Pientalojen tyypilliset kosteusvauriot ja 5 vinkkiä niiden ennaltaehkäisyyn

uponor_salaojaputkien-asennus

Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2014 korvauksia yli 37 000 äkillisestä vuotovahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 153 miljoonaa euroa. Pientaloissa kappalemääräisesti eniten vuotovahinkoja aiheuttavat kylmän käyttöveden putkisto, viemäriputkisto ja astianpesukone. Vuotovahinkojen yleisin syy on mekaaninen rikkoutuminen, korroosion aiheuttamat vuodot tulevat seuraavana.[1]

– Kosteusvaurioita voi syntyä myös puutteellisen ilmanvaihdon tai hulevesien aiheuttamana. Vastuullinen omistaja seuraa salaojien, sadevesikaivojen sekä putkiston kuntoa ja ilmanvaihdon riittävyyttä sekä toimii ennaltaehkäisevästi. Kokosimme yhteen viisi vinkkiä, jotka omakotitaloasujan on hyvä muistaa, tähdentää palvelukonseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.

5 vinkkiä omakotitalon kosteusvaurioiden ehkäisyyn

  1. Tarkista ja puhdista salaojien tarkistuskaivot ja rännikaivot vähintään 1 krt /v, huolla tarvittaessa.
  2. Puhdista lehdet ja roskat sadevesikouruista syksyllä ennen pakkasia ja uudestaan keväällä.
  3. Käytä vain luotettuja ammattilaisia lvi-alan asennus- ja korjaustöissä.
  4. Seuraa vesi- ja viemäriputkiston kuntoa ja veden kulutusta säännöllisesti vähintään 1 krt/kk. Yllättävä vuoto voi löytyä seurannalla ennen mittavaa vesivahinkoa.
  5. Tarkkaile koneiden ja laitteiden kuntoa. Esimerkiksi astianpesukoneiden poistoletkuista johtuvat vuodot ovat yleistyneet. Koneen alle asetettava muovikaukalo ei välttämättä riitä, jos vuoto tapahtuu kaukalon ohi. Kytkennät kannattaa tehdä kaapin sivuseinästä ja koko koneen alataso kosteuseristää esimerkiksi yhtenäisellä muovimatolla ja/tai kaukalolla, jossa kaadot ovat oikeaoppisesti. Tällöin pienimmätkin vuodot tulevat ajoissa esille.

Salaojien kunto ja hulevesien ohjaus pois perustuksista

Salaojien puuttuminen tai niiden puutteellinen toiminta sekä hulevesien ohjautuminen väärin aiheuttavat suuria riskejä talonomistajille. Salaojien tarkoituksena on johtaa maaperässä liikkuvat vedet rakennuksen ympäriltä pois kastelemasta perustuksia. Jos salaojat puuttuvat, ne kannattaa ehdottomasti asentaa. Samanaikaisesti on syytä asentaa kattovedet poisvievä sadevesiputkisto sekä lisätä perustusten vesi- ja lämmöneristystä. Kattovesiä ei saa johtaa salaojiin.

Käyttövesiputkien remontti helposti ja nopeasti

Omakotitalon yleisin vuotovahinko tapahtuu kylmissä käyttövesiputkissa. Uponor-komposiittijärjestelmä on kokonaisuus, joka sopii pinta-asennuksiin, joko perinteisenä valkoisena tai uutena kromipintaisena.

– Käyttövesiputkien remontteja tehdään nyt usein pinta-asennuksina, sillä silloin saneeraus ei häiritse asumista juuri ollenkaan. Remontti on nopeampi ja tehokkaampi toteuttaa ja se on myös edullisempi vaihtoehto kuin viedä putket rakenteiden sisään. Uponor-komposiittiputkella tehty käyttövesiremontti kestää yleensä 3-5 päivää ja talossa voi asua normaalisti koko remontin ajan, korostaa Uponorin tuotepäällikkö Pekka Jalonen.

Terve talo – ennaltaehkäisy tärkein toimenpide

Vuoto- ja vesivahinkoja voidaan ennaltaehkäistä rakennusten suunnitelmallisella kunnossapidolla ja laitteiden huolellisella käytöllä.

– Kosteusvauriot ja sitä kautta mahdolliset homevauriot ovat mutkikkaita selvittää ja korjata. Siksi pääpaino pitää olla ennaltaehkäisevässä korjaamisessa, Uponorin pientalojen kuivatuksen tuotepäällikkö Jyrki Löppönenpainottaa.

Aikojen kuluessa on tehty rakennusteknisesti hyvin erilaisia taloja ja eri aikoina on ollut erilaisia määräyksiä. Kun korjataan vanhaa on tärkeä kartoittaa eri aikakausien rakennustavat ja niihin liittyvät riskit. Kuluttajan näkökulmasta järkevintä on ottaa kokonaisjärjestelmätoimitus jokaiseen saneerattavaan kohteeseen. Tällöin kaikki osat ovat yhteensopivia, asennuksen tekevät ammattilaiset sekä laatu ja vastuullisuus korostuvat. Sama asia koskee talon ulko- ja sisäpuolisia vesi-, ilmanvaihto- ja viemäriverkostoja sekä salaoja- ja sadevesiviemäröintejä. Nykypäivänä asenteiden ja tiedottamisen lisäksi jokaisen tahon rakentajista rakennuksen käyttäjiin tulee tunnistaa oma vastuunsa terveellisen ja turvallisen rakennuksen luomiseksi. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyssä eri osapuolien välinen kommunikaatio ja oikea-aikainen tiedonkulku ovat olennaisia asioita.

[1] Finanssialan Keskusliitto, vuotovahinkoselvitys 2012-2013. Vuoden 2014 luvut varmistettu 5.10.2015.

Tulisijat ovat omakotitalojen pahin palopesäke

Omakotitaloissa lähes kolmannes paloista aiheutuu tulisijoista ja savuhormeista. Tärkeimpiä keinoja palojen torjumiseksi ovat palavan materiaalin pitäminen etäällä tulisijasta, vuosittainen nuohous ja alkusammutusvälineiden pitäminen lähettyvillä tulisijaa käytettäessä.

Omakoti- ja paritaloissa tulisijat ovat merkittävin paloturvallisuusriski. Palojen syttymissyitä ovat kipinät tai kekäleet tulisijoista, kuumat esineet ja tuhka, riittämätön suojaetäisyys, vauriot tulisijassa tai hormissa ja nokipalot. Nokipalot ovat näistä selvästi merkittävin ja yli puolet omakotitalojen tulisijapaloista onkin nokipaloja.

”Tyypillisiä palojen aiheuttajia ovat muun muassa itse valmistetut laitteet, itse tehdyt asennukset ja käyttäjien virheet”, toteaa Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Syttymissyyt

Nokipaloja torjutaan tehokkaimmin säännöllisellä nuohouksella ja oikealla puunpoltolla. Tulisijat ja hormit on nuohottava vuosittain, poikkeuksena vapaa-ajan asunnot, joissa riittää nuohous kolmen vuoden välein. Jos tulisija ja hormi ovat olleet käyttämättöminä pitkään, ne tulee nuohota ennen käyttöönottoa.

Koneista ja laitteista aiheutuu yli neljännes omakotitalopaloista. Pyykinpesukoneet, kiukaat, liedet ja uunit sekä valaisimet ovat tilaston kärjessä syttymissyissä. Astianpesukoneista ja sähköjohdoista aiheutui myös paljon paloja. Lisäksi televisioista, mikroaaltouuneista, kylmälaitteista ja kahvinkeittimistä kustakin aiheutui vuosina 2012–2014 kymmeniä asuinrakennuspaloja, vaikka nämä eivät tilaston kärkeen nousseetkaan.

”Tärkeintä turvallisessa laitteiden käytössä on se, että vikaantunut laite poistetaan käytöstä ja joko vaihdetaan tai korjautetaan ammattilaisella heti vian ilmettyä. Paloja torjutaan tehokkaasti myös sillä, ettei laitteita jätetä valvomatta käyntiin”, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Veera Heinonen.

Tulisijapaloissa sesonki ajoittuu loka-huhtikuulle. Huippu omakotitalojen tulisijapaloissa on joulu-tammikuussa. Erityisesti, kun tulisijaa käytetään ensisijaisena lämmitysmuotona talvikaudella, se aiheuttaa rakenteille voimakasta rasitusta ja tulisijat ja hormit sekä eristys ja läpiviennit tulee valita ja toteuttaa niin, että ne kestävät suomalaisia käyttöolosuhteita.

”Tulisijapaloja voidaan torjua myös sillä, että takan, kiukaan tai muun tulisijan edusta on palamatonta materiaalia eikä tulisijan edustalla säilytetä sytykepaperia tai muuta palavaa materiaalia”, kertoo Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman. ”Sammuttimen, vesiämpärin ja sammutuspeitteen säilyttäminen käden ulottuvilla antaa myös valmiudet torjua yllättävät palonalut ja esimerkiksi pihkaisesta puusta lentävät kipinät”, hän jatkaa.

Savukkeet ja ruoanlaitto ovat kerros- ja rivitaloille tyypillisiä syttymissyitä eikä niitä satu erityisemmin omakotitaloissa. Sen sijaan salamapaloja on omakotitalopaloista viisi prosenttia. Niitä voi torjua parhaiten asianmukaisella ukkosenjohdatuksella, alkusammutusvälineillä ja poistamalla palava materiaali todennäköisten salaman kohteiden kuten salkojen ja puiden läheisyydestä.