Mökkibarometri: mökkeilyn suosio vahvistuu ja halukkuus etätyöhön kasvaa

2016-03-17 15_01_14-Mokkibarometri 2016.pdf - Nitro Reader 3

Suomessa on yli 600 000 vapaa-ajan asuntoa ja niillä säännöllisesti 2,4 miljoonaa mökkeilijää. Suomalaiset käyttivät mökkeilyyn vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa. Nämä tiedot ilmenevät maa- ja metsätalousministeriön teettämästä Mökkibarometristä, joka luovutetaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 17.3.2016.

Mökkibarometrin mukaan mökkeilyn suosio vahvistuu. Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Noin 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä. Halukkuus etätyöhön on kasvussa ja joka kolmas haluaisi tehdä töitä mökiltä.

Mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset ovat suuret. Mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja mökkeily työllistää suoraan tai välillisesti noin 60 000 ihmistä. Eniten mökkeilijät käyttävät rahaa korjaustöihin (n. 1,7 mrd e), päivittäistavaroihin (n. 1,4 mrd e), matkoihin (n. 1,2 mrd e) ja kiinteistökauppoihin (n. 0,7 mrd e).

– Mökkeily pyörittää suurta rahamäärää kotimaassa, turvaa palveluja ja työllistää. Mökkiläiset ovat tärkeässä roolissa maaseudun kehittäjinä. Ympäristöarvot huomioiva mökkeily pehmentää saariston ja maaseudun elinkeinoelämän muutoksia myönteisellä tavalla, ministeri Tiilikainen sanoo.

Suomalaisten mökkien varustetaso on noussut. Kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Yli 90 prosentilla on sähkövirtaa käytettävissään, josta aurinkosähkön osuus on 14 prosenttia ja lämpöpumppujen osuus 17 prosenttia. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen määrät ovat kasvaneet kuudessa vuodessa huomattavasti. Sisä-wc:n ja kompostikäymälöiden määrä on kasvanut, kun taas kuivakäymälöitä on aiempaa vähemmän. Internet-yhteys löytyy nykyään jo lähes joka kolmannesta mökistä, kun vuoden 2009 Mökkibarometrin mukaan internet-yhteyksiä oli alle kymmenellä prosentilla mökeistä.

Kaksoiskuntalaisuus ja palvelut kiinnostavat mökkiläisiä

Yli 60 % kantaa ottaneista ulkokuntalaisista mökin omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi ulkokuntalaisille samat palvelujen saanti-, ääni- ja vaalikelpoisuusoikeudet kuin mökkikunnan vakinaisilla asukkailla on. Tällöin myös osa mökkiläisen maksamista kunnallisveroista menisi mökkikunnalle.

Kahdeksan prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä eli 31 000 mökkiläistaloutta piti muuttoa mökkikuntaan vähintään mahdollisena kolmen vuoden sisällä. Mökin omistajista 65 prosenttia kannattaa ja 13 prosenttia vastustaa mökkien ja lisärakennusten rakentamisen norminpurkua.

– Hallitus tukee mökkeilyä helpottamalla mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajan asunnolle ja poistamalla turhaa rakentamisbyrokratiaa, sanoo ministeri Tiilikainen.

Mökkibarometri perustuu 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn sekä tilasto- ja tutkimustietoihin. Mökkibarometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, etätyön ja työssäkäynnin sekä rahankäytön ja työllisyysvaikutusten kehitystä. Lisäksi sillä kartoitettiin palvelujen käytön, mökin varustetason, mökkiläisdemokratiaan suhtautumisen sekä ympäristöön liittyvää kehitystä.

Mökkibarometrin laati Finnish Consulting Group FCG maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta ja rahoittamana. Edelliset mökkibarometrit julkistettiin 2003 ja 2009.

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 1,1 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja muualla maassa 0,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat pysyivät lähes ennallaan koko maassa. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

kihi_2015_04_2016-03-11_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 544 euroa vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 090 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 449 euroa.

Vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat nousivat 13,2 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 24,6 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 368 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä koko maassa 0,9 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat 0,4 prosenttia. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2015_04_2016-03-11_tie_001_fi_002

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Älvsbytalo panostaa aluerakentamiseen: Ensimmäinen 23:n omakotitalon hanke käynnistyy Espoon Hallavantorpassa

4f94ee34-4f9e-404c-8556-6854ec738fa0-main_image

Ävsbytalon ensimmäiselle Talo & Tontti –alueelle Länsi-Espooseen Hallavantorppaan rakennetaan aluksi seitsemän 1,5 -kerroksista Älvsbytaloa.

Älvsbytalo helpottaa omakotitalon rakentamista suunnittelevien perheiden urakkaa tarjoamalla tontin sekä sille suunnitellun Älvsbytalon samassa paketissa. Talotehdas odottaa projektimyynniltä vahvaa kasvua.

Älvsbytalon uuden Talo & Tontti -palvelukonseptin tarkoituksena on tehdä omakotitalon rakentamisesta mahdollisimman vaivaton ja miellyttävä hanke niin ensikertalaisille lapsiperheille kuin vaikka eläkepäivien kotia suunnitteleville senioripareille – asuinpaikasta riippumatta.

–Omakotitalon rakentamiseen liittyy hankalia ja aikaa vieviä seikkoja, joihin koko hanke saattaa tyssätä ennen kuin edes alkuun päästään. Jo sopivan tontin löytäminen on nykyisin vaikeaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, Älvsbytalo Oy:n myyntijohtaja Petri Torvinen huomauttaa.

Espoosta aloitetaan

Älvsbytalon muuttovalmisrakentamiskonsepti on ollut varsinkin ensikertalaiselle omakotirakentajalle kätevä. Tontin hankinta ja perustusten tekeminen ovat kuitenkin jääneet vielä asiakkaan tehtäviksi. – Halusimme kehittää palvelua edelleen niin, että uuden omakotitalon rakentaminen helppoudessaan olisi lähempänä asunnon ostamista, Torvinen jatkaa.

Talo & Tontti –konseptissa tontit on hankittu ja kaavoitettu valmiiksi. Asiakas ostaa talon Älvsbytalolta ja tontin sen yhteistyökumppanilta ja Älvsbytalo urakoi talon muuttovalmiiksi. Haluttaessa myyjän kautta saa myös ammattilaisen hoitamaan kaikki viimeistelyt, jolloin asiakkaalle jää vain pihatyöt.

4b7a7b7d-8dca-4d57-a484-1d2ddd679724

Hallavantorpassa on jo valmiina esittelytalo Suometar.

Ensimmäinen Älvsbytalon 23:n talon Talo & Tontti –alue nousee Länsi-Espooseen Hallavantorppaan, Gumbölen kartanon lähettyville, kehä kolmosen ja Turuntien tuntumaan. Vuoden 2016 aikana Hallavantorppaan rakennetaan seitsemän 1,5 –kerroksista Älvsbytaloa; viisi 132,5 m2:n Suometar-taloa ja kaksi 164,5 m2:n Lohiatar-taloa. Kokonaan valmis alue on vuoden 2017 loppuun mennessä.

Esittelytalo Hallavantorpassa on jo valmiina ja tonttimyynti käynnissä.

Projektimyynti laajenee

Espoon Hallavantorpan hanke on Älvsbytalolle Suomessa vain alkua. Torvinen uskoo, että jatkossa jopa kolmasosa Älvsbytalon talomyynnistä tulee olemaan projektimyyntiä, omakoti-, pari- ja rivitaloja.

Torvinen uskoo, että tämän tyyppinen aluerakentaminen tulee kasvattamaan suosiotaan monestakin syystä. – Useimmat omakotirakentajat haluavat kotinsa mahdollisimman vaivattomasti. Vaikka Älvsbytalo-mallistosta tontille on valittu sopiva talomalli, siihen toki voi tehdä vielä jonkin verran muutoksia, joten koti on yksilöllinen.

Harva pystyisi enää rakentamaan taloaan itse, vaikka haluaisikin. – Osa perheistä haluaa osallistua kotinsa viimeistelyyn, mutta osa haluaa muuttaa täysin valmiiseen asuntoon, Torvinen summaa.

Talotehtaan hankkimalle ja kaavoittamalle alueelle muuttamisessa on myös se hyvä puoli, että sinne uudet talot rakennetaan nopeasti, joten alue rakentuu varmasti valmiiksi ja säilyy yhtenäisenä ilmeeltään. Samaan aikaan muuttaville perheille se tarjoaa mukavaa yhteisöllisyyttä.

Hyötyjä kaikille osapuolille

Torvinen korostaa, että suurin suurin syy aluehankkeiden suosion kasvuun on ennen muuta omakotirakentamiseen tarkoitettujen tonttien pula. Kaupungeissa niitä ei enää kohtuullisten liikenneyhteyksien päästä tahdo löytää edes isollakaan rahalla.

Maaseutukunnat toivoisivat, että rakentajat keskittyisivät kaavoitetuille alueille, palveluiden piiriin. Talotehtaan aluehanke tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. Taajamahankkeisiin pankkien on myös turvallisempi myöntää lainaa.

Niin yksittäisen rakentajan, urakoitsijan kuin viranomaistenkin kannalta talotehtaan alueellinen hanke nopeuttaa ja sujuvoittaa projektia. –Esimerkiksi kaavoitus- ja rakennuslupa-vaiheessa viranomaisten on toki helpompi toimia yhden toimijan kuin vaikkapa kolmenkymmenen yksittäisen rakentajan kanssa. Aikaa säästyy merkittävästi, Torvinen huomauttaa.

Älvsbytalolla on useampiakin hankkeita vireillä. Pyhäjoelle on jo tehty esisopimus 21:stä talosta ja hanke käynnistyy vielä kevään aikana.

Tontteja etsitään

Älvsbytalo avaa verkkosivuilleen tontinomistajille tarkoitetun palvelun tonttimyynnin vauhdittamiseksi. – Eikä ole väliä, onko tontti kaavoitettu vai kaavoittamaton, asunto-oskeyhtiömuotoinen, lohkomaton, rivitalo-, omakotitalotontti tai vapaa-ajan asuntotontti, Torvinen sanoo.