OP: Omakotitalojen myynti nousi viidenneksen alkuvuonna – Isommista perheasunnoista pulaa markkinoilla

cottage-2930214_1280

Asuntomarkkinoilla isompia perheasuntoja havittelevat sekä ensiasunnon ostajat että omistusasuntojen vaihtajat. Alkuvuonna ensiasunnon ostajia on ollut liikkeellä ennätyksellisen paljon. Myös mökkikaupan odotetaan nousevan jopa viime vuotta paremmaksi, ja viikolla 10 vapaa-ajanasuntojen lainoja haettiin lähes yhtä paljon kuin viime heinäkuun piikkiviikkoina.

OP Kodissa asuntokauppa on käynyt vilkkaasti alkuvuonna 2021. Eritoten tammi-helmikuussa ostettiin omakotitaloja, joiden myynti kasvoi jopa 19,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ostajista liikkeellä oli ennätyksellisen paljon ensiasunnon ostajia, ja OP:lle ensiasunnon lainahakemuksia tuli jopa 29 prosenttia enemmän kuin viime vuoden helmikuussa.

Asuntomarkkinoilla kysyntä kohdistuu nyt etenkin isompiin perheasuntoihin. Väljempää asumista kaipaavat niin omistusasunnon vaihtajat kuin ensiasunnon ostajat. Koronavuoden 2020 aikana omistusasunnon vaihtajien lainahakemusten neliömäärät kasvoivat 2,8 prosenttia ja ensiasunnon ostajien 1,5 prosenttia.

Tammi-helmikuussa OP Kodin välittämissä kolmioissa ja sitä useamman huoneen asunnoissa neliöhinnat nousivat keskimäärin 7,1 prosenttia, ja myyntiajat lyhenivät jopa 36 vuorokautta viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Perheasuntojen kauppamäärät olivat kuitenkin laskussa, sillä myytävistä kohteista on pulaa markkinoilla.

– Toisin kuin vuokralla asuvat, omistusasunnon ostoa harkitsevat kaipaavat väljempää asumista. Tämä on ollut jo useamman vuoden trendi, mutta poikkeusaikana monella on korostunut lisätilan ja työhuoneen tarve. Perheasuntojen osalta kauppaa tehtäisiin juuri nyt enemmänkin, mutta perheasunnoissa jo asuvat vaikuttavat olevan varsin tyytyväisiä neliöihinsä, eikä myyntihalukkuutta juuri ole, kertoo OP Kodin johtaja Lasse Palovaara.

Mökkibuumin odotetaan kiihtyvän

Myös vapaa-ajan asunnoissa kauppa on käynyt alkuvuonna erittäin vilkkaasti. Tammi-helmikuussa OP Koti myi loma-asuntoja peräti 46 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. OP:lle lainahakemuksia vapaa-ajan asuntoihin tuli tammi-helmikuussa lähes kaksinkertaisesti aiempien vuosien keskiarvoon verrattuna. Loma-asuntojen hinnat nousivat viime kesänä, ja tällä hetkellä haetut lainasummat ovat keskimäärin 70 000 euroa.

– Vapaa-ajan asuntojen lainojen kysyntä oli tammi-helmikuussa samalla tasolla kuin normaalisti maalis-huhtikuussa. Lukujen valossa näyttää siltä, että ainekset kunnon loma-asuntobuumiin ovat olemassa. Odotamme kysynnän yltävän kesän osalta viime vuoden tasolle ja koko vuodesta viime vuotta parempaa. Lisäksi odotamme lainojen keskikoon nousevan, kun yhä useampi hakee aiempaa paremmin varusteltua loma-asunto kakkoskodiksi, sanoo OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.

SPEK: Omakotitalon tai mökin jäätyneiden putkien sulatus voi aiheuttaa tulipalon

icicles-3529002_1280

Omakoti- ja rivitaloja sekä mökkejä kohtaa kovilla pakkasilla ikävä vaara. Kylmästä jäätyneet vesiputket voivat aiheuttaa kuuman tulipalon, jos niitä erehtyy sulattelemaan itse. Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella omatoimisesti, vaan apuun tarvitaan LVI-alan tai kiinteistönhoidon ammattilainen. Muussa tapauksessa saatetaan aiheuttaa vakavia vahinkoja ja mahdollisesti vakuutuskorvausten aleneminen, muistutetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Pitkittyneet kovat pakkaset aiheuttavat vesijohtoputkien jäätymisen riskin. Omakoti- tai rivitalossa vesiputket saattavat jäätyä, jos niitä ei ole kaivettu riittävän syvälle tai routasuojattu. Omatoimiset ihmiset haluavat usein ratkaista tilanteen itse, mutta tässä asiassa omatoimisuus voi kostautua.

Tulipaloriski on todellinen, jos putkia yrittää sulattaa ilman ammattiosaamista. Esimerkiksi nestekaasupolttimen avoliekillä ja kuumailmapuhaltimella sulattaminen voi sytyttää tulipalon tai sulattaa muoviputket. Varomattomalla putkien sulattamisella saatetaan myös aiheuttaa jäätyneen putken halkeaminen.

Tulityö on palovaaraa aiheuttavaa työtä, jossa syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta lämpöä. Tehokkaan kuumailmapuhaltimen ja nestekaasupolttimen käyttö on tulityötä, joka edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä.

– Jos sulatuksessa ei osaa toimia oikein, saattaa siitä aiheutua tulipalo tai putken halkeaminen ja siten myös iso vahinko. Jos vähänkään miettii, osaako sulatusta tehdä turvallisesti, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen, SPEKin tulityökoulutusjärjestelmästä vastaava kehittämispäällikkö Heli Hätönen toteaa.

Hätönen painottaa, että jäätyneiden putkien sulattamiseen tarvitaan LVI-alan tai kiinteistönhoidon ammattilainen, jolla on tilanteeseen sopivat työvälineet ja joka ymmärtää oikeat toimintatavat. Vakuutusyhtiöt ottavat kantaa tulitöihin kuten putkien sulattamiseen suojeluohjeissa. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, se saattaa näkyä ikävällä tavalla vahinkokorvauksissa. Tulityöt osaava ammattilainen tuntee työn vaarat ja osaa suorittaa työn turvallisesti oikeilla laitteilla.

Sään lauhtumiseen kannattaa varautua etukäteen valvotulla lirinällä

Putket saattavat rikkoutua myös sään lauhtuessa, kun jo jäätyneiden vesiputkien jään rakenne muuttuu ja saattaa halkaista putkia. Jäätymiseen kannattaakin varautua jo ennen pitkää pakkasjaksoa. Jos näin ei ole tehnyt, voi tilanteen vielä yrittää pelastaa sillä, että jättää veden tippumaan hanasta. Sitä tulee silloin jatkuvasti valvoa. Veden tippumisvauhdin ei tarvitse olla voimakas vaan vähäinenkin lirinä auttaa.

Jos tila on erityisen pakkasaltis, kuten kellari tai omakotitalon tekninen tila, voi sinne laittaa myös lisälämmitystä.

– Irtopattereiden ja muiden lämmittimien kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Niiden ylle tai lähelle ei saa sijoittaa mitään, mikä voisi syttyä palamaan, Hätönen tähdentää.

:SUOMEN PANKKI: Mökkilainoja nostettiin ennätysmäärä kesäkuussa

dormer-on-roof-of-cottage

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %.

Suuren nostomäärän myötä vapaa-ajanasuntolainakanta kasvoi 3,9 mrd. euroon, ja kannan kasvuvauhti (6 %) oli kesäkuussa nopeinta sitten vuoden 2013 elokuun. Vapaa-ajanasuntolainakannan osuus kaikista kotitalouslainoista oli kesäkuussa noin 3 %.

Vapaa-ajanasuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina tavallisten asuntolainojen tapaan. Kesäkuussa 2020 nostettujen uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 17 vuotta 11 kuukautta, oli kymmenen kuukautta pidempi kuin vuosi sitten kesäkuussa.

Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin enemmän kesäkuun aikana vuonna 2016. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,73 %.

Vuoden toisella neljänneksellä asuntolainoja nostettiin 10 % vähemmän kuin vuosi sitten huhti-kesäkuussa. Kokonaisuudessaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla uusia asuntolainoja nostettiin vain hieman vähemmän (0,4 %) kuin edellisvuonna vastaavana aikana.

dd6caf24-4392-401a-b68f-50aa5106631c-w_576_h_2000

Lainat

Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun 2020 lopussa 101,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,6 %. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.

Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin kesäkuussa 1,9 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski toukokuusta 2020 ja oli 1,84 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 96,9 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 36,3 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun 2020 lopussa 100,5 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,07 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 87,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 0,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 0,15 %.

Rantamökkien kaupan odotetaan edelleen kasvavan, mutta koronan tuomat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat uusmaalaisten kaupankäyntiä

DSCN5078

Kuva: Markku Hietavuori

Rantamökkien kauppamäärät ovat kasvaneet viime vuosina kymmeniä prosentteja. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Turun seudulla. Tänä keväänä mökkikauppaa hidastaa se, että pääkaupunkiseudun ostajat ovat sesonkikautena poissa markkinoilta.

Rantamökkien kauppa on käynyt vilkkaana viime vuosina. Voimakkaimmin kauppamäärät ovat kasvaneet Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa, missä mökkikauppoja tehtiin viime vuonna 38–40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Keski-Suomessa kauppoja tehtiin 23 prosenttia ja Pirkanmaalla 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tiedot on poimittu Maanmittauslaitoksen julkisista tilastoista.

– Muutama vuosi sitten mökkien hintataso oli ostajille liian korkealla. Nyt kun hintataso on madaltunut ostajia houkuttelevammaksi, myös kauppamäärät ovat kasvaneet. Alkuvuosi oli mökkikaupassa hyvä, ja moni painottaa kotimaanmatkailua muun muassa koronaviruspelon vuoksi, kertoo OP:n asumisen palveluista ja asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie.

Koko maan tasolla rantamökkien keskihinta on laskenut viidessä vuodessa noin kymmenen prosenttia, mutta kauppamäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia. Vaikka rantamökkien keskimääräinen hintataso laskee, kauppoja tehdään koko ajan myös aiempaa kalliimmista kohteista.

Kesämökeistä neljä viidestä myydään kesäkaudella. Myyntikausi venyy, jos kevät on aikainen tai talven tulo viipyy. Tänä vuonna mökkikauppa lähti lumettoman talven ansiosta liikkeelle tavallista aikaisemmin, mutta koronan vuoksi kaupankäynti myös hiljeni normaalisti vilkkaimpana kauppa-aikana. Pääkaupunkiseudun mökinostajat ovat monella seudulla tärkeitä, mutta Uudenmaan liikkumisrajoitusten vuoksi he ovat markkinoilta sesonkiajan poissa.

– Monessa Uudenmaan naapurimaakunnassa pääkaupunkiseudun asukkaat ovat olleet tärkeitä mökkien ostajia, joten tässä mielessä kaupankäynnin kiivain sesonki voi nyt siirtyä eteenpäin. Moni saattaa lähteä mökkikaupoille vasta epidemian laannuttua, Christie arvioi.

Hyvin varustellut rantamökit edelleen suosiossa

Erityisesti Turun seudulla kauppojen määrä on kehittynyt hyvin ja rantamökkien hintataso on pysynyt jotakuinkin vakaana. Viidessä vuodessa keskihinta on laskenut noin 3 prosenttia. Turun Seudun OP Kodin kautta myydään rantamökkejä laajalla alueella eli Turun ja Naantalin lisäksi Inkoossa, Hangossa, Raaseporissa, Kemiönsaarella, Paraisilla, Kaarinassa, Taivassalossa ja Kustavissa.

– Mökkeily kiinnostaa suomalaisia, mutta ehkä hiukan eri tavalla kuin aiemmin. Mökistä halutaan kakkoskoti, josta käsin voi tehdä etätöitä ja jossa voi vierailla vuoden ympäri, sanoo Turun Seudun OP Kodin toimitusjohtaja Satu Astala.

Yksi asia on selvä; suomalainen haluaa mökilleen omaa rantaviivaa.

– Rantanäkymä kuuluu suomalaiseen sielunmaisemaan, ja veneily, kalastus ja uinti kiinnostavat ostajia. Merenrannalla sijaitseva mökki maksaa moninkertaisesti kuivan maan mökkiin nähden. Moni ostaja haluaa hyvin varustellun, täysin remontoidun ja yksitasoisen mökin, jossa liikkuminen onnistuu vanhempanakin. Ostajat hakevat kaunista ja idyllistä mökkiä, Astala sanoo.

JÄMERÄ HANKKI FORTE KIVITALOJEN TUOTEMERKIN JA LISÄÄ PIENTALOJEN SUUNNITTELUOSAAMISTA

107NLperusmaki

Jämerä on hankkinut liiketoimintansa tukemiseen alalla toimineen Forte kivitalojen tuotemerkin ja samalla osa Forte kivitalojen pitkäaikaisista suunnittelijoista ja edustajista siirtyi edustamaan Jämerää.

– Jämerä on Suomen suurin yksilöllisiä kivipientaloja suoraan kuluttajille rakentava yritys ja olemme tyytyväisiä saadessamme osaavia alan ammattilaisia verkostoomme, toteaa Jämerä kivitalojen toimitusjohtaja Jari Malkamäki ja jatkaa, -Kivitalojen markkinaosuus on vain noin 10 prosenttia koko pientalojen rakentamisesta Suomessa ja kilpailu alalla on kovaa. Olemme pysyneet vuosikymmeniä mukana kilpailussa hyvän suunnitteluosaamisemme sekä talojemme yksiaineisen ja hengittävän lämpökivirungon ansiosta, joka on saanut lisäpotkua hirsitalojen hengittävyyskeskustelun myötä. Päämäärämme onkin liputtaa ympäristöystävällisen sekä terveellisen rakentamisen puolesta, sillä Jämerä kivitalojen rungossa on kaikista kivirunkoratkaisuista pienin hiilijalanjälki.

OP:n asuntomarkkinakatsaus: Osassa kehyskuntia omakotitalojen myyntihinnat nousseet keskuskaupunkia nopeammin

home-1353389_1280

Omakotitalojen hinnat ovat joissakin suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa nousseet suhteellisesti nopeammin kuin keskuskaupungissa. Esimerkiksi Nurmijärvellä myytyjen omakotitalojen keskimääräiset neliöhinnat ovat nousseet viidessä vuodessa nopeammin kuin Helsingissä. Nurmijärvi-ilmiön paluusta ei voida puhua, mutta OP:n ekonomistien asuntomarkkinakatsauksen mukaan omakotitalokaupassa näkyy piristymisen merkkejä.

OP:n ekonomistit selvittivät myytyjen omakotitalojen keskimääräisiä neliöhintoja pääkaupunkiseudun ja muiden suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa viimeisen viiden vuoden ajalta (2014–2018). Omakotitalojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat Helsingissä viiden vuoden aikana kaksi prosenttia, mutta Nurmijärvellä liki 11 prosenttia. Kehyskuntien omakotitalojen hinnat ovat kuitenkin kehittyneet eri suuntiin. Osassa kehyskuntia omakotitalot ovat viiden vuoden tähtäimellä kallistuneet, osassa myyntihinnat ovat laskeneet.

– Omakotitalojen hinnat ovat yleisesti ottaen polkeneet paikallaan, eli talon saa ostettua nyt suunnilleen samaan hintaan kuin kymmenen vuotta sitten. Suurten kaupunkien kehyskunnissa väestö kasvaa kuitenkin nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti kehyskunnat kiinnostavat edelleen perheitä, joissa on alle 4-vuotiaita lapsia, OP:n ekonomisti Joona Widgrén sanoo.

Mistään Nurmijärvi-ilmiön paluusta ei kuitenkaan voida puhua. Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitettiin 2000-luvun alun tilannetta, jolloin lapsiperheiden määrä kehyskunnissa kasvoi erittäin nopeasti ja omakotitalojen kauppa kävi vilkkaana. Vaikka Nurmijärvellä omakotitalojen viiden vuoden hintakehitys onkin ollut positiivinen, sielläkin omakotitalojen neliöhinnat laskivat viime vuonna toissavuodesta.

– Vaikuttaakin siltä, että omakotitalojen tarjonta riittää täyttämään vallitsevan kysynnän, Widgrén täsmentää.

Unelma isommasta kodista voi nyt toteutua

Myös suurten suomalaiskaupunkien kehyskunnissa omakotitalojen hintakehitys on ollut vaihtelevaa. Osassa kehyskuntia talojen hinnat nousevat, osassa laskevat.

Oulun lähellä Kempeleessä omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet viiden vuoden aikana hieman enemmän kuin keskuskaupunki Oulussa. Pirkkalassa ja Hämeenkyrössä omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin Tampereella. Varsinais-Suomessa erityisesti Naantalissa, mutta myös Raisiossa ja Ruskossa omakotitalojen hinnat ovat nousseet viiden suhteellisesti nopeammin kuin Turussa. Keski-Suomessa Laukaan ja Muuramen omakotitalojen neliöhinnat ovat viidessä vuodessa nousseet hieman, mutta keskuskaupunki Jyväskylässä omakotitalojen hinnat ovat pysyneet ennallaan. Niin Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän kuin pääkaupunkiseudunkin lähellä on myös kehyskuntia, joissa omakotitalojen hinnat ovat viidessä vuodessa laskeneet.

– Nyt unelma isommasta kodista on mahdollista toteuttaa. Pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa omakotitalojen kauppamäärät ovat pari viime vuotta hiukan kasvaneet, Widgrén kertoo.

Tämä näkyy myös OP:n asuntolainahakemuksissa. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien omakotitaloihin haettava laina on keskimäärin 38 000 euroa vähemmän kuin pääkaupungin omakotitaloihin muuttavien laina.

– Kehyskuntiin muuttavat saavat rahallaan myös parikymmentä neliömetriä lisää tilaa, ja väljyys houkuttaa ostajia edelleen. Kehyskuntien omakotitaloihin muutetaan viitisen vuotta nuorempina kuin pääkaupunkiseudun omakotitaloihin, OP:n asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie lisää.

Taloustutkimus: Talossa pitää olla tulisija – näin ajattelee yli puolet omakotitaloasujista

fireplace-ablaze

Suomalaiset omakotiasujat haluavat pienentää sähkölaskua tulisijan avulla ja kaipaavat lisää tietoa pienhiukkaspäästöjen vähentämisestä. Puulämmitys on myös yhteiskunnallinen asia, jolla on talvikautena merkittävä vaikutus koko Suomen sähkönkulutukseen.

Taloustutkimuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan tulisijaa lämmitetään lähes päivittäin loka-huhtikuun välisenä aikana niissä kodeissa, joista tulisija löytyy. Vastaajien mukaan kolme tärkeintä syytä tulisijan käyttämiseen ovat talvikauden säännöllinen lämmitys tai lämmitys huippupakkasten aikana sekä kosteuden poisto ja ilman kierrättäminen. Neljänneksi tärkeimpänä syynä on tunnelman luominen.

– Suomalaisissa kodeissa yleistyvä kiertoilmatakka on erityisen hyvä kodin lisälämmönlähteeksi, koska kiertoilmatakka saavuttaa täyden lämmitystehon jo muutamassa minuutissa. Kiertoilmatakassa on myös erinomainen hyötysuhde, joten se tuottaa pienellä puumäärällä tehokkaasti lämpöä, takkavalmistaja Conturan maajohtaja Mikko Varjokorpi toteaa.

Suomalaisten mielestä takka on yhä tärkeä osa kodin arkea. Omakotiasujista ja omakotitalon hankkimista harkitsevista vastaajista jopa 58 prosenttia oli sitä mieltä, että jokaisessa omakotitalossa pitäisi olla takka.

– Pehmeän lämmön lisäksi takka tuo hyvää vastapainoa kiireiseen arkeen. Takkatuli luo kotoisan olon ja auttaa pysähtymään arki-iltanakin. Monelle takan sytyttäminen onkin jo lapsuudesta tuttu rentouttava rituaali, Varjokorpi sanoo.

Takan lämmittäjät haluavat vähentää pienhiukkaspäästöjä

Pienhiukkaspäästöjen vähentäminen on monelle puulämmittäjille tärkeä asia. Noin 40 prosenttia tutkimukseen vastaajista haluaisi lisää tietoa pienhiukkaspäästöistä ja neuvontaa toivotaan etenkin nuohoojilta. Neljännes vastaajista olisi valmis käyttämään myös omaa rahaa yli 3 000 euroa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Lähes joka viides olisi valmis vaihtamaan tulisijan uuteen, jos näin voisi saada lisää säästöä sähkölaskussa. Uuden tulisijan pienhiukkaspäästöt ovatkin yleensä noin 30 prosenttia pienemmät, mitä esimerkiksi 80-luvun tulisijan päästöt.

– Nykyaikaiset takat ovat jopa yli 90 prosenttia puhtaampia käyttää ja parhaimmillaan jopa 40 prosenttia edeltäjiään tehokkaampia. Esimerkiksi kaikkien Contura-takkojen hyötysuhde on tutkitusti A-energialuokkaa, joten puun palamisesta syntyvä lämpöenergia saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön, Varjokorpi kertoo.

Viidennes tutkimukseen vastaajista onkin harkinnut uuden tulisijan hankkimista pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.

Varjokorpi muistuttaa, että uuden tehokkaan takankin kanssa kannattaa aina polttaa kuivaa puuta, joka on kuivunut sisällä vähintään vuorokauden ennen käyttöä. Suoraan ulkovarastosta kannetun pakastetun puun polttamisessa lämpöhyötysuhde on selvästi huonompi.

Tulisijojen lämmöllä merkittävä vaikutus Suomen sähkönkulutukseen

Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään talvikuukausina lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttö korvattaisiin sähköllä, Suomen sähkönkäyttö lisääntyisi talvikuukausien aikana 775 GWh. Suomalaisten puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran.

– Talvikautena tapahtuvalla lähes päivittäisellä puulämmityksellä voidaan vähentää pientalon lämmityssähkön kulutusta jopa 12 500 KWh vuodessa, riippuen talon valmistusvuodesta ja pinta-alasta. Jos sähkölämmitteisissä pientaloissa ei käytettäisi tulisijoja lämmitykseen, tuontisähkön määrää jouduttaisiin lisäämään 41 prosenttia, Holm totesi Helsingissä järjestetyssä Puulämmityspäivässä.

Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä talvikuukausien aikana. Kaikissa ei kuitenkaan ole modernia ja tehokkaasti lämmittävää takkaa.

– Keskimääräisen pientalon sähkökäyttö voisi vähentyä talvikuukausien aikana noin 6 000 KWh, jos sähkölämmitteisessä ja täydentävää puulämmitystä käyttävässä talossa olisi moderni tulisija, Holm summaa.

Tulisijojen uudistaminen on tärkeää myös koko Suomen energiansäästötalkoiden kannalta. Jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttöä tehostettaisiin vaihtamalla niihin nykyaikaiset tulisijat, sähkönkäyttö vähentyisi Holmin arvion mukaan yhteensä 233 GWh nykyisestä talvikuukausien kulutuksesta. Kotimainen sähkötuotannon maksimikapasiteetti nousisi silloin 99 prosentista 101 prosenttiin ja sähkön tuonti vähentyisi 12 prosenttia.

Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 1388 henkilöä lokakuussa 2018. Haastattelu kohdistettiin omakotiasujille ja omakotitalon ostoa harkitseville. Sähkölämmitteisten pientalojen osuus oli 45 prosenttia tutkimukseen vastanneiden keskuudessa ja puu oli pääasiallinen lämmönlähde 20 prosentilla.

Helsingin Vallisaareen rakennettu Nolla-mökki esittelee vaihtoehdon tulevaisuuden ekologiseen mökkeilyyyn

94f73cf82bd48df5_800x800ar

Tänä kesänä testataan, minkälaista tulevaisuuden nollapäästöinen mökkielämä voisi olla. Neste on rakennuttanut Helsingin Vallisaareen prototyypin mökistä, jonka ympäristöjalanjälki on mahdollisimman pieni niin hiilidioksidipäästöjen kuin konkreettisesti rakennuksen luontoon jättämän jäljen osalta. Nolla-mökki on suunnittelija Robin Falckin näkemys tulevaisuuden ekologisesta mökistä. Mökki on rakennettu materiaaleja säästäen ja ympäröivää luontoa kunnioittaen sekä niin, että mökkeily olisi mahdollista vähäisillä päästöillä.

Helsingin edustalle idylliseen Vallisaareen on noussut heinäkuussa Nolla-mökki, joka haastaa pohtimaan, millaista tulevaisuuden kestävä mökkeily voisi olla. Lähes luonnontilainen Vallisaari tarjoaa urbaanin mökkikokemuksen vain vartin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta. Syyskuun loppuun Vallisaaressa seisovalla Nolla-mökillä testataan, miten ekologisessa ja liikuteltavassa mökissä voisi asua mahdollisimman pienillä päästöillä.

Kompaktin, siirrettävän mökin sijoittaminen esimerkiksi omalle mökkitontille ei edellytä rakennuslupaa ja se on rakennettu materiaalitehokkaasti. Mökki vie vähän tilaa ja kuormittaa minimaalisesti ympäröivää luontoa. Kun mökki siirretään pois, ympäröivä luonto jää lähes koskemattomaksi. Mökin on suunnitellut suomalaismuotoilija Robin Falck, jonka kädenjälkeä on myös kansainvälisessä mediassa paljon näkyvyyttä saanut Nido-mökki.

Nolla-mökki esittelee ratkaisuja, joiden avulla mökkeilyn päästöjä voidaan vähentää tuntuvasti. Mökissä tarvittavaa sähköä tuotetaan muun muassa aurinkopaneelien avulla ja lämpöä saadaan kylmiin iltoihin pienen keittiön liedestä, jonka tarvitsema energia tuotetaan kokonaan jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä. Myös Vallisaaren ja Helsingin kauppatorin välillä liikennöivä Aava Lines -vesibussi kulkee syyskuun loppuun asti Neste MY uusiutuvalla dieselillä, keskimäärin 90 % perinteistä dieseliä pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä.

”Nolla-mökin myötä haluamme tarjota mahdollisuuden testata uudenlaista mökkielämää luonnon äärellä mahdollisimman pienillä päästöillä. Ekologinen asuminen ei tarkoita vain paljon luonnonvaroja kuluttavista mukavuuksista luopumista, vaan myös uudenlaisten, kestävämpien ratkaisujen hyödyntämistä. Tämä on ollut keskeinen osa suunnittelutyötä”, sanoo Falck.

”Suomalaiset ovat tunnetusti mökkikansaa. Me halusimme testata millaista tulevaisuuden ekologinen mökkeily voisi olla. Jakamis- ja kiertotalous, sekä uudet teknologiat ja innovaatiot mahdollistavat sen, että mökkeilystä voidaan nauttia ympäristöystävällisesti ja luontoa merkittävästi kuormittamatta. Osa Nolla-mökin ratkaisuista on sovellettavissa suomalaisten elämään nykyisilläkin mökeillä”, sanoo Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

SAARA ja somevaikuttajat pääsevät tutustumaan elokuussa Nolla-mökkiin

Ensimmäisenä Nolla-mökkiä pääsevät testaamaan 18.–19. elokuuta Sara Forsberg, artistinimeltään SAARA, luontokuvaaja Joonas Linkola, valokuvaaja Janita Autio ja tubettaja Joonas Pesonen. Nelikko tutustuu viikonlopun aikana mökkeilyyn mahdollisimman pienillä päästöillä, heistä SAARA jopa yöpyy mökissä. Seuraamalla vierailijoiden kokemuksia Nolla-mökistä sosiaalisen median kautta ja osallistumalla kilpailuun, kuka tahansa voi voittaa mahdollisuuden päästä testaamaan tätä ekologista tulevaisuuden mökkiä.

Helsinkiläiset ja matkailijat voivat tutustua Nolla-mökkiin kesällä myös Stockmannin edustalla Helsingin Keskuskadulla, jonne tuodaan identtinen mökki ajalle 30.7.–6.8. Keskuskadulta mökki matkaa 10.-12.8. järjestettäville Flow Festivaleille, joiden Sustainable Flow -pääyhteistyökumppani Neste on. Yhteistyössä Fortumin, Wallasin ja Stockmannin kanssa toteutettu Nolla-mökki on osa Nesteen kansainvälistä Journey to Zero -hanketta, jossa tutkitaan nollapäästöisen tulevaisuuden edellyttämiä ratkaisuja.

https://www.neste.com/journeytozero/fi/nolla-mokki/

https://nestemy.fi/

Nolla-mökki #nolla

Suunnittelija: Robin Falck

Koko: Korkeus 4m, syvyys 3,75m

Materiaalit: päämateriaali havupuu (havuvaneri ja kuusipalkki), lattiassa vesiohenteinen, myrkytön parkettilakka

Sähkö: Fortumin aurinkopaneelit

Lämmitys: Fortumin aurinkopaneelit, Wallas, Neste MY uusiutuva diesel

Paino: n. 900 kg

Sisustus: Stockmann Sustainable Collection

Mökkikauppa kuumenee: lomakodit vaihtavat nyt omistajaa

overgrown-cottage

Loma-asuntojen kauppa on nyt vilkkaimmillaan. Kauppa piristyy yleensä toukokuussa ja paras myyntisesonki ajoittuu kesä-, heinä- ja elokuulle. Kalleimmat kohteet myydään kuitenkin jo toukokuussa.Vuoden 2017 tilastojen mukaan arvokkaimmat vapaa-ajan asunnot myytiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, kun taas edullisimmat vapaa-ajan asunnot löytyvät Pohjois-Karjalasta, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto loma-asuntotiedotteessaan.

”Kesämökki on vieläkin tärkeä osa suomalaisten vapaa-ajan viettoa, ja kesäviikkoina tehdäänkin eniten mökkikauppoja. Silloin ostajilla on aikaa ajella näytöillä, ja nopeilla kaupoilla ehtii vielä nauttia mökkielämästä saman sesongin aikana”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan loma-asuntojen kauppoja tehdään KVKL:n Hintaseurantapalvelussa mukana olevien kiinteistönvälittäjien kautta keskimäärin 2500-3200 vuodessa. Vuosi 2017 oli erityisen vilkas loma-asuntojen kaupassa, jolloin myytiin välittäjien kautta 3177 vapaa-ajan asuntoa. Kiinteistönvälittäjiä käytetään suuressa osassa vapaa-ajan asuntojen kauppaa. KVKL:n Hintaseurantapalvelun ja Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan 60-70 % kaupoista tapahtuu kiinteistönvälittäjien toimesta.

”Mökkikaupassa paikallisella välittäjällä on iso rooli, etenkin jos omistajat asuvat kaukana lomapaikkakunnalta”, Mannerberg luonnehtii. ”Loma-asuntojen hinnoittelu ja kauppaan tarvittavien asiakirjojen selvitystyö on niin vaativa tehtävä, että asiantuntevan välittäjän asiantuntemus on erityisen tarpeellista”.

kauppahintojen-keskiarvo-maakunnittain-2017

loma-asuntojen-kaupat-suomessa-2005-2017

Suomalaiset haluavat sekä rantaa että palveluita

Suomalaiset ovat aina suosineet loma-asuntoja veden ääreltä. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan noin 70 % myydyistä lomakiinteistöistä rajoittuu rantaan. Nykyisin myös palvelut houkuttelevat mökin ostajaa. Vuonna 2017 yli 60 % vapaa-ajan asunnoista oli asemakaava-alueella, kun 2005 vastaava luku oli vain 36 %. Myös yhä suurempi osa suosituista alueista on nykyisin kaavoitettu.

Loma-asuntojen hinnat olivat huipussaan vuosina 2011-2013. Vuoteen 2017 mennessä loma-asuntojen hinnoissa oltiin tultu alas 11 % vuoden 2012 huippulukemista. Hintojen lasku on kuitenkin tasaantunut, eikä lasku ollut enää merkittävää vuosina 2016-2017. Kalleimmat vapaa-ajan asunnot sijaitsevat kaava-alueella rannan äärellä ja edullisimmat haja-asutusalueella ilman rantaa.

Vuoden 2017 tilastojen perusteella eniten mökkikauppoja tehtiin Varsinais-Suomessa. Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Uusimaa olivat seuraavaksi suosituimmat maakunnat. Kiinteistönvälittäjien tilastojen mukaan arvokkaimmat vapaa-ajan asunnot myytiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa keskimääräinen vapaa-ajan asunnon hinta oli yli 120 000 euroa. Pirkanmaalla, Lapissa ja Kymenlaaksossa vapaa-ajan asunnot keskihinta oli yli 100 000 euroa.  Edullisimmat mökit löytyvät Pohjois-Karjalasta, jossa keskihinta jäi alle 70 000 euroa.

”Mökkikaupassa on syytä muistaa muutama keskeinen seikka. Ensinnäkin kannattaa tutustua kohteeseen huolella ja selvittää onko esimerkiksi uuden jätevesiasetuksen vaatimukset täytetty ja onko ranta varmasti omalla tontilla? Edelleen on syytä tutustua alueen kaavoitussuunnitelmiin. Lopulta kuitenkin maku ratkaisee. Ostajalla on nyt hyvin valinnanvaraa”, vinkkaa Mannerberg.

Lähteet: KVKL Hintaseurantapalvelu ja Maanmittauslaitos.

SKV:n Mökkibarometri 2018: Tältä näyttää kevään ja kesän mökkimarkkina

IMG-20180210-WA0001

Kuva: Markku Hietavuori

SKV Kiinteistönvälityksen Mökkibarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kysyntää on tänä vuonna erityisesti perinteisistä rantamökeistä hyvillä sijanneilla sekä vapaa-ajanasunnoista lomakeskuksissa.

Suurin osa SKV:n Mökkibarometriin vastanneista välittäjistä ennustaa mökkikaupan joko noudattelevan viime vuoden kauppamääriä tai hieman vilkastuvan viime vuodesta.

Myös mökkien hintojen odotetaan pysyvän ennallaan viime vuoteen verrattuna. Tätä mieltä oli yli 70 % vastaajista. Eniten mökin hintaan vaikuttavat välittäjien mukaan mökin sijainti ja varustelutaso. Isojen kaupunkien lähellä sijaitsevissa rantakohteissa sekä lomakeskuksissa hinnat mukailevat viime vuotta tai jopa nousevat, mutta kuivan maan kohteissa hintojen ennustetaan hieman laskevan.

”Mökkikauppa seuraa useimmiten muun asuntokaupan kehitystä. Korkea kuluttajaluottamus ja matalat korot saattavat kuluvana vuonna vaikuttaa myös vapaa-ajanasuntokauppaan piristävästi”, SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo.

”Mökkikaupan volyymiä on vaikea arvioida, koska se riippuu pitkälti vuosittaisesta tarjonnan laadusta ja myynnissä olevien mökkien sijainneista. Tähän aikaan keväästä vain osa mökeistä on tullut myyntiin ja ostajatkin aktivoituvat usein vasta lumien ja järvien sulamisen jälkeen”, Hintsa sanoo.

Vapaa-ajanasunnot lomakeskuksissa viehättävät aktiivista lomailijaa

SKV:n välittäjien mukaan eniten kysytään edelleen järvenrantamökkejä hintahaarukalla 40 000–90 000 euroa.

”Hyvät rantakohteet kiinnostavat aina, lisäksi kysyntää on tasokkaissa ja hyvin varustelluissa kuivan maan kohteissa. Sähköt halutaan nyt mökkiin kuin mökkiin. Myös hyvät rantatontit kiinnostavat, vaikka uusia mökkejä onkin rakennettu viime vuosina melko vähän”, Hintsa sanoo.

Myös vapaa-ajanasunnot lomakeskuksissa ovat hieman kasvattaneet suosiotaan.

”Niissä mökit ovat tasokkaita ja mahdollistavat ympärivuotisen käytön. Lisäksi lomakeskuksissa viehättävät niiden tarjoamat harrastus- ja urheilumahdollisuudet. Koko perheelle pitää olla tekemistä. Vapaa-ajanasuntoja lomakeskuksista ostetaan myös yhä enemmän yhteisomistukseen”, Hintsa kertoo.

SKV:n välittäjät kertovat huhti–toukokuun olevan paras ajankohta mökin myynnille. Myynnin valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa laittamalla mökki myyntikuntoon. Pienellä pintaremontilla, kuten esimerkiksi kevyellä maalauksella saa mökin ilmettä raikastettua nopeasti.

”Kaikki turhat tavarat kannattaa karsia mökin sisältä ja myös pihasta, jos lumet ovat jo sulaneet. Myyntiä varten mökin ympäristöstä ja pihasta kannattaa varata valmiiksi valokuvia kesäajalta, jos sellaisia on saatavilla. Varaudu kertomaan alueesta ja palveluista. Muista myös, että mahdollinen ostaja saattaa käydä katsomassa mökkiä ja aluetta myös omin päin, joten pihapiiriin kannattaa kiinnittää huomiota”, Hintsa vinkkaa.

Oikea hinnoittelu on tärkein edellytys onnistuneelle mökkikaupalle.

”Ostajat ovat nyt todella hintatietoisia eikä ylihintaa makseta. Ammattitaitoinen välittäjä osaa antaa mökille realistisen hinta-arvion”, Hintsa kertoo.