Osa kesämökeistä on vailla riittävää vakuutusturvaa

gquzorcprzbyzj4rshdy

Alivakuuttaminen on edelleen ongelma kesämökkien vakuuttamisessa. Alivakuuttaminen korostuu etenkin huvilavakuutuksissa.

Alivakuuttamisella tarkoitetaan sitä, että rakennus on pinta-alaltaan ja omaisuusarvoltaan suurempi kuin vakuutussopimukseen on merkitty.

– Täyden korvauksen saamiseksi on tärkeää, että loma-asunnon pinta-alatiedot ja valitut irtaimiston ja rakennuksen enimmäiskorvausmäärät ovat riittävät, Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen muistuttaa.

Paraskaan vakuutus ei estä vahinkoa, mutta hyvä vakuutus helpottaa vahingon jälkeistä elämää. Mökkeilijä tarvitsee erillisen vakuutuksen loma-asunnolle. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuun vapaa-ajan asuntoon, jossa materiaalit, kodinkoneet ja huonekalut ovat uusia, sopii parhaiten riittävän laaja kotivakuutus.

Vaatimattomalle mökille riittää yleensä kotivakuutusta suppeampi turvataso, joka korvaa esimerkiksi palo-, murto- ja myrskyvahingot.

Kesämökkiä uhkaavat riskit liittyvät ensi sijassa murtovarkaisiin ja tulipaloihin. Poliisille ilmoitetaan vuosittain tuhansia mökkimurtoja.

Palovaroitin myös mökille

Vaikka kesämökillä piilee lukuisia palovaaroja, merkittävä osa kesämökeistä on ilman toimintakuntoista palovaroitinta. Palovaroittimet ovat pakollisia varusteita myös loma-asunnoissa. Mökin omistaja samoin kuin vuokralainen on velvollinen hankkimaan vähintään yhden varoittimen jokaiseen asuinkerrokseen ja pitämään sen toimintakunnossa.

Palovaroittimen toimintakunto samoin kuin alkusammutuskeinot ja pelastautuminen palotilanteessa on hyvä käydä säännöllisin väliajoin läpi koko perheen voimin. Mökkiläinen voi joutua selviytymään pitkäänkin omin avuin ennen kuin palokunta ehtii paikalle.

Kesämökkimarkkinat muuttavat muotoaan

ojgjtfum1bdjeopopupx

Suomi on tuhansien mökkien maa ja kesäkuukausina mökkikauppa vilkastuu. Mökkiä ostaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti sijainti ja kaavoitus, kertoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Kun huomioi Suomen talouden haasteet ja taantuman ja katsoo tilastoja, niin huomaa, että kauppa ei käy hassummin, Rytkönen sanoo.

– Jopa yllättävän vähän kauppamäärät ovat laskeneet. Suomessa myytiin kuusi¬–seitsemän vuotta sitten vähän yli kolme tuhatta vapaa-ajan asuntoa. Viime vuonna meni 2800. Jos katsotaan huhti-toukokuuta, joka on tyypillistä mökkikaupan aikaa, niin muutama vuosi sitten myytiin noin 350 ja tämän vuoden toukokuussa kolme sataa. Kyllä niitä unelmia toteutetaan edelleen.

Vaikka mökkikauppojen määrä on laskenut vain vähän, suomalaisten mökkien keskihinnat ovat laskeneet. Kysyntä kohdistuu vapaa-ajan asuntoihin, joiden hintaluokka on 100 000–200 000 euroa.

– Keskihinta on toki laskenut, mutta ei voi sanoa, että kaikkien mökkien hinnat olisivat alentuneet. Kysyntä on jo vuosia keskittynyt vapaa-ajan asuntoihin, joita normaali työssäkäyvä perhe voi hankkia. Usein asuntolainat on jo hoidettu. High-end-unelmia toteutetaan merkittävästi vähemmän.

Kaupan laatu on muuttunut. Mökiltä haetaankin nykyään lähes samantasoisia mukavuuksia kuin omakotitalolta, Rytkönen muistuttaa.

Ostajan vai myyjän markkinat?
Rytkösen mukaan mökkikaupassa vallitsevat tällä hetkellä ostajan markkinat. Osaltaan se johtuu siitä, että monilla mökkeihin liittyy tunneside, joka saa yliarvioimaan kiinteistön arvon ja lykkäämään myyntipäätöstä.

– Mökkeihin liittyy usein myyjälle enemmän tunnetta kuin esimerkiksi omaan asuntoon. Kun mökkiin liittyy niin paljon tunnetta, jotka voivat johtua esimerkiksi sukupolvia kestävistä pitkästä historiasta ja kultaisista muistoista, usein kauppaan sisältyy asioita, jotka eivät ehkä näyttäydy ostajan silmissä. Hintaneuvottelut voivat olla tunteikkaita ja kaupankäynti vähän toisen tyyppistä. Siksi mökkimarkkina on jäykähkö. Mökkejä ei tule ryppäinä markkinoille ja myyntiä siirretään mahdollisimman pitkään. Silloin voi jäädä ylläpitokin vähän väliin. Sammaleet tuppaavat jäädä katolle ja rännit tukkoon.

Sijainti, sijainti, sijainti – myös mökkikaupassa
Rytkönen muistuttaa, että Suomessa on tietty määrä kaavoitettuja rantakilometrejä, jotka varsin hyvin ovat jo rakennettuja.

– Suomalaiset mieltävät usein vapaa-ajan asunnon veden läheisyyteen. Lisäksi mökille pitäisi olla helppo tulla muualtakin kuin omasta kotikunnasta. Mökkimatkat tuppaavat pidentymään, kun pakkaudumme kasvukeskuksiin. Sijainti on siis tärkeä tekijä. Kannattaa ehdottomasti myös tutustua kyseisen kunnan kaavoitukseen.

Kimppamökit voivat nostaa suosiotaan
Rytkönen uskoo, että Suomessa suhtautuminen omistamiseen on muuttunut ja sen itseisarvoon on vähentynyt.

– Ollaan halukkaampia vuokraamaan. Uskon, että tahdosta syntyneet yhteisomistukset, jossa vaikka muutama kaveriperhe hankkii mökin yhteisomistukseen ja sopii pelisäännöt sen käytöstä, lisääntyvät jatkossa. Siihen kun lisätään mökkitalkkari ja pistää saunan lämpiämään ennen kuin sinne tullaan, niin aletaan olla monelle lähellä ideaalia tilannetta. Tässä voi syntyä myös uutta bisnestä mökkikunnissa asuville mökkitalonmiehille.

Voiko mökki olla sijoituskohde?
– Mökkivuokrauksessa kulut juoksevat 12 kuukautta ja tulot vain 2,5 – 3 kuukautta, eli yhtälö näyttää vaikealta. Lisäksi pitää keksiä ratkaisu hallinnointiin – vuokralainenhan vaihtuu usein ja siellä pitää myös käydä usein. Jos vielä välimatka on pitkä, niin se ei ole helppoa. Mutta toisaalta, jos huomataan, että markkinaa syntyy lyhyeen mökkivuokraukseen ja nämä esteet voi ylittää, niin miksei?