Oletpa mökin myyjä tai ostaja – tarkista sähköt

Kesamokki_1069205919

Sähköistyksen parantaminen vaikuttaa merkittävästi vapaa-ajan asunnon arvoon. Oletpa etsimässä hulppeaa huvilaa, suojaista saunamökkiä tai mittavaa maataloa, voi tarjolla olevien vaihtoehtojen sähköistyksessä olla ratkaisevan suuria eroja.

Kaikissa sähkötöissä tärkeintä on asennusten sähkö- ja paloturvallisuus. Siksi tulee katsoa tarkasti, kuinka omatoimisia sähköviritelmien kehittelyssä on oltu. Sähköasennuksia saa lain mukaan tehdä vain oikeudet omaava sähköurakoitsija, joka antaa työlleen takuun. Häneltä saa myös kuitin, joka voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva_1_1747284455

Sähköistysratkaisujen tason kohentaminen lisäävät toimivuutta ja asumisviihtyvyyttä, joita myös mahdolliset uudet asukkaat arvostavat. Sinkkiämpäri, kynttilälyhty ja maakellari ovat toki romanttisia, mutta vesihana, sähkövalaistus ja jääkaappi ovat pitemmän päälle mukavampia.

Ajanmukainen tasokas sähköistys helpottaa rakennusten ja huoneistojen ylläpitoa ja nostaa tätä kautta niiden arvoa. Myös tietoliikenneyhteydet ja antenniverkko kertovat tasosta ja vahvistavat aina ostajien kiinnostusta.

Kesämökin ostoa pohtivan kannattaakin selvittää etukäteen, missä kunnossa myynnissä olevan kohteen sähköistykset ovat. Todellinen hinta voi nousta kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen, kun huomaa joutuvansa maksamaan puutteellisten sähköistysten asennus- ja korjaustyöt omasta pussista.

Kuvat Sähköinfo.

Näin suomalaiset mökkeilevät – tunnistatko oman mökkeilijätyyppisi?

cottage-door-and-window

Niin monta kuin on mökkeilijää, on myös tapaa mökkeillä. Suomalaisen Työn Liitto selvitti Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mökkitutkimuksessa, millaisia ovat suomalaiset mökkeilijätyypit. Oletko itse huoltaja, rentoutuja vai kenties piipahtaja?

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan mökkitutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia mökkeilytyylejä koskien vapaa-ajan asukkaiden arvoja ja elämäntapoja, mökkeilymotiiveja, mökki- ja mökkipaikkakunta-suhdetta sekä palvelujen nykyistä ja tulevaa käyttöä.

– Isoimman ryhmän, 21 prosenttia, muodostavat suomalaiset, jotka tekevät mielellään pieniä kunnostustöitä, mutta käyttävät paikallisten yritysten palveluita erikoisempaa osaamista vaativiin töihin. He viettävät mökillä aikaa keskimääräistä enemmän ja useamman viikon kerrallaan, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala paljastaa.

Toiseksi eniten on kesäkuukausina mökillä piipahtavia suomalaisia, jotka huoltavat mökkiä melko mielellään, mutta käyttävät aikaa mieluummin johonkin muuhun. Kolmanteen ryhmään puolestaan kuuluvat työteliäät ja aktiiviset mökkeilijät, jotka viettävät mökillä aikaa ympäri vuoden erilaisten puuhatöiden ja luontoharrastusten parissa.

– Vaikka iso osa suomalaisista tekee mökin huoltotyöt itse, löytyy myös niitä, jotka käyttävät aikansa mieluummin rentoutumiseen tai harrastuksiin. Neljänneksi yleisimmässä ryhmässä ovat palveluita käyttävät mökkeilijät, jotka viettävät aktiivista elämää ilman huolta mökin huoltamisesta, Eljala kertoo.

Kaksi pienintä mökkeilijätyyppiä ovat aktiiviset nikkaroijat, joille huoltotöissä on tekemistä riittämiin ja täydellisenä vastakohtana rentoutujat, jotka eivät ota kunnostustöistä paineita.

 Mökille ostetaan paikallista apua ja mukavuuksia

Suurin osa mökkeilijöistä nauttii puuha- ja huoltotöistä, mutta kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä itse. Silloin kun apua tilataan ulkopuoliselta, on 67 prosentille tärkeää, että palvelut tuottaa kotimainen yritys. Eljala korostaakin, että paikallispalveluiden suosiminen on ehdottoman tärkeää maaseutujen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta. Palveluiden käyttöä puoltaa myös Uudenkaupungin Rautia-kauppias Tommi Aaltonen.

– Moni saattaa kokea palveluiden ostamisen osoituksena siitä, ettei itse suoriudu mökin huoltotöistä. Paikallispalveluiden hyödyntämisellä ja sitä kautta lomailun helpottamisella ei kuitenkaan tarvitse olla mitään tekemistä osaamattomuuden kanssa. Pikemminkin palveluiden suosiminen voi olla järkevä valinta, jotta asiat saadaan kerralla kuntoon ammattilaisten avustuksella.

Tommi Aaltonen myös toteaa, ettei mökkiaskareiden helpottamista varustetasoa parantamalla pitäisi nähdä paheena. Esimerkiksi sisävessan, juoksevan veden tai pesukoneen hankkiminen voi helpottaa merkittävästi etenkin niitä, jotka mökkeilevät ympäri vuoden ja usean viikon kerrallaan.

– Suomalaisten mökillä viettämä aika lisääntyy koko ajan, joten on luontevaa, että panostus mökin viihtyisyyteen ja varusteluun kasvaa samalla. Myös pientä luksusta on alettu kaivata, ja moni suomalainen mökkeilijä haaveilee nyt esimerkiksi paljusta, Rautia-kauppias Tommi Aaltonen sanoo.

Suomalaiset mökkeilijätyypit

  • 21 % huoltaa mökkiä mielellään ja käyttää paikallisten yritysten palveluja.
  • 20 % huoltaa mökkiä melko mielellään, mutta käyttää aikaa mieluummin johonkin muuhun.
  • 18 % huoltaa mökkiä mielellään ja kaipaa lisäksi muita aktiviteetteja.
  • 17 % viettää aktiivista elämää ja käyttää paikallispalveluita sen sijaan, että tekisi itse huoltotöitä.
  • 13 % huoltaa mökkiä mielellään eikä kaipaa muita aktiviteetteja.
  • 11 % rentoutuu mökillä, eikä kanna huolta mökin huoltamisesta tai kaipaa aktiviteetteja.

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kiinteistömaailman ja Danske Bankin vapaa-ajanasuntokatsaus 2016: Kesämökille halutaan ehtiä tunnissa

overgrown-cottage

Suomalaisten kesämökkimatkan kipuraja kulkee tyypillisimmin yhdessä tunnissa, ja uusi vapaa-ajankoti halutaan mieluiten avaimet käteen -periaatteella, käy ilmi Kiinteistömaailman tuoreesta kyselystä. Danske Bankin mukaan sijainti- ja kuntovaatimukset näkyvät myös pankin lainatiskillä. Vapaa-ajanasuntoihin otettujen lainojen koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan, ja keskimääräinen mökkilaina on nyt noin 80 000 euroa.

Maan isoimpiin kiinteistönvälittäjiin lukeutuvan Kiinteistömaailma-ketjun toimitusjohtaja
Erkki Heikkinen kuvaa vapaa-ajan asuntojen ja muun kiinteistökaupan sujuneen alkukesästä valtakunnantasolla viime vuoden tahdissa.

– Iso osa mökkikaupasta tehdään kesäkuukausina, joten lähiviikon kertovat, vilkastuuko mökkikauppa tänä sesonkina samassa tahdissa kuin selvästi kiihtynyt asunto-osakekauppa. Positiivisia signaaleja on runsaasti ilmassa, Heikkinen sanoo.

Mökki toivotaan avaimet käteen -periaatteella

Kiinteistömaailman toukokuussa tekemään vapaa-ajanasuntokyselyyn vastanneista ketjun 133 välittäjistä liki kaksi kolmesta (62 %) kertoo ostajien haluavan ennen muuta valmiin mökin, avaimet käteen -periaatteella. Kunnostaminen itselle mieluisaksi tai uuden rakentaminen houkuttaa harvempaa.

Varustetasoltaan kysyntää on monenlaisille vapaa-ajan asunnoille. Äänet jakautuvat jokseenkin tasan kysyttäessä tyypillisempää toivetta perinteisen kesämökin ja omakotitasoisten vapaa-ajanasuntojen välillä. 54 prosenttia välittäjistä kuvaa omakotitasoista varustelua toivotummaksi vapaa-ajanasunnoksi; 46 prosenttia perinteistä mökkiä.

– Hyvin varustellun vapaa-ajanasunnon hinta liikkuu eri tasolla kuin perinteisen mummonmökin. Kysyntää on siksi monenlaisille vapaa-ajanviettopaikoille, kunhan oma paikka vain on kohtuumatkan päässä, Erkki Heikkinen sanoo.

Avaimet käteen -ajattelu näkyy myös lainatiskillä

Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimon mukaan avaimet käteen -ajattelu näkyy myös vapaa-ajanasuntoihin otetuissa lainoissa, joiden koko on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan.

– Vuodesta 2011 vuoteen 2014 keskimääräinen mökkilaina kasvoi 4 000 eurolla 70 000 euroon ja viime vuonna alettiin lähestyä jo 80 000 euroa. Kuluva vuosi on menty pitkälti samoissa lukemissa, mutta esimerkiksi toukokuussa keskimääräinen mökkilaina kipusi jo yli 80 000 euron. Tämä kuvastaa vaatimustason nousua niin kunnon, varustetason kuin sijainninkin suhteen, Kaarnimo sanoo.

Pelkällä lainarahalla vapaa-ajanasunto ostetaan Kaarnimon mukaan vain harvoin.

– Mökki on monelle unelma, jota varten on saatettu säästää pitkäänkin ja me sitten rahoitamme loput. Keskimäärin mökkilaina otetaan 12 vuodeksi ja sidotaan tyypillisimmin 12 kk euriboriin. Kuukausittaiset maksuerät liikkuvat tavallisimmin 200 – 500 euron tietämillä.

Rentoutuminen on mökkipuuhien aatelia

Kiinteistömaailman tekemän kyselyn mukaan suomalaiselle on tärkeää päästä mökille kohtuuajassa. 52 prosenttia välittäjistä pitää tyypillisimpänä mökkimatkan kipurajana asiakaskunnassaan yhtä tuntia. Kaksi tuntia on tyypillisin kipuraja 35 prosentin asiakaskunnassa ja puoli tuntia 8 prosentin asiakaskunnassa. Yli kahden tunnin kipurajaa pitää tyypillisenä asiakkaillaan vain muutama kyselyyn vastannut välittäjä.

Kauppaan halutaan päästä välittäjien mukaan tyypillisimmin korkeintaan parinkymmenen kilometrin autoajelulla, arvioi 43 prosenttia välittäjistä. Lähes yhtä iso osuus vastanneista (35 %) pitää sitäkin lyhempää matkaa – vain kymmentä kilometriä – tyypillisimpänä toiveena.

Mökkiharrasteista ylivoimaisesti suosituinta on silkka rentoutuminen. Se ohittaa selvästi kakkoseksi yltävän perinteisen mökkipuuhan eli saunomisen sekä sitä seuraavat veneilyn & kalastuksen sekä ystävien tapaamisen. Luonnossa liikkuminen ja pihatyöt löytyvät mökkiläisten vapaa-ajanviettotapoina sijoilta neljä ja viisi, arvioivat asuntokaupan ammattilaiset asiakkaittensa toiveita.

Kontio Glass House mukana Seinäjoen Asuntomessuilla

glass-house-25e-seina-cc-88joen-asuntomessuilla

Hirsitalovalmistaja Kontiotuote tuo Seinäjoen Asuntomessuille näytteille selkeälinjaisen 25-neliöisen Kontio Glass House -mallin, jonka erikoisuutena on suurten lasipintojen ja massiivihirren yhdistäminen.  

Messuilla esiteltävä kompaktin kokoinen linjakas rakennus soveltuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi omakotitalon pihapiiriin vierastaloksi. Isot lasipinnat aukeavat terassille ja puutarhaan, joten Glass House toimii myös puutarhapaviljonkina.

Reilu vuosi sitten markkinoille tuotu Kontio Glass House -mallisto on löytänyt modernista huvilatyylistä innostuneen asiakaskunnan kotimaan ohella myös maailmalla. Tarjolla on keskenään samanhenkisiä huviloita, aittoja ja saunoja 15 ̶ 70 -neliön kokoluokissa. Järkevä koko ja kohtuullinen hinta kiinnostaa nyt monia loma-asunnon rakentajia.

”Kauppa on käynyt alusta lähtien hyvin ja rakennuksia nousee myös tänä vuonna eri puolille Suomea kovaa vauhtia. Eräs menestyksen salaisuus lienee uudenlainen massiivipuuarkkitehtuuri, joka sisältää pelkistettyjä tarkkaan harkittuja yksityiskohtia”, kertoo Kontion Design Manager Petri Hiltula

glass-house-70e

kontio-glass-house-nurmija-cc-88rven-na-cc-88yttelyalueella

Tehokkaasti suunnitellut sisätilat, joita on helppo muunnella 

Glass House konseptin suunnittelussa tilankäyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota. Suuret lasipinnat tuovat avaruutta ja tilantuntua, mikä mahdollistaa perinteisestä poikkeavat pohjaratkaisut. Makuuhuoneet erotetaan liukuovilla, mikä myös tuo uudenlaisia mahdollisuuksia tilankäyttöön. 

Kontio on kehittänyt Glass House -mallistoa varten rakenteen, jonka avulla rakennukset voidaan toteuttaa ilman turhia väliseiniä. Huviloiden hirrestä valmistetut päätyseinät ovat umpinaisia. Laajat lasipinnat pitkillä sivuilla, rakennuksen edessä ja takana, avaavat esteettömän näköalan ulos luontoon. Tarvittaessa ikkunoiden kautta tulevaa valoa voi säädellä rullakaihtimilla. Sauna on mahdollista sijoittaa myös sisätiloihin.

Seinäjoella nähtävä Kontio Glass House on sisustettu yksinkertaisen tyylikkäästi, kesäisen lomatunnelman hengessä, suomalaista puuta kunnioittaen. Sisätilojen puunväriset seinäpinnat on käsitelty tummumisen estämiseksi. 

Keittiö ja kiintokalusteet edustavat Kontio Living -mallistoa, jonka tuotteet on suunniteltu sekä klassisen että modernin hirsirakennuksen henkeen sopiviksi. Kalusteet valmistetaan kotimaassa Kontion kanssa samaan PRT Forest -konserniin kuuluvalla tehtaalla.

Kontion Nurmijärven näyttelyalueella on esillä 50-neliöinen Kontio Glass House, jonka viihtyisästä sisustuksesta on vastannut Kirsi Valanti. Valoisan rakennuksen mallisisustuksessa on käytetty paljon luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa sekä pehmeitä ja herkkiä värejä, joiden joukossa on kontrastina mustaa ja metallia. Tyylikkään ruskeat kiintokalusteet ovat Kontio Living -mallistoa. www.kontio.fi