Tulisijat ovat omakotitalojen pahin palopesäke

Omakotitaloissa lähes kolmannes paloista aiheutuu tulisijoista ja savuhormeista. Tärkeimpiä keinoja palojen torjumiseksi ovat palavan materiaalin pitäminen etäällä tulisijasta, vuosittainen nuohous ja alkusammutusvälineiden pitäminen lähettyvillä tulisijaa käytettäessä.

Omakoti- ja paritaloissa tulisijat ovat merkittävin paloturvallisuusriski. Palojen syttymissyitä ovat kipinät tai kekäleet tulisijoista, kuumat esineet ja tuhka, riittämätön suojaetäisyys, vauriot tulisijassa tai hormissa ja nokipalot. Nokipalot ovat näistä selvästi merkittävin ja yli puolet omakotitalojen tulisijapaloista onkin nokipaloja.

”Tyypillisiä palojen aiheuttajia ovat muun muassa itse valmistetut laitteet, itse tehdyt asennukset ja käyttäjien virheet”, toteaa Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Syttymissyyt

Nokipaloja torjutaan tehokkaimmin säännöllisellä nuohouksella ja oikealla puunpoltolla. Tulisijat ja hormit on nuohottava vuosittain, poikkeuksena vapaa-ajan asunnot, joissa riittää nuohous kolmen vuoden välein. Jos tulisija ja hormi ovat olleet käyttämättöminä pitkään, ne tulee nuohota ennen käyttöönottoa.

Koneista ja laitteista aiheutuu yli neljännes omakotitalopaloista. Pyykinpesukoneet, kiukaat, liedet ja uunit sekä valaisimet ovat tilaston kärjessä syttymissyissä. Astianpesukoneista ja sähköjohdoista aiheutui myös paljon paloja. Lisäksi televisioista, mikroaaltouuneista, kylmälaitteista ja kahvinkeittimistä kustakin aiheutui vuosina 2012–2014 kymmeniä asuinrakennuspaloja, vaikka nämä eivät tilaston kärkeen nousseetkaan.

”Tärkeintä turvallisessa laitteiden käytössä on se, että vikaantunut laite poistetaan käytöstä ja joko vaihdetaan tai korjautetaan ammattilaisella heti vian ilmettyä. Paloja torjutaan tehokkaasti myös sillä, ettei laitteita jätetä valvomatta käyntiin”, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Veera Heinonen.

Tulisijapaloissa sesonki ajoittuu loka-huhtikuulle. Huippu omakotitalojen tulisijapaloissa on joulu-tammikuussa. Erityisesti, kun tulisijaa käytetään ensisijaisena lämmitysmuotona talvikaudella, se aiheuttaa rakenteille voimakasta rasitusta ja tulisijat ja hormit sekä eristys ja läpiviennit tulee valita ja toteuttaa niin, että ne kestävät suomalaisia käyttöolosuhteita.

”Tulisijapaloja voidaan torjua myös sillä, että takan, kiukaan tai muun tulisijan edusta on palamatonta materiaalia eikä tulisijan edustalla säilytetä sytykepaperia tai muuta palavaa materiaalia”, kertoo Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman. ”Sammuttimen, vesiämpärin ja sammutuspeitteen säilyttäminen käden ulottuvilla antaa myös valmiudet torjua yllättävät palonalut ja esimerkiksi pihkaisesta puusta lentävät kipinät”, hän jatkaa.

Savukkeet ja ruoanlaitto ovat kerros- ja rivitaloille tyypillisiä syttymissyitä eikä niitä satu erityisemmin omakotitaloissa. Sen sijaan salamapaloja on omakotitalopaloista viisi prosenttia. Niitä voi torjua parhaiten asianmukaisella ukkosenjohdatuksella, alkusammutusvälineillä ja poistamalla palava materiaali todennäköisten salaman kohteiden kuten salkojen ja puiden läheisyydestä.

Kiinteistökauppatilasto: Omakotitalojen myynti piristyi alkuvuonna

print_4MYGewrEgH

Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 ennätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Omakotitonttien myynti jäissä

Pientalotontteja myytiin vuoden 2015 alkupuoliskolla koko maassa 1 900 kappaletta, mikä on 9 % vähemmän kuin vuoden 2014 vastaavana aikana.

”Kaupankäynti on nyt hiljentynyt vuodesta 2006 alkaen, jolloin myytiin puolessa vuodessa 5 900 tonttia”, kertoo Juhani Väänänen.

Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 6 700 kappaletta. Kauppojen määrä nousi 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaava-alueilla hinnat ovat nousseet tänä vuonna 0,6 prosenttia ja haja-asutusalueilla laskeneet 2,4 prosenttia.

Omakotitalon keskihinta (mediaanihinta) kaava-alueilla oli Espoossa 454 000 euroa, nousua on 5 % viime vuoden alkuun verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi 378 000 € (-1 %) ja Vantaalla 342 000 € (+14 %).

”Hintojen nousu Vantaalla johtunee osin asuntomessualueella myydyistä taloista”, Väänänen arvelee.

Kaava-alueiden kesämökkien hinnat nousussa

Loma-asumiseen liittyviä kiinteistönluovutuksia tehtiin alkuvuonna yhteensä 5 300 kappaletta eli 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Rantaan rajoittuvan lomamökin hinta nousi vuoden aikana kaava-alueilla (yleiskaava- tai ranta-asemakaava-alue) 8 prosenttia, mediaanihinnan ollessa 117 500 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 77 500 euroa, kolme prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin.

Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 229 000 euroa. Haja-alueen rantamökit olivat myös kalleimpia Uudellamaalla, 165 000 euroa.

Rantatonteista kaava-alueilla maksettiin koko maassa keskimäärin 38 000 euroa. Haja-alueella olevan rantatontin sai 35 000 eurolla.

Metsämaan kaupanteko tasaantunut

Metsämaan keskihinta alkuvuonna 2015 koko maassa oli 2 700 euroa hehtaarilta, viisi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Puhtaita metsäkauppoja tehtiin kaiken kaikkiaan 1 500 kappaletta, 16 % vähemmän kuin viime vuonna.

Metsäkauppa on vilkkaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan päästä viime vuoden määrään. Metsäyhtiöt myivät viime vuosina Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa paljon isoja metsäalueita.

Pellon hinta on pysytellyt viime vuoden tasolla. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2015 oli 8 500 euroa hehtaarilta, nousua yksi prosentti.

Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja. Vertailujaksona on käytetty 1.1.–30.6.2014.

Osa kesämökeistä on vailla riittävää vakuutusturvaa

gquzorcprzbyzj4rshdy

Alivakuuttaminen on edelleen ongelma kesämökkien vakuuttamisessa. Alivakuuttaminen korostuu etenkin huvilavakuutuksissa.

Alivakuuttamisella tarkoitetaan sitä, että rakennus on pinta-alaltaan ja omaisuusarvoltaan suurempi kuin vakuutussopimukseen on merkitty.

– Täyden korvauksen saamiseksi on tärkeää, että loma-asunnon pinta-alatiedot ja valitut irtaimiston ja rakennuksen enimmäiskorvausmäärät ovat riittävät, Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen muistuttaa.

Paraskaan vakuutus ei estä vahinkoa, mutta hyvä vakuutus helpottaa vahingon jälkeistä elämää. Mökkeilijä tarvitsee erillisen vakuutuksen loma-asunnolle. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuun vapaa-ajan asuntoon, jossa materiaalit, kodinkoneet ja huonekalut ovat uusia, sopii parhaiten riittävän laaja kotivakuutus.

Vaatimattomalle mökille riittää yleensä kotivakuutusta suppeampi turvataso, joka korvaa esimerkiksi palo-, murto- ja myrskyvahingot.

Kesämökkiä uhkaavat riskit liittyvät ensi sijassa murtovarkaisiin ja tulipaloihin. Poliisille ilmoitetaan vuosittain tuhansia mökkimurtoja.

Palovaroitin myös mökille

Vaikka kesämökillä piilee lukuisia palovaaroja, merkittävä osa kesämökeistä on ilman toimintakuntoista palovaroitinta. Palovaroittimet ovat pakollisia varusteita myös loma-asunnoissa. Mökin omistaja samoin kuin vuokralainen on velvollinen hankkimaan vähintään yhden varoittimen jokaiseen asuinkerrokseen ja pitämään sen toimintakunnossa.

Palovaroittimen toimintakunto samoin kuin alkusammutuskeinot ja pelastautuminen palotilanteessa on hyvä käydä säännöllisin väliajoin läpi koko perheen voimin. Mökkiläinen voi joutua selviytymään pitkäänkin omin avuin ennen kuin palokunta ehtii paikalle.

Kesämökkimarkkinat muuttavat muotoaan

ojgjtfum1bdjeopopupx

Suomi on tuhansien mökkien maa ja kesäkuukausina mökkikauppa vilkastuu. Mökkiä ostaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti sijainti ja kaavoitus, kertoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Kun huomioi Suomen talouden haasteet ja taantuman ja katsoo tilastoja, niin huomaa, että kauppa ei käy hassummin, Rytkönen sanoo.

– Jopa yllättävän vähän kauppamäärät ovat laskeneet. Suomessa myytiin kuusi¬–seitsemän vuotta sitten vähän yli kolme tuhatta vapaa-ajan asuntoa. Viime vuonna meni 2800. Jos katsotaan huhti-toukokuuta, joka on tyypillistä mökkikaupan aikaa, niin muutama vuosi sitten myytiin noin 350 ja tämän vuoden toukokuussa kolme sataa. Kyllä niitä unelmia toteutetaan edelleen.

Vaikka mökkikauppojen määrä on laskenut vain vähän, suomalaisten mökkien keskihinnat ovat laskeneet. Kysyntä kohdistuu vapaa-ajan asuntoihin, joiden hintaluokka on 100 000–200 000 euroa.

– Keskihinta on toki laskenut, mutta ei voi sanoa, että kaikkien mökkien hinnat olisivat alentuneet. Kysyntä on jo vuosia keskittynyt vapaa-ajan asuntoihin, joita normaali työssäkäyvä perhe voi hankkia. Usein asuntolainat on jo hoidettu. High-end-unelmia toteutetaan merkittävästi vähemmän.

Kaupan laatu on muuttunut. Mökiltä haetaankin nykyään lähes samantasoisia mukavuuksia kuin omakotitalolta, Rytkönen muistuttaa.

Ostajan vai myyjän markkinat?
Rytkösen mukaan mökkikaupassa vallitsevat tällä hetkellä ostajan markkinat. Osaltaan se johtuu siitä, että monilla mökkeihin liittyy tunneside, joka saa yliarvioimaan kiinteistön arvon ja lykkäämään myyntipäätöstä.

– Mökkeihin liittyy usein myyjälle enemmän tunnetta kuin esimerkiksi omaan asuntoon. Kun mökkiin liittyy niin paljon tunnetta, jotka voivat johtua esimerkiksi sukupolvia kestävistä pitkästä historiasta ja kultaisista muistoista, usein kauppaan sisältyy asioita, jotka eivät ehkä näyttäydy ostajan silmissä. Hintaneuvottelut voivat olla tunteikkaita ja kaupankäynti vähän toisen tyyppistä. Siksi mökkimarkkina on jäykähkö. Mökkejä ei tule ryppäinä markkinoille ja myyntiä siirretään mahdollisimman pitkään. Silloin voi jäädä ylläpitokin vähän väliin. Sammaleet tuppaavat jäädä katolle ja rännit tukkoon.

Sijainti, sijainti, sijainti – myös mökkikaupassa
Rytkönen muistuttaa, että Suomessa on tietty määrä kaavoitettuja rantakilometrejä, jotka varsin hyvin ovat jo rakennettuja.

– Suomalaiset mieltävät usein vapaa-ajan asunnon veden läheisyyteen. Lisäksi mökille pitäisi olla helppo tulla muualtakin kuin omasta kotikunnasta. Mökkimatkat tuppaavat pidentymään, kun pakkaudumme kasvukeskuksiin. Sijainti on siis tärkeä tekijä. Kannattaa ehdottomasti myös tutustua kyseisen kunnan kaavoitukseen.

Kimppamökit voivat nostaa suosiotaan
Rytkönen uskoo, että Suomessa suhtautuminen omistamiseen on muuttunut ja sen itseisarvoon on vähentynyt.

– Ollaan halukkaampia vuokraamaan. Uskon, että tahdosta syntyneet yhteisomistukset, jossa vaikka muutama kaveriperhe hankkii mökin yhteisomistukseen ja sopii pelisäännöt sen käytöstä, lisääntyvät jatkossa. Siihen kun lisätään mökkitalkkari ja pistää saunan lämpiämään ennen kuin sinne tullaan, niin aletaan olla monelle lähellä ideaalia tilannetta. Tässä voi syntyä myös uutta bisnestä mökkikunnissa asuville mökkitalonmiehille.

Voiko mökki olla sijoituskohde?
– Mökkivuokrauksessa kulut juoksevat 12 kuukautta ja tulot vain 2,5 – 3 kuukautta, eli yhtälö näyttää vaikealta. Lisäksi pitää keksiä ratkaisu hallinnointiin – vuokralainenhan vaihtuu usein ja siellä pitää myös käydä usein. Jos vielä välimatka on pitkä, niin se ei ole helppoa. Mutta toisaalta, jos huomataan, että markkinaa syntyy lyhyeen mökkivuokraukseen ja nämä esteet voi ylittää, niin miksei?

Mökkikauppa vetää edelleen – mitä myyjän kannattaa huomioida?

nwrebcfuvkqiqnvkshth

Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivasen mukaan vapaa-ajan mökkejä halutaan yhä viihtyisimmiksi.

Vaatimustason korotus vapaa-ajan asumisessa on Toivasen mukaan totta, mutta sama ilmiö on näkynyt myös normaalissa asuntokaupassa.

– Trendit asuntoon panostamisen suhteen ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa. Tämä näkyy esimerkiksi televisiossa kasvavana tarjontana asunto- ja remonttiohjelmista. Kun katsotaan sisustus- tai asuntovälitysohjelmia, vaatimukset oman asunnon suhteenkin nousevat. Sama ilmiö on siirtynyt kesäasuntoihin – hienosti laitetut mökit ja pihat innostavat. Mielestäni se, että halutaan panostaa vapaa-ajan asumiseen on useamman sukupolven, ei vain nuorempien toive.

Ihmiset ovat siis valmiita tekemään remontteja niin kotona kuin vapaa-ajan asunnoissa. Remontointitaidot voivat kuitenkin olla heikommat kuin toiveet. Siksi monet päätyvät töiden ulkoistamiseen, mikä voi olla oikein hyvä ratkaisu, Toivanen pohtii.

Mitä myyjän kannattaa huomioida?
Mökin siisteydellä ja tunnelmalla on suurta merkitystä ostotilanteessa. Idylli sekä kulttuuriset ja esteettiset arvot vaikuttavat joka tapauksessa. Potentiaalinen ostaja katsoo mökin ympäristöä ja mökkiä tarkalla silmällä siinäkin mielessä, että pohtii missä kunnossa kiinteistö on. Kiinteistökaupassa myyjällä on yhtäläinen vastuu kohteesta – oli sitten kyse mökistä tai vakituisesta asunnosta.

– Koko kiinteistön, eli tontin ja rakennusten tunnelma ja siisteys välittyvät ostajalle. Mökistä pitää pitää huolta. Ostajat katsovat, ovatko mökin reunustat kunnossa. Jos sisällä listat vähän repsottaa, parketti on vähän auki ja hana vuotaa – ei se tee hyvää luottamukselle kaupan suhteen. Siinä mielessä kauppa on järkiperäistynyt, kun ostajat osaavat kysyä kuntoarvojen perään. Tiedetään yhä tarkemmin, että mökkikaupassakin on myyjällä vastuut.

Toivanen muistuttaa, että kaikki tietävät, missä kunnossa talo on, jos se on kymmenen vuotta käyttämättömänä – ongelmia tulee kuntoasioissa. Hän suosittelee, että jos mökki on, niin pitää sen myös kunnossa ja käytössä.

Ostajalle Toivanen vinkkaa, että kannattaa hyvin tarkasti selvittää, mitä on lähdössä hakemaan. Esimerkiksi kannattaa huomioida ainakin kunnan kaavatilanne, vaadittavat jätevesijärjestelmät, kiinteistövero, tiet ja ylläpitokustannukset.

– Investointina vapaa-ajan asunto on iso ja pitkäkestoinen. Kannattaa selvittää sitä kuntopuolta huolella, vaikka mökin ostamisessa on muitakin tärkeitä aspekteja.

Käykö mökkikauppa?
Toivasen mukaan keskustelu vapaa-ajan asuntokaupasta on ollut viime aikoina hieman yksipuolista. Hänen mukaansa perinteinen mökkikauppa on edelleen hyvällä mallilla. Esimerkiksi merenrantapaikat ja isommat järvipaikat menevät tällä hetkellä kohtalaisen hyvin kaupaksi.

– Hintataso tosin nousi jokunen vuosi sitten paikoin reilustikin. Nyt on tapahtunut maltillistumista ja pientä korjausliikettä. Isommat järvet ja maantieteellisesti suurempia keskuksia lähellä olevat pienet järvet saavat osakseen kiinnostusta. Mutta jos ollaan vaikkapa pidemmällä kaupallisista palveluista, esimerkiksi yli 100 kilometrin päässä suuresta kaupallisesta keskuksesta, voi olla hieman hiljaisempaa.

Mökin hintaan vaikuttavat aina sijainti, tontti, rakennusvuosi, kunto, koko ja varustelutaso.

– Jos on järvenrantaa ja perusfasiliteetit, kuten esimerkiksi vesi- ja sähköasiat kunnossa, niin ei ole tällä hetkellä mitään ongelmaa: kauppa käy. Ihan niin kuin normaalissakin asuntokaupassa, kyse on loppujen lopuksi hinnoittelusta. Taantuma voi toki vaimentaa esimerkiksi luksusmökkien kauppaa.

Mökkikaupan vähäisyys voi Toivasen mukaan johtua osin myös siitä, että elinikämme kasvaa ja seniorit eivät luovu mökeistään ennen perinnön siirtymistä.

– Käyttämättömiä mökkejä löytyy osin tästä syystä.

REMAXin kesäkuun markkinakatsaus: Omakotitalojen myyntiaika 20 % lyhempi kuin kokonaismarkkinoilla

Suomen suurimpiin kiinteistönvälitysketjuihin lukeutuva REMAX on julkaissut kesäkuun markkinakatsauksensa. Sen mukaan REMAX-ketjun välittämien omakotitalojen myyntiajat Suomessa olivat toukokuussa selvästi lyhyemmät kuin alalla vastaavana ajanjaksona keskimäärin.

Alan yleisen kehityksen mukaan kerrostalokaksioiden myyntiajat nousivat 17 % koko maassa viime vuoden 2014 toukokuuhun verrattuna. Vastaava luku omakotitaloissa oli 9 %. REMAX onnistui kuitenkin lyhentämään omakotitalojen myyntiaikaa 20 % koko Suomessa toukokuun 2015 aikana viime vuoden vastaavaan raportointiajanjaksoon nähden. Myös pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiajat olivat REMAXilla hieman lyhemmät kuin kokonaismarkkinalla. Kerrostalokaksioissa REMAXin myyntiajat koko Suomessa ja pääkaupunkiseudulla olivat noin 10 % lyhemmät kuin kokonaismarkkinalla.

Toukokuussa Suomessa tehtiin yhteensä 4636 kauppaa. Pääkaupunkiseudun kauppojen määrä oli 1198 kappaletta. Pääkaupunkiseudulla kaupoissa oli toukokuusta 2014 lähtien 6 % nousua vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna.

REMAX kasvatti toukokuussa kauppojen määrää 16 %. Ketjun luvut ovat olleet koko ensimmäisen vuosipuoliskon vahvoja: tammikuussa +23 %, helmikuussa +39 %, maaliskuussa +20 % ja huhtikuussa +20 %.

Koko Suomen asuntokaupoista REMAXin osuus on ollut alkuvuonna noin 8 %. Pääkaupunkiseudulla luku on noin 15 %.

REMAX ennustaa tilivuodelle 15 %:n kasvua

”Asuntokauppa piristyi entisestään odotustemme mukaan. Huhtikuu oli tähän mennessä ennätyskuukautemme, ja nyt toukokuussa teimme kauppoja viidenneksen enemmän kuin viime vuonna. Yleinen markkina on kuitenkin hyvin jakautunut ja eri alueiden välillä on suuria eroja”, REMAX-ketjun toimitusjohtaja Pasi Aalto sanoo.

Aallon mukaan REMAX on onnistunut näyttämään, että vaikeaksikin koetussa markkinatilanteessa kauppa saadaan käymään. Alan yleisen kehityksen mukaan vuosina 2013–2014 asuntomarkkina oli alavireinen, -7,1 %. Samaan aikaan REMAX kasvatti myyntiään +21,9 %. Alan yleinen ennuste kuluvalle ajanjaksolle 2014–2015 on -5 %, kun taas REMAXin oma ennuste ketjun kasvulukuun on vähintään +15 %.

Kaikkien asuntotyyppien myyntiajat ovat pidentyneet alalla viime vuoden 2014 toukokuuhun verrattuna. REMAXilla myyntiajat ovat sen sijaan lyhentyneet viime vuoden vastaavaan vertailukuukauteen nähden.

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu /TUTKA-palvelu / REMAX Suomi

Viisi vinkkiä turvalliseen kesäremontointiin

rrj8jwpxaeckk1m93mzc

Alkukesä on suosittua aikaa rakentaa ulkoterasseja ja tehdä muita kodin remontteja. Vahingoilta ja tapaturmilta voi säästyä muun muassa noudattamalla näitä Ifin vinkkejä.

– Yleisimpiä remontoidessa sattuvia tapaturmia ovat muun muassa luunmurtumat, haavat, venähdykset ja ruhjeet, Ifin henkilökorvausten asiantuntija Anne Koivisto kertoo.

  • Korkealta putoamisesta selviää harvoin pikkunaarmuilla. Tämän vuoksi kattokorjauksia ei kannata tehdä yksin. Kaverin on hyvä olla lähellä, jotta joku pystyy tarvittaessa hälyttämään apua.
  • Muista päivän päätteeksi viedä työkalut suojaan. Varaston lukkojen takana ne ovat piilossa sekä sateelta että varkailta
  • Käytä ulkoremonteissa vain ulkokäyttöön tarkoitettuja jatkojohtoja, jotta sade ei aiheuta sähkötyökaluille oikosulkuja.
  • Älä jätä sähkötyökalujen akkuja lataukseen moneksi päiväksi, vaikka käyttöohje opastaisi näin tekemään. Jatkuva sähkövirrassa kiinni oleminen saattaa johtaa akkujen ylikuumentumiseen ja tulipaloon.
  • Remontoi ja nikkaroi aina selvin päin. Humalassa vahingon todennäköisyys kasvaa, kun esimerkiksi tasapainoaisti huononee jo yhden oluen jälkeen, vaikka sitä ei itse selvästi huomaisikaan. Selvin päin osuu vasaralla naulan kantaan helpommin eikä telineiltä horjahda alas.

– Remonttia on ikävä aloittaa seuraavana aamuna, jos työkalut ovat lähteneet pitkäkyntisten matkaan, tai yöllä tullut sadekuuro on kastellut ne, toteaa Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 1,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 0,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja.

Vanhojen omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100

kihi_2015_01_2015-06-05_tie_001_fi_001

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 558 euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 203 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 467 euroa.

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 9,7 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 24,7 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 083 neliömetriä.

Uusien omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat pysyivät ennallaan. Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaista että omatoimista rakentamista kuvaaviin hintatietoihin.

Uusien omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2010=100

kihi_2015_01_2015-06-05_tie_001_fi_002

Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus

Tarkista katon kunto ennen kuin on liian myöhäistä – Näin huollat tiilikaton

gf7pbvuqqoaxwkxqkfc3

Tiilikaton elinikä on jopa 50 vuotta, jos siitä pidetään hyvää huolta. Liian usein katon huoltaminen ja silmämääräinen tarkkailu kuitenkin unohtuu. Betonisen tiilikaton kuntoa voi merkittävästi parantaa maalaamalla sen. Maalattu katto muuttaa koko talon ilmeen ja nostaa sen arvoa.

Suomalaiset huoltavat autojaan vuosittain, mutta kattojen annetaan repsottaa huoltamattomina vuodesta toiseen. Katon huono kunto muistuttaa itsestään yleensä vasta silloin, kun vesi vuotaa sisälle tai räystäsvesikouru on tippumaisillaan roskien painosta.

– Katon kanssa pätee vanha sanonta: “Poissa silmistä, poissa mielestä.” Kattoa tulisi tarkkailla koko ajan, etenkin keväisin, kun lumi on saattanut vaurioittaa kattoa, projektipäällikkö Matti Lindgren Kattotutka Oy:stä kuvailee.

Huoltoliikkeiden tilastoissa tiilikatot pitävät kärkisijaa eniten työllistävänä kattomateriaalina.

– Huokoisiin kattotiiliin imeytyy sateella vettä, joka syksyn aikana jäätyy ja rapauttaa tiiltä. Näin katto pääsee huoltamattomana nopeasti huonoon kuntoon, tekninen asiantuntija Petri Sirviö Teknokselta sanoo.

Vuosittainen huolto tärkeää

Tiilikattoa tulee huoltaa vuosittain poistamalla kattotiilien päälle kasvanut sammal ja katolle sekä räystäskouruihin kertyneet roskat. Sammaleenestokäsittelyn tiilikatto tarvitsee ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana.

Betonisen tiilikaton kuntoa voi lisäksi kohentaa maalaamalla kattotiilet, mikä suojaa kattoa sään vaihteluilta.

– Maali muodostaa betonitiilen pinnalle suojaavan kalvon, jota kosteus ei läpäise. Maalaamalla betonikaton ilme myös muuttuu radikaalisti etenkin, jos tiilikatto päätetään maalata muulla kuin tiilenpunaisella sävyllä. Uusi ilme nostaa usein koko kiinteistön arvoa, Sirviö toteaa.

Katon huoltotoimissa ja maalauksessa turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Homma kannattaa jättää suosiolla ammattilaisille, jos katto on jyrkkä.

– Erittäin jyrkkien kattojen kohdalla käytämme erilaisia henkilönostimia sekä telineitä ja turvakaiteita, Kattotutka Oy:n Matti Lindgren kertoo.

Lika pois maalin alta

Betonisen tiilikaton maalaamisessa tärkeintä on perusteellinen pohjatyö.

– Katolta poistetaan lika, kuten sammalet ja roskat, harjaamalla. Lisäksi poistetaan vanha maalipinta, minkä jälkeen katto pestään katonpesuaineella korkeapainepesuria käyttäen. Katon on tärkeää antaa kuivua hyvin.

Tiilikaton maalausta suunniteltaessa kannattaakin seurata tulevien vuorokausien sääennusteita. Ihanteellisin maalaussää on pilvipouta, jota seuraa muutaman päivän sateeton jakso.

Katon maalauksessa voidaan mennä muutamalla eri tavalla metsään.

– Ensinnäkin maalaaminen sopii vain betonitiilille, ei poltetuille. Suurin virhe itse maalaamisessa on, että katto jätetään likaiseksi eli esikäsittelyä ei tehdä hyvin. Likaiseen pintaan maali ei tartu. Ja kannattaa myös lähteä hommaan maltilla ja muistaa, että viikonlopussa ehtii pestä, esikäsitellä ja maalata ehkä toisen lappeen. Koko katon peseminen heti projektin aluksi saattaa siis olla turhaa, Teknoksen tekninen asiantuntija Petri Sirviö summaa.

Kainalo: Näin huollat ja maalaat tiilikaton

1. Hanki katon maalausta ja huoltotoimia varten turvavaljaat ja asianmukaiset välineet, kuten maalausharja ja siihen sopiva jatkovarsi. Jos katto on jyrkkä, työ kannattaa teettää ammattilaisella.

2. Puhdista katto suurimmista epäpuhtauksista, kuten sammalesta ja roskista, esimerkiksi harjan avulla.

3. Pese katto joko painepesurilla tai juuriharjalla ja tarkoitukseen sopivalla pesuaineella lape kerrallaan, harjalta alaspäin.

4. Anna katon kuivua muutama vuorokausi.

5. Tee kattotiilien pohjamaalaus ohennetulla tiilikattomaalilla, ja anna kuivua.

6. Pintamaalaa kattotiilet valitsemallasi värillä.

Joka toisen omakotitalon sadevedet on ohjattu väärin – suoraan talon perustuksiin

b49e72610e3c9912_800x800ar

Melko tavallinen kesäinen sadekuuro on 15 millilitran vesikertymä yhden tunnin aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä samaa, kun 15 litraa vettä kaadettaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alueelle. Kun talon sadevedet on ohjattu väärin, ohjautuu katolta jopa tuhansia litroja vettä suoraan talon jaloille eli sen perustuksiin. Ja perustuksiin ohjattu vesi tarkoittaa yleensä aina ongelmia.

Talon perustuksiin ohjattu sadevesi toimii kuin automaattinen talon kastelujärjestelmä. Vettä sataa tasaisesti koko kevään, kesän ja syksyn pitäen talon perustukset ja sen ympäröivän maan kosteana aiheuttaen suuren kosteusrasituksen melkein ympäri vuoden. Sadevesien ohjaaminen pois katolta ja talon viereltä tulee tehdä hallitusti, nykymääräysten mukaisesti kolmen metrin päähän talon vierustalta. Valitettavan usein, etenkin vanhoissa taloissa, tämä perusasia on unohdettu. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien kuntotarkastusten ja -tutkimusten perusteella noin 60 % omakotitaloissa on sadevesien ohjaamisessa puutteita, virheitä tai sitä ei ole hoidettu ollenkaan.

Pelkästään väärin ohjatut sadevedet eivät aiheuta ongelmia vaan myös tukkeutuneet, huoltamattomat tai väärin asennetut salaojitukset ja viemäröinnit ovat usein vaaratekijöinä. Niiden suurimpia ongelmia rakennukselle ovat erilaiset kosteusongelmat. Suuri kosteusrasite aiheuttaa mm. alapohjarakenteisiin, kellariin ja niihin liittyviin seiniin kosteusvaurioita ja näin asumisterveyttä vaarantavia ongelmia. Salaojajärjestelmien toimimattomuutta aiheuttavat rakennusaikaisten virheiden lisäksi mm. talojen läheisyydessä kasvavien puiden juurakot (esim. koivut), jotka tunkeutuvat salaojaputkeen rikkoen sen. Koska salaoja- ja viemärijärjestelmät sijaitsevat maan pinnan alapuolella on asukkaan vaikea havaita niissä ongelmia ennen kuin on liian myöhäistä.

8e9a0de9c55560c6_800x800ar

Jos sadevedet on ohjattu oikeaoppisesti ja salaojat ovat huolletut ja kunnossa, ei omistajalla ole yleensä suurta huolta hulevesistä, mutta jos tilanne on toinen, saattaa kellarissa tai talon sokkelissa piillä ikävä yllätys. Kosteus voi esiintyä mm. jälkinä seinä- tai lattiapinnoissa, pinnoitteiden irtoamisena tai jopa selvänä vuotona kellaritilassa. Myös tunkkainen haju on usein merkki rakenteiden kostumisesta, vaikka kosteus ei aiheuttaisi silmin havaittavia ongelmia.

Raksystemsin tutkimuksen mukaan jopa 90 % omakotitaloissa salaojat ovat huoltamattomat vaikka Rakennustiedon KH-kortin mukaan salaojat tulisi tarkastaa kahden vuoden välein: tarkastuskaivoista käsin katsotaan, etteivät putket ole veden pinnan alapuolella eli järjestelmä ei ole tukossa. Jos kaivo on täpötäynnä tai kosteana aikana aivan tyhjä, on syytä huolestua ja tutkituttaa salaojien kunto huolella. Vaikka salaojat olisivatkin kunnossa tai vain hieman tukossa, tulee ne huoltaa säännöllisin väliajoin; viiden vuoden välein. Raksystemsin Kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara haluaa muistuttaa ennaltaehkäisevästä kiinteistön ylläpidosta: ’Salaojakaivoon kannattaa kurkistaa tarpeeksi usein ja tilata ammattilainen huuhtelemaan ja vaikka videokuvaamisella tarkastamaan niiden kunto. Samalla kun vielä pitää huolen, että sadevedet on ohjattu hallitusti vähintään kolmen metrin päähän talon vierustasta, ollaan jo melko hyvällä mallilla’.