, tekninen asiantuntija Petri Sirviö Teknokselta sanoo.

Vuosittainen huolto tärkeää

Tiilikattoa tulee huoltaa vuosittain poistamalla kattotiilien päälle kasvanut sammal ja katolle sekä räystäskouruihin kertyneet roskat. Sammaleenestokäsittelyn tiilikatto tarvitsee ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana.

Betonisen tiilikaton kuntoa voi lisäksi kohentaa maalaamalla kattotiilet, mikä suojaa kattoa sään vaihteluilta.

– Maali muodostaa betonitiilen pinnalle suojaavan kalvon, jota kosteus ei läpäise. Maalaamalla betonikaton ilme myös muuttuu radikaalisti etenkin, jos tiilikatto päätetään maalata muulla kuin tiilenpunaisella sävyllä. Uusi ilme nostaa usein koko kiinteistön arvoa, Sirviö toteaa.

Katon huoltotoimissa ja maalauksessa turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Homma kannattaa jättää suosiolla ammattilaisille, jos katto on jyrkkä.

– Erittäin jyrkkien kattojen kohdalla käytämme erilaisia henkilönostimia sekä telineitä ja turvakaiteita, Kattotutka Oy:n Matti Lindgren kertoo.

Lika pois maalin alta

Betonisen tiilikaton maalaamisessa tärkeintä on perusteellinen pohjatyö.

– Katolta poistetaan lika, kuten sammalet ja roskat, harjaamalla. Lisäksi poistetaan vanha maalipinta, minkä jälkeen katto pestään katonpesuaineella korkeapainepesuria käyttäen. Katon on tärkeää antaa kuivua hyvin.

Tiilikaton maalausta suunniteltaessa kannattaakin seurata tulevien vuorokausien sääennusteita. Ihanteellisin maalaussää on pilvipouta, jota seuraa muutaman päivän sateeton jakso.

Katon maalauksessa voidaan mennä muutamalla eri tavalla metsään.

– Ensinnäkin maalaaminen sopii vain betonitiilille, ei poltetuille. Suurin virhe itse maalaamisessa on, että katto jätetään likaiseksi eli esikäsittelyä ei tehdä hyvin. Likaiseen pintaan maali ei tartu. Ja kannattaa myös lähteä hommaan maltilla ja muistaa, että viikonlopussa ehtii pestä, esikäsitellä ja maalata ehkä toisen lappeen. Koko katon peseminen heti projektin aluksi saattaa siis olla turhaa, Teknoksen tekninen asiantuntija Petri Sirviö summaa.

Kainalo: Näin huollat ja maalaat tiilikaton

1. Hanki katon maalausta ja huoltotoimia varten turvavaljaat ja asianmukaiset välineet, kuten maalausharja ja siihen sopiva jatkovarsi. Jos katto on jyrkkä, työ kannattaa teettää ammattilaisella.

2. Puhdista katto suurimmista epäpuhtauksista, kuten sammalesta ja roskista, esimerkiksi harjan avulla.

3. Pese katto joko painepesurilla tai juuriharjalla ja tarkoitukseen sopivalla pesuaineella lape kerrallaan, harjalta alaspäin.

4. Anna katon kuivua muutama vuorokausi.

5. Tee kattotiilien pohjamaalaus ohennetulla tiilikattomaalilla, ja anna kuivua.

6. Pintamaalaa kattotiilet valitsemallasi värillä.

Joka toisen omakotitalon sadevedet on ohjattu väärin – suoraan talon perustuksiin

b49e72610e3c9912_800x800ar

Melko tavallinen kesäinen sadekuuro on 15 millilitran vesikertymä yhden tunnin aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä samaa, kun 15 litraa vettä kaadettaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alueelle. Kun talon sadevedet on ohjattu väärin, ohjautuu katolta jopa tuhansia litroja vettä suoraan talon jaloille eli sen perustuksiin. Ja perustuksiin ohjattu vesi tarkoittaa yleensä aina ongelmia.

Talon perustuksiin ohjattu sadevesi toimii kuin automaattinen talon kastelujärjestelmä. Vettä sataa tasaisesti koko kevään, kesän ja syksyn pitäen talon perustukset ja sen ympäröivän maan kosteana aiheuttaen suuren kosteusrasituksen melkein ympäri vuoden. Sadevesien ohjaaminen pois katolta ja talon viereltä tulee tehdä hallitusti, nykymääräysten mukaisesti kolmen metrin päähän talon vierustalta. Valitettavan usein, etenkin vanhoissa taloissa, tämä perusasia on unohdettu. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien kuntotarkastusten ja -tutkimusten perusteella noin 60 % omakotitaloissa on sadevesien ohjaamisessa puutteita, virheitä tai sitä ei ole hoidettu ollenkaan.

Pelkästään väärin ohjatut sadevedet eivät aiheuta ongelmia vaan myös tukkeutuneet, huoltamattomat tai väärin asennetut salaojitukset ja viemäröinnit ovat usein vaaratekijöinä. Niiden suurimpia ongelmia rakennukselle ovat erilaiset kosteusongelmat. Suuri kosteusrasite aiheuttaa mm. alapohjarakenteisiin, kellariin ja niihin liittyviin seiniin kosteusvaurioita ja näin asumisterveyttä vaarantavia ongelmia. Salaojajärjestelmien toimimattomuutta aiheuttavat rakennusaikaisten virheiden lisäksi mm. talojen läheisyydessä kasvavien puiden juurakot (esim. koivut), jotka tunkeutuvat salaojaputkeen rikkoen sen. Koska salaoja- ja viemärijärjestelmät sijaitsevat maan pinnan alapuolella on asukkaan vaikea havaita niissä ongelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

8e9a0de9c55560c6_800x800ar

Jos sadevedet on ohjattu oikeaoppisesti ja salaojat ovat huolletut ja kunnossa, ei omistajalla ole yleensä suurta huolta hulevesistä, mutta jos tilanne on toinen, saattaa kellarissa tai talon sokkelissa piillä ikävä yllätys. Kosteus voi esiintyä mm. jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä vuotona kellaritilassa. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

Raksystemsin tutkimuksen mukaan jopa 90 % omakotitaloissa salaojat ovat huoltamattomat vaikka Rakennustiedon KH-kortin mukaan salaojat tulisi tarkastaa kahden vuoden välein: tarkastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa. Jos kaivo on täpötäynnä tai kosteana aikana aivan tyhjä, on syytä huolestua ja tutkituttaa salaojien kunto huolella. Vaikka salaojat olisivatkin kunnossa tai vain hieman tukossa, tulee ne huoltaa säännöllisin väliajoin; viiden vuoden välein. Raksystemsin Kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara haluaa muistuttaa ennaltaehkäisevästä kiinteistön ylläpidosta: ’Salaojakaivoon kannattaa kurkistaa tarpeeksi usein ja tilata ammattilainen huuhtelemaan ja vaikka videokuvaamisella tarkastamaan niiden kunto. Samalla kun vielä pitää huolen, että sadevedet on ohjattu hallitusti vähintään kolmen metrin päähän talon vierustasta, ollaan jo melko hyvällä mallilla’.

Kontio Harunire Vantaan asuntomessuilla: Suomalainen kaupunkihirsitalo japanilaisin vivahtein

kontio-harunire-talo-vantaan-asuntomessuilla-2015

Kontio Harunire: Kohde no:14, osoite Rubiinikehä 27. Suunnittelu ja valmistus Kontiotuote Oy. Runkomateriaalina 205 mm lamellihirsi. Kerrosala 114 + 90 = 204 m² + lasitettu terassi 24 m², huoneistoala 87,5 + 82 = 169,5 m², 5 h + k + s.

Maailman suurin hirsirakennusten valmistaja Kontiotuote Oy jatkaa taajamiin suunniteltujen kaupunkihirsitalojensa sarjaa esittelemällä heinäkuussa avattavilla Vantaan asuntomessuilla selkälinjaisen Kontio Harunire -omakotitalon.

Modernissa hirsitalossa nähdään uutuutena Kontio Living -konseptin mukaiset keittiökaapistot ja kiintokalusteet, jotka yhtiö lanseeraa markkinoille tänä keväänä. Erityisesti Kontion hirsitalojen henkeen suunnitellut kalusteet valmistetaan kotimaassa Kontion kanssa samaan PRT-Forest -konserniin kuuluvalla tehtaalla.

Kontion kiintokalusteet ovat osa uutta kokonaiskonseptia, jonka tavoitteena on tarjota hirsitalojen ostajille korkealaatuisia ja samalla hintakilpailukykyisiä kaluste- ja sisustusratkaisuja.  Kontio Living -tuotevalikoima laajenee jatkossa myös muilla hirsitalojen tyylimaailmaan ja ilmeeseen sopivilla tuotteilla.

Hirsi on yhä suositumpi

Kontiotuotteen kotimaan markkinointipäällikkö Raimo Louhimaa iloitsee hirsitalojen suosion tasaisesta kasvusta. Viimeisimmän Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaiseman tutkimuksen mukaan hirren osuus omakotitalojen runkoratkaisuista oli viime vuonna 14 prosenttia, kun se vielä vuonna 2009 oli yhdeksän.

”Terveellinen sisäilma, huippuhyvä akustiikka, tyylikkyys ja aidon massiivipuutalon luoma tunnelma viehättävät yhä useampia omakotitalojen rakentajia. Hirren ekologisuus ja pitkäikäisyys ovat nekin tärkeitä valttikortteja, kun perheet puntaroivat uuden talonsa materiaalivaihtoehtoja”, Louhimaa toteaa.

Myös asuntomessuilla vieraileva suuri yleisö on ottanut nykyaikaiset hirsiomakotitalot hyvin vastaan ja valinnut ne jo useamman kerran kärkijoukkoon messujen yleisöäänestyksessä.

Esimerkiksi Kontion talomalli Laajaranta valittiin viime kesänä Jyväskylän asuntomessujen Paras talo 2014 -äänestyksessä kolmanneksi suosituimmaksi messutaloksi.

Kontio Harunire tarjoaa terveellistä asumista

Japanilaisvivahteita aitoon hirsirunkoiseen Kontio Harunire -taloon (kohde 14) tuovat japanilais-suomalaisen rakennuttajapariskunnan toiveet tilaratkaisuista ja materiaaleista. Hirsitalon mahdollistama hyvä sisäilma ja allergisoimattomat materiaalit olivat tärkeitä lähtökohtia suunnittelulle.

”Saimme tehtäväksi suunnitella tämänvuotisesta messutalostamme ennen muuta asukkaiden näköisen kodin, jossa löytyy riittävästi tilaa yhteiselle oleskelulle ja perheen harrastuksille. Myös monipuoliset säilytysratkaisut on mietitty tarkkaan”, talon suunnitteluun vaikuttanut Kontion myynninedistämispäällikkö Olavi Kujanen kertoo.

Näkymät avariin, valoisiin ja kutsuviin oleskelutiloihin aukeavat heti ulko-ovelta. Huonejako on rytmitetty käytännölliseksi: keittiö, ruokailu- ja oleskelutilat sekä saunaosasto sijoittuvat alakertaan. Arkiolohuone, kolme makuuhuonetta, kylpyhuone ja kodinhoitohuone sijaitsevat yläkerrassa omassa rauhassaan.

Kauniiden luonnonväristen hirsipintojen ympärille rakennetusta rauhallisesta sisustuksesta vastaa sisustussuunnittelija Piia Kalliomäki, joka on valinnut tiloihin pääasiassa kotimaisia design-kalusteita ja tuotteita (Artek, Adea, Woodnotes, Lundia, Lapuan kankurit ja Marimekko).Japanilaisuutta edustaa luonnonmateriaalien ohella muun muassa makuuhuoneessa nähtävä japaninsininen tehosteväri.

Kerrosalaltaan 204-neliöinen mutta olemukseltaan siro rakennus sijoittuu pienelle taajamatontille siten, että talon L-muoto tarjoaa suojaa etelään ja länteen avautuvalle oleskelupihalle, jonne on käynti 24-neliöisen lasiterassin ja puupation kautta.

Myös piha-alue on suunniteltu mukaillen japanilaisen puutarhan pelkistettyä tyyliä. Japanissa on tapana istuttaa talolle oma nimikkokasvi. Perheen valinta kohdistui Japanin jalavaan (Harunire), jonka mukaan myös talo sai nimensä.

Nykypäivän vaatimukset täyttävä kodikas hirsitalo on varustettu modernilla talotekniikalla, joka on sijoitettu sisääntulopäätyyn. Hyvä akustiikka puolestaan syntyy 205 mm paksun hirsirungon avulla.

Kaksitasoinen Kontio Harunire on saanut vaikutteita Kontion selkeälinjaisesta Uusi Aika -talomallistosta, jota täydennetään messutalon pohjalta suunnitelluilla kaupunkihirsitaloilla. ”Sarjan ensimmäinen uutuusmalli julkaistaan Vantaan asuntomessujen alkuun mennessä. Erityisesti kaupunkialueille tarkoitettu moderni mallisto saa jatkoa myöhemmin”, Olavi Kujanen kertoo.